Plaza

Ranska, Pariisi, kanavat, risteilyt

Hiukan harvinaisempi tuttavuus Pariisissa kävijöille on parin sadan vuoden ikäinen romanttisen kaunis vesitie Bastillen aukiolta aina Pohjois-Pariisin Parc de la Villetteen saakka. Kiehtova kanava kuljettaa matkailijaa milloin läpi jännittävien tunnelien, milloin ali kaunisrakenteisten siltojen. Matkan varren sulkuportit ovat myös oma erikoisuutensa: ne toimivat vielä ihmisvoimin.

Kanava on kaikkiaan 4,5 kilometriä pitkä, ja siitä yli kaksi kilometriä kulkee maan alla. Sulkuportteja kanavassa on yhdeksän, joten kovin nopeasti tuo lyhytkään matka ei taitu. Sulkuja todella tarvitaan. Korkeuseroa reitille kertyy huimat 25 metriä.

Reitillä järjestetään reilut kaksi tuntia kestäviä risteilyjä läpi vuoden. Toki reitti on kauneimmillaan kanavaa reunustavien satojen pähkinä- ja plataanipuiden ollessa lehdessä, mutta muunakin aikana nähtävää riittää. Matkalle pääsee aivan Pariisin uuden oopperan kupeesta Port de plaisancesta (Port de l’Arsenal) lähtevillä kanavalaivoilla. Liput on hyvä varata etukäteen, sillä tämä varsinkin ranskalaisten turistien suosima historiallinen kohde on varsin suosittu. Lisätietoja

Tunnelissa hyistä historiaa

Heti kohta laivan ohitettua oopperatalon laiva sukeltaa pitkään maanalaiseen tunneliin. Tunne on kuumanakin päivänä jollain tavoin hyinen, sillä historian siipien havina tuntuu voimakkaana tunnelin viileän kosteassa ilmassa. Lisää jännitystä matkan tekoon tuo tunnelin mataluus ja kapeus. Osin tunneli on vain 16 metrin levyinen. Näissä kapeikkokohdissa ei kaksisuuntainen liikenne ole mahdollista. Vastaantulijoista väistämisvelvollinen odottaa. Laajimmillaankin kanava on vain 27 metrin levyinen. Valoa on niukalti, mutta pääsee tunneliin päiväkin sentään paistamaan, kun kohdalle sattuu yksi upeiden holvikaarien ympäröimistä 37 ilmanottoaukosta.

Kanavalautoilla on monikielinen opastus, johon ei suomi valitettavasti kuulu. Ainakin englantia tai ranskaa taitavat matkailijat saavat sen sijaan kuulla laajasti Ranskan ja Pariisin historiasta. Républiquen aukion alle saavuttaessa vuorossa ovat veriset Ranskan suuri vallankumous, Ranskan-Saksan sota ja Pariisin kommuuni. Synkästä historiasta tullaan kuitenkin pian kirkkaaseen päivän valoon, ja turistin mieli kevenee, sillä loppumatkalla ei synkistellä.

Pariisilaisten hupina

Turistien hartiat ja niska saavat hyvä liikuntaa, kun päät kääntyilevät jatkuvasti. Kanavan varren talot ovat toinen toistaan kauniimpia. Kanavaa ylittävät koristeelliset jalankulkusillat, joilta pariisilaiset seuraavat matkan tekoa. Osa istuskelee kanavan partailla ja penkeillä katsellen hiljakseen lipuvaa kanavaliikennettä eväitään syöden, joku torkkuu penkillä maaten. Ja opas jatkaa melkein tauotta: tässä kuuluisa peripariisilaisen Marcel Carnén filmin Hotel du Nord, tässä Amélie Poulain käyskenteli elokuvassa Amélie…

Matka päättyy Parc de la Villetteen, jonne voi jäädä viettämään aikaansa elokuvien, näyttelyiden ja muiden aktiviteettien parissa. Osan niistä oletkin ehtinyt jo matkan varrella nähdä kanavalaivan saapuessa päätesatamaansa. Mikäli haluat kuitenkin palata keskustaan heti risteilyn jälkeen, Jaurèsin metroasema on lähempänä kuin kivenheiton päässä.

Kanavan synty

Teollistuvan Pariisin uudet korttelit alkoivat 1700-luvun loppupuolella tarvita kipeästi uutta vesireittiä raaka-ainekuljetuksiin, kun luonnon muovaama Seine-joki ei seurannut teollisuuden alueellista leviämistä. Ludvig XIV ideoikin kanavan, joka johtaisi Seineltä aina Pariisin pohjoisosiin. Hankkeen käynnisti kuitenkin vasta Napoleon Bonaparte. Rakennustyöt alkoivat hiukan tietolähteestä riippuen vuosien 1802 ja 1805 välillä. Ne kestivät kaikkiaan kaksikymmentä vuotta, sillä alati kasvavassa ympäristössä reitin rakentaminen ei enää ollut aivan vaivatonta. Valmistuttuaan vuonna 1825 kanava mahdollisti laivojen kulun Seine-joen mutkasta halki Pariisin ja toisaalta täytti toisenkin tehtävänsä tuottamalla myös juomavettä kaupunkilaisille.

Teksti ja kuvat: Kirsi Saukonsaari