Plaza

Ranska, Baskimaa, baskit

Biskajanlahden ja Pyreneiden tuntumassa elää itsellinen ja ylpeä baskikansa. Ikiaikaiset traditiot ovat sulautuneet osaksi tätä päivää. Baskeri ja punainen huivi ovat yhä osa miesten vaatetusta. Heidän valtakuntaansa on ollut iän kaiken keittiö ja meri, tyrskyjen Atlantti.

Hillitty St-Jean-de-Luz

Baskeilla on vahva alueellinen ja kulttuurinen identiteetti. Pohjois-Espanjan ja Lounais-Ranskan välistä seitsemää itsehallintoaluetta yhdistää yhteinen kieli, euskara. Alueen asujista vain neljännes puhuu baskia äidinkielenään. Kielen alkuperää ei ole pystytty jäljittämään, mutta baskinkielisiä riimukirjoituksia on löydetty aina 200-luvulta.

Baskimaa, Euskal Herria, on innoittanut useita arkkitehtejä ja taiteilijoita, kuten baskeripäistä Picassoa ja vaaroja rakastanutta Ernest Hemingwayta. Aluetta leimaa moninaisuus, Pyreneiden vuoristo, jossa elävät lammaspaimenet ja modernit kaupungit, jotka ovat Espanjan teknologian kärkeä. Ranskan puolella Biarritz on tunnettu kasinostaan ja loppumattomista hiekkarannoistaan. Meren vuoksi puhutaan sinisestä maasta.

Saint-Jean-de-Luz (Donibane Lohizune) Ranskan lounaisosassa Atlantin rannalla henkii raikasta meri-ilmaa, siisteyttä ja viihtyisyyttä. Hektistä yöelämää ei täältä kannata etsiä, sen sijaan paikkaa leimaa rauhallinen porvarillinen charmi. Vaaleita taloja koristavat punaiset puitteet, perinteistä baskiarkkitehtuuria. Tyypillinen turisti on Pariisista tai Englannista lähtenyt kohtelias ja varttunut pariskunta, joka nauttii rauhallisista kävelyistä. - It is so lovely here, isn´t it?, soi kauniilla brittiaksentilla. Asfaltin sijaan täällä tuoksuu suolalta ja mereltä. Meri on arvaamaton ja saattaa heittää suolaisen pärskeen yli pengermän.

Keittiö miesten valtakuntaa

Syömme Saint-Jean-de-Luzissa seurueen kanssa kalaa talon tapaan. Näytän aidosti kauhistuneelta, kun eteeni työnnetään todella ruma kala nahkoineen. Sen silmä moljottaa ilkeästi. Vakuudeksi isäntä rientää keittiöstä selittämään kalan alkuperää. Hän kertoo kyseessä olevan kapaturskan, jota on liotettu suolassa vuorokausi. Isäntä kertoo ylpeänä keittiön olevan yhä miesten valtakuntaa, ennen muinoin baskimiehet kerääntyivät yhteen laittamaan ruokaa. Nykyisin Baskimaa on kuulu keittiöstään. Nuoret ja innokkaat kokit yhdistelivät siihen ranskalaista uutta keittiötä.

Jälkiruoaksi tuodaan tuhtia Baskimaan kakkua vaniljakastikkeella. Voitaikinan sisällä on paksua mantelimassaa, ja suurta palasta koristaa kermavaahto. Roseviinin kanssa aterian hinnaksi paikallisessa tuli 11.80 euroa. Sardiinit, simpukat, erilaiset merenelävät, siideri ja mausteiset liharuoat ovat muita paikallisia herkkuja. Viereinen pariskunta ristii kätensä ruokarukoukseen.

Keitä he ovat?

Sunnuntaiaamuna kirkon kellot soittavat messuun, ja perinteisiin kirkkoasuihin pukeutuneet kyläläiset kokoontuvat kirkkoon. Iäkkäimmillä on kädessään pienet ristit. Kirkon jälkeen väki kokoontuu tavernoihin ja kuppiloihin, ja siellä täällä soriseva baskin kieli kuulostaa iloiselta porinalta. Viikonlopun jälkeen pieni kylä hiljenee täysin. Vuoden ympäri pienissä ravintoloissa ja kuppiloissa järjestetään ohjelmaa, tällöin esiintyvät esimerkiksi baskin kielellä laulavat yhtyeet kuten Bidaia, joka yhdistelee Andalusian rytmejä ja marokkolaisia soittimia perinteisiin baski-instrumentteihin, kuten thun-thun ja alboka. Leipomoissa ja kaupoissa saattaa soida taustalla Baskimaan radio, Euskali Irratia.

Kun miehet omivat keittiön ja meren, jäi naisille käsityöt. Taidokkaat pitsit ja nypläykset ovat naisten ylpeys. Niitä levitellään torikojuihin, joissa myydään myös oliiveja, kalaa, hedelmiä ja saippuaa. Ahavoituneista torimyyjistä on hillittömän hauskaa huudella ohikulkijoille. Baskien alkuperä on puhuttanut kieli- ja geenitieteilijöitä. Enemmistöltä löytyy harvinainen veriryhmä, negatiivinen nolla rhesus.

