Plaza

Pariisi, taksit, Montmartre, Marais, metro, risteilyt, Amélie

Ensimmäistä kertaa Pariisiin tuleva voi hämmästellä kaupungin valtavia ruuhkia. Liikennevalot ovat toiminnassa, ja keskellä risteystä on lisäksi poliisi ohjaamassa sumpussa olevaa liikennettä. Suomessahan sellainen ei ole tavallista.

Muutaman päivän Pariisissa viettävän turistin kannattaakin ruuhkia hiukan kavahtaa, sillä niissä tuhraantuu tavattomasti kallista aikaa. Siksi oiva ja edullinen kulkuväline Pariisissa on jo yli vuosisadan käytössä ollut metro.

Metrolla kulkeminen on helppoa kartan avulla. Selkeitä karttoja saa metroasemilta maksutta. On taskukokoa, on isompaa. On ilman katujen nimiä mutta myös nimien kanssa. Kannattaakin pyytää kadun nimillä varustettu (grand plan, lignes et rues), sillä se helpottaa huomattavasti kulkemista.

Metrolinjoja on kaikkiaan 15, ja ne on merkitty karttoihin kukin omin värein. Suunnistaminen käy yksinkertaisimmin niin, että katsot linjan, jolla kohdepysäkkisi on, ja sen jälkeen tarkistat linjasi päätepysäkin. Näin osaat kulkea metrokäytävillä ja valita oikean suunnan, etkä erehdyksessä matkusta päinvastaiseen suuntaan.

Kätevyydestään huolimatta askeliaan säästävä turisti saattaa joskus hiukan pettyäkin metroon. Erityisesti keskustan suuret risteysasemat kuljettavat matkaajia pitkin ja poikin maanalaisia käytäviä. Siis vaikka metroasema näyttäisi olevan aivan kohteesi vieressä, voi käydä niin, että joudut kulkemaan pitkiäkin matkoja välillä ylös kavuten ja taas laskeutuen ennen kuin olet ulkona tai seuraavalla metrolinjalla. Liikuntaesteisille metro on hankala, sillä rullaportaat eivät useinkaan kuulu asemien vakiovarustukseen.

Metrolla kulkiessa kaupungin ihastelu jää vähemmälle, mutta maan alla säästyneen ajan voikin sitten käyttää vaikka tutustumalla jalan yhteen Pariisin kauneimpaan ja vanhimpaan kaupunginosaan Marais’hen. Sen pienillä kujilla henkii aito kansainvälinen Pariisi viehättävine ravintoloineen, putiikkeineen ja gallerioineen puistoista ja palatseista puhumattakaan.

Ja niin. Marais’henhan pääse tietysti metrolla vaikkapa aloittamalla Bastille’lta, jonne vievät linjat 1 suuntana Château de Vincennes, 5 suuntana Place d’Italie ja 8 suuntana Créteil Préfecture.

Metrolipun hinnalla saa vaihtaa linjaa niin monta kertaa kuin on tarvis, kunhan ei poistu maksualueelta. Bussin kertalipun hinta on sama, mutta aina vaihdettaessa on ostettava uusi lippu.

Montmartre pikkubussilla

Korkealle kaupungin ylle nouseva Montmartren kukkula Sacré Coeur –kirkkoineen on yksi Pariisin kauneimmista nähtävyyksistä. Kukkulalle ja kirkollekin pääsee toki jalan, mutta voimia se vaatii, sillä mäkiset kadut ovat sokkeloisia, ja edestä yhtäkkiä löytyvät jyrkät portaat saattavat yllättää kulkijan. Siksi kannattaakin miettiä, kuinka kukkulan valloituksen haluaa suorittaa.

Monille Montmartre ja sen laella sijaitseva Sacré Coeur ovat tulleet tutuiksi suositusta Amélie-elokuvasta, ja toisille kukkula on tullut elokuvan ansiosta suorastaan pyhiinvaelluskohteeksi. Sijaitseehan Amélien kahvila Café des deux Moulins Montmartrella rue Lepicillä.

