Plaza

Ranska, Strasbourg, pyörämatkat

Ranskan seitsemänneksi suurimmassa kaupungissa, Strasbourgissa, vannotaan ehdottomasti polkupyöräilyn nimeen. Kaupungin alueella on nimittäin lähes 500 kilometrin pituudelta pyöräteitä. Strasbourg onkin siten Ranskan ainoa näin reitistörikkaasti pyöräilijöistään huolta pitävä kaupunki.

Vaikka pyörillä viiletetäänkin Strasbourgissa ympärivuotisesti varsinainen pyöräilykausi kaupungissa käynnistyy keväällä ja tarkemmin silloin, kun ensimmäiset haikarat palaavat maaliskuussa seutukunnille talvenvietosta ja asettuvat jälleen pesimään kesän ajaksi eri puolille Elsassin maakuntaa. Moni kaivaa kuitenkin rakkaan ajokkinsa esille talvisäilöstä usein jo paljon ennen varsinaisen kauden käynnistymistä, sillä aurinko muistaa kaupunkilaisia lämpimästi usein jo helmikuunkin kuluessa. Talvi on lyhyen läntä: lieneekö sekin ajatellut nimenomaan pyöräilijöitä nopeasti pois kiirehtiessään.

Pyöräily on Strasbourgissa varsin näyttävä ilmiö. Aamun varhaisina, vielä hieman hämyisinä, tunteina työmatkalaisten polkupyörävirran käynnistyessä jalankulkijan onkin syytä muistaa oman turvallisuutensa tähden, millaisessa pyöräilykaupungissa oikeastaan Strasbourgissa ollessaan askeltaakaan. Iltakuuden maissa ne samaiset pyöräkolonnat palaavat verkkaisesti tuttuja pyöräreittejä takaisin kotikortteleihinsa eri puolille kaupunkia yöksi parkkiin.

Muutaman kilometrin polkaisulla maasta toiseen

Pyörävuokraamoja Strasbourgista löytyy lähes kaikkialta, eli jokainen saa varmasti ajopelin alleen niin halutessaan. Kannattaa kokeilla esimerkiksi Velocationin palveluja.

Velocationin toimipaikat löytyvät keskeisiltä paikoilta niin Strasbourgin päärautatieasemalta (Place de la Gare) kuin kaupungin matkailutoimiston ja Katedraalin lähimaastosta (Rue des Bouchers). Puoleksi päiväksi pääsee pyöräilemään 5 eurolla ja päivän verran pyörää voi käyttää 8 euron hintaan. Pyörään saa halutessaan myös turvaistuimen lapselle 2 euron lisähintaan.

Ja miksipä matkalainen ei haluaisi nousta pyörän selkään ja antaa poljinten määrätä lenkillä tahtia! Pyörälenkki vaikkapa maasta toiseen kun käy täällä vaivattomasti muutaman kilometrin polkaisulla. Pyörällä voi pyyhältää joko oman vaistonsa varassa tai suunnitella reitit kätevästi etukäteen. Strasbourgin ja Kehlin pyöräreitit on koottu kartalle, jota on saatavana myös painettuna Strasbourgin kaupungin matkailijoita palvelevassa toimistossa (17, Place de la Cathédrale).

Eurooppa on totisesti tätä nykyä yhtä. Ei juuri huomaa siirtyneensä maasta toiseen, kun pyyhältää maiden rajana olevan sillan yli Ranskan StrasbourgistaSaksan Kehliin ja ylittää rajajoen, Reinin, jonka rantuuksille sekä tämä suurempi eurokaupunki, Strasbourg, että pienempi saksalaiskaupunki, Kehl, levittäytyvät – tietenkin uskollisen ”pyöräystävällisinä”.

Reinin rantuuksilla pyöräilijöiden sunnuntaiajelut ovatkin varsin perinteistä viikonloppuhuvia. Joella uiskentelevia joutsenparviakin ehtii ihastella huomattavasti paremmin pyörän selästä kuin autolla ratin takaa. Myös arkkitehtuuri alueella hivelee houkuttelevasti pyöräilijän silmää. Niin ikään lukuisien Strasbourgin ja Kehlin kaupungin puistojen kauneudesta ja kukkaloistosta pääsee paremmin osalliseksi luonnonläheisellä menopelillä viilettäessään, ja ruuhka-aikaanhan pyörä päihittää auton luonnollisesti mennen tullen.

Hitaasti liikkuvia saastepilviä pyöräilijöiden yllä

Vaikka pyöräily onkin täällä aivan omaa luokkaansa ja kansan suuressa suosiossa, riittää kaupungissa toki runsain määrin autoilijoitakin, ja päästölukemat nousevatkin ajoittain niin korkeiksi - varsinkin helteisimpään kesäaikaan ilmamassojen seisoessa paikallaan - ettei pyöräily ole silloin missään määrin edes suositeltavaa.

Strasbourgissa taivaan kattoon liimautuneet ikävännäköiset saastepilvet kesäkuukausina pistävät todellakin miettimään, olisiko vieläkin useamman mahdollista hypätä polkupyörän päälle. Talviaikaan pyörälenkille lähtee nimittäin näissäkin maisemissa huomattavasti raikkaammissa merkeissä.

Suomen vehmaissa järvimaisemissa, tuuheiden metsien suojissa eikä kuoppaisella kärrypolulla ole tarvinnut vielä juuri huolta kantaa saastevaroituksista, mutta kotimaamme kaupunkioloissa eivät nämä harmaat saastekasaumat aivan harvinaisuuksiakaan enää valitettavasti ole.

Teksti: Nina Pietiläinen