Tanssii härkien kanssa

Etäisyydet ovat pieniä, ja Espanjan raja taittuu bussilla tai junalla runsaassa puolessa tunnissa. San Sebastian, Donostia, Espanjan puolella on gastronomian ystävien toivekohde. Siellä on eniten Michelinin tähden ravintoloita Pariisin ulkopuolella. San Sebastian on kuulu kauneudestaan ja lukuisista festivaaleistaan. Sen satama on vilkas portti maailmaan. Yöelämä on kansainvälistä, ja hintataso on edullisempi kuin Ranskan puolella. Bilbaossa on upea Guggenheimin museo.

Pamplonassa valkoisiin paitoihin ja punaisiin vöihin pukeutuneet urheat nuoret miehet kilvoittelevat heinäkuun kuudes päivä juosten mylviviä härkiä pakoon ympäri kaupunkia. Areenana ovat kaupungin kadut. Kyse on vanhasta perinteestä Sanferminas, joka usein päättyy  vereen ja kyyneliin. Pamplona härkineen innoitti vaaroja ja vauhtia rakastanutta Ernest Hemingwayta, joka sijoitti tänne romaaninsa avainromaaninsa Kenelle kellot soivat. Hemingway palasi yhä uudelleen Pamplonan katujen vaarallisiin tunnelmiin.

Itkevä neitsyt ja Picasson naiset

Ranskan Biarritzin tunnus ovat tyylitellyt kasinoa kuvaavat kortit ja palmut iloiselta 1920-luvulta. Coco Chanel toi tänne Pariisin kerman, ja herkkähipiäiset naiset uskaltautuivat rannalle ruskettamaan itseään. Pablo Picasso vietti Biarritzin liepeillä kuherruskuukautensa mentyään naimisiin venäläisen tanssijattaren Olgan kanssa 1918 ja maalasi naisia rannalla. Myrskyisä liitto kaatui kuitenkin pian taiteilijan boheemiin elämään ja vauhdikkaisiin naisseikkailuihin, mutta huvila toi paikalle raharikkaiden lisäksi myös taiteilijoita ja älymystöä.

Kesän kylpiessä heleissä väreissä paikka rantoineen on varmaan lomaparatiisi, nyt sateli äkäistä tihkua ja salamoi. Meren aallot löivät rantaan suuria vaahtopäitä. - Kuuletteko, neitsyt itkee?, kysyy iäkäs herra. Hän kertoo olevansa pienestä kylästä ja tulleensa tapaamaan tytärtään. Vuoristoissa ja kylissä kerrotaan tarinoita uljaista baskeista. Vuoristossa ovat myös piileskelleet itsenäisyyttä ajavat baskiterroristit.

Faktaa Baskimaasta

Baskimaa on kulttuurimaantieteellinen alue, sillä on separatistisia pyrkimyksiä. Baskimaa on baskiksi Euskal herria (baskinkielisten maa) ja baskit nimittävät itseään euskaldunak. Baskin kieli ei ole sukua millekään indoeurooppalaiselle kielelle. Ranska on suhtautunut nihkeästi baskinkieleen ja Francon aikana se oli Espanjassa kielletty.

Poliittista tilannetta ja alueen turvallisuutta kannattaa seurata Ulkoasiainministeriön matkustustiedotteista.

Biarritziin lentää mm. SAS. Sieltä löytyy useita hotelleja, kuten SAS Radison. Pariisista pääsee suoraan junalla St-Jean-de-Luziin. Paikan päällä liikkuminen ei ole kallista, esim. St-Jean-de-Luz- Biarritz 3 euroa bussilla. Kätevää on mm. vuokrata auto ja retkeillä tai käyttää junaa tai bussia. Myös järjestettyjä retkiä, joihin sisältyy ruokailu ja museomaksut voi kysellä paikan päältä.

Alueella on paljon hotelleja, bed & breakfasteja ja vuokrattavia loma-asuntoja, esimerkiksi InterHomen kautta. Ravintoloiden hintataso vaihtelee. Hinta ei välttämättä takaa laatua. Internet-kahviloita löytyy kaikkialta. Toiset turistit ovat paikoin kohteliaampia kuin yleinen palvelu.

Alueella paljon nähtävää, ja se on idyllinen reippailulomaan, perheille, golffaajille, vaeltajille, surffaajille tai kaupunkikulttuurista kiinnostuneille. Kesän keskilämpötila 13-26 astetta.

St-Jean-de-Luzista tulossa todella varakkaiden uusi suosikkikohde, mutta siellä voi myös lomailla sopuhintaan. Läpi kesän useita tapahtumia, kuten Pamplonan Sanferminas heinäkuun kuudes, jolloin nuoret miehet kirmaavat härkien edellä.

Keskipäivällä 12-14.00 useimmat kaupat ja posti ovat kiinni. Myös maanantaisin osa paikoista on suljettuna.

Lisää tietoaa Baskimaasta

Teksti ja kuvat: Laura Parkkinen