Kukkulan laella aivan kuuluisan kirkon kupeessa on Place du Tertre, jossa tapasivat entisajan taiteilijat maalata Pariisin loisteliaita näkymiä. Nyt tuon aukion täyttävät kahvilat ja ravintolat sekä lukuisat piirtäjät, jotka maksua vastaan ikuistavat turistien muotokuvia hiilellä tai värikynillä lehtiöihinsä. Pienet kaupat houkuttelevat turisteja Pariisi-aiheisella tarjonnallaan. Lippalakkeja ja t-paitoja on kymmeniä eri malleja, ja Eiffel-torninkin saa melkein minkä tahansa värisenä. Turismi ei ole kuitenkaan pilannut tunnelmaa, vaan taannut vilkkaan elämän ja värikylläisyyden jatkumisen kukkulalla.

Montmartrella kulkevat useista muistakin kaupungeista tutut pikkujunat, jotka kuljettavat turisteja ympäri nähtävyyksien. Kukkulalle pääsee myös funiculaire-kiskohissillä. Tosin portaita jää vielä senkin jälkeen kavuttaviksi. Helppo ja edullinen tapa kohdata kukkulan haasteet on ottaa Montmartrobus Place de Pigallelta. Bussi kiertelee laajasti ympäri valloittavan vanhan Montmartren. Pysäkkejä on tavan takaa, ja pois pääsee niin Sacré Coeurin kuin Place du Tertren kohdalla. Bussin toinen päätepysäkki sijaitsee kukkulan toisella puolella Place Jules Joffrinillä, josta voi palata metrolla keskustaan, jos ei jostain syystä haluaisikaan käyttää pitkälti eri reittiä palaavaa Montmartrobusia paluumatkaan. Hienosti reitistä huolimatta bussilippu maksaa vain normaalin bussi-/metrolipun verran.

Pariisin takseissa kuski on kuningas

Pariisin pimenevässä ja liikenteeltä rauhoittuvassa illassa voi matkailija hämmästellä taksien suurta määrää. Taksia ei silti ole helppo saada, ellei satu löytämään taksitolppaa. Lennosta taksin nappaaminen vaatii kärsivällisyyttä. Useimmat taksit huristavat ohi milloin varattuina, milloin vapaina. Jos saat jonkun pysähtymään, sinun pitää ensin varmistua, että kuski haluaa viedä sinut sinne, minne olet menossa.

Taksilla matkustaminen on Pariisissa varsin yleistä, sillä hinta ei päätä huimaa. Taksien kilometritaksa on selvästi edullisempi kuin vaikkapa Helsingissä. Jos kuitenkin aiot ottaa taksin päivällä, varaudu maksamaan lyhyestäkin matkasta melkein mitä vain. Ruuhkat ovat päivisin valtaisat, ja saatat joutua istumaan taksissa paljon pitempään kuin koskaan olit kuvitellutkaan. Muutaman kilometrin matka voi hyvin maksaa kymmeniäkin euroja. Siksi ruuhka-aikaan kannattaakin turvautua julkisen liikenteen palveluihin.

Sen sijaan iltaisin ja öisin taksi on verraton kulkuneuvo, sillä esimerkiksi useiden bussilinjojen liikennöinti päättyy melko varhain. Metrokin kulkee vain yhteen asti.

Omat mutkansa on toki taksikyydissäkin. Kun vihdoin saat vapaan taksin pysähtymään, kuski saattaakin olla menossa kotiinsa, joka on aivan eri suunnalla kuin sinun kohteesi, eikä hän niin ollen halua kyyditä sinua. Ja eikun odottamaan seuraavaa pirssiä!

Jos teitä on enemmän kuin kolme, voit olla melkoisen varma, että yhteen taksiin ette pääse. Kaikkien matkustajien on nimittäin mahduttava takapenkille. Joskus kolmekin henkilöä voi olla liikaa. Siitä päättää kuski. Etupenkille ajajan ei ole pakko ottaa ketään. Sitä paitsi pelkääjän paikalla saattaa jo itse oikeutetusti kököttää kuskin koira! Sinulla ei lemmikkiä sen sijaan saa mukanasi olla, sillä useinkaan taksit eivät suostu niitä kuljettamaan.

Selvää on tietysti, että humaltuneella ei taksiin ole asiaa, jos kuski niin päättää. Kovaäänistä jutteluakin seurueen kesken on syytä välttää, sillä taksi saattaa tulkita sen riitelyksi ja kieltäytyä ottamasta teitä kyytiin.

Jos olet kaikesta huolimatta onnistunut saamaan taksin ja istut tyytyväisenä sen kyydissä, muista käyttäytyä. Jos kuski sattuu tuntemaan kohdeosoitteen, älä suinkaan neuvo reittiä. Hän saattaa siitä loukkaantua, pysäyttää auton kesken kaiken ja käskee sinua poistumaan. Muutenkin vältä sellaisia keskustelun aiheita, joissa saattaisit olla ajajan kanssa eri mieltä, sillä Pariisissa kuski on aina oikeassa.

Kaikesta huolimatta taksia kannattaa Pariisissa käyttää. Kokemus voi olla mieliin painuva mutta samalla miellyttäväkin, kunhan vain muistat, että kuski on kuningas.

Kärpäslaivoja ja kanavaristeilyjä

Pariisin Seine-joki halkaisee kaupungin kahtia oikeaan ja vasempaan rantaan. Varsinainen keskusta-alue sijaitsee oikealla rannalla, mutta kuuluisammaksi on nimensä puolesta tullut vasen ranta – Rive Gauche. Kun aikaa ei ole tutustua molempiin rantoihin tai haluaa muuten vain viettää leppoisan hetken istuen, laineita kuunnellen, voi sen tehdä osallistumalla Seine-joen risteilyyn jokilaivalla (Bateau Mouche = kärpäslaiva). Erityisesti iltaisin, jolloin kaupungin valot loistavat kirkkaina, ovat näkymät mitä upeimmat.

Jokilaivan risteily kestää tunnista useampaan. Suuri aikahaitari johtuu siitä, että risteilyjä on tarjolla kaikkiin makuihin. Jos haluat katsoa kaiken nopeasti mutta silti miellyttävästi, suoriudut retkestä tuossa tunnissa. Jos kuitenkin haluat viettää aikaa laineilla hiukan pitempään, voit valita lounas- tai illallisristeilyn, jolloin matka kestää jo useamman tunnin. Matkalla katsotaan molempien rantojen nähtävyydet Eiffel-tornilta Notre Damen kirkkoon ja kierretään Citén ja Saint Louisin saaret.

Monille tuntemattomampi vesielementti sen sijaan on Canal Saint Martin, joka lähtee Seine-joesta ja kulkee Bastillen aukion kupeesta aina Pariisin pohjoisosiin. Tällekin kanavalle järjestetään kaksi ja puoli tuntia kestäviä risteilyjä. Vaikka matka ei ole pitkä, sitä hidastavat monet sulut, sillä veden pinnan korkeuseroa kanavassa on kaikkiaan 24 metriä. Risteilyalukseen pääsee Bastillen aukion vieressä olevasta pikku satamasta nimeltään Port de Plaisance.

Kanaalin rakentaminen aloitettiin 1806. Pitkästä historiasta johtuen matka alkaa jo jännittävästi, sillä reitin ensimmäinen osuus kulkee kapeassa ja matalassa noin kaksi kilometriä pitkässä tunnelissa. Valoa tunneliin tulee vain katossa tehdyistä harvakseltaan sijaitsevista aukoista. Tunnelissa voi aidosti saada tunteen historian siipien havinasta. Tunnelin jälkeen alkaa kaunis avovesiosuus jatkuvine sulkuineen. Sulutkin tuovat matkaan viehätyksensä, samoin kuin kanavan ylittävät koristeelliset jalankulkusillat, joilta pariisilaiset seuraavat matkan tekoa.

Kanavaristeilyllä tuntee todella liikkuvansa Pariisin sydämessä ja mukana kaupungin historiassa, josta opas kertoo kanavaan liittyviä tärkeimpiä merkkipaaluja. Kanavamatka päättyy Bassin de la Villetteen, josta on lyhyempi kuin kiven heiton matka Jaurèsin metroasemalla ja takaisin keskustaan.

Teksti ja kuvat: Ilona Elo