Matkalla maailman ympäri
Oletko ikinä miettinyt, miltä tuntuisi pakata elämä rinkkaan ja lähteä matkalle maailman ympäri? Tästä ottaa selvää Maarit, joka pyyhkii toimiston pölyt jaloistaan ja lähtee tutkimaan miten sairaan siistejä paikkoja maailmasta löytyy.
Ensimmäisenä katsastetaan Kiinan vuoristomaisemat, Laosin mystiset temppelikaupungit ja Thaimaan sukellusvedet. Uusi vuosi otetaan vastaan helteisessä Australiassa, josta matka jatkuu Uuteen-Seelantiin ja Fidzin paratiisisaarille. Etelä-Amerikassa odottavat kielimuurin lisäksi Galapagossaarten luonto, Machu Picchun rauniot ja Bolivian suola-aavikot.
Matkalla maailman ympäri: The End
6.6.2012
Menipä hävyttömän kauan saada kasaan viimeinen blogipäivitys. 25 lentomatkaa, 55 hotellihuonetta, 8 vatsatautia, 27 uutta ystävää, 7 000 valokuvaa ja 22 sukellusta myöhemmin oli jo aikakin tulla kotiin. Takana on mielettömän hieno matka maailman ympäri. Yritän tässä vetää yhteen reissun fiiliksiä ja kertoa, miksi jokaisen pitkää matkaa suunnittelevan kannattaa tarttua toimeen nyt, eikä sitku. Lisäksi listaan TOP5-paikat matkan varrelta.
Päätimme puolen vuoden maailmankiertueemme Argentiinan seksikkäässä pääkaupungissa. Viimeinen viikko oli pyhitetty shoppailulle ja viimeisille vapaudenhurmoksisille fiilistelyille. Mutta vaikka miten halusin ammentaa kaupungista kaiken irti, toinen jalka oli jo tukevasti Suomessa.
Jatkoimme matkaa Mendozasta pohjoiseen, kohti Saltan kaupunkia. Emme tienneet miksi, mutta sinne kaikki muutkin tuntuivat menevän. Emme olleet tajunneet, miten upeat maisemat meitä odottivat. Ja pääsimme lopulta sinne suola-aavikollekin möykkyisen bussimatkan päätteeksi. Positiivinen yllätys oli myös Cafayaten viinikylä Andien sylissä.
Mendoza osoittautui yllätyshaastajaksi reissumme viihtyisimpien paikkojen listalla. Lisäksi se oli juuri sitä lääkettä, mitä määrätään matkaväsymykseen. Kaunis pienisuuri kaupunki, jossa hyvien viinien maistelu on tehty (vähän liiankin?) helpoksi. Pyörä alle ja viinitiloille!
Lukitessamme pysäkkejä maailmanympärimatkallemme yksi asia oli varma; halusimme nähdä muinaisen inkakaupungin Machu Picchun. Kun herätyskello soi 4:45 vuorelle kapuamisen merkiksi, hymyilytti väkisinkin.Ylös päästyämme sain kakistettua yhden sanan: V-A-U.
Dive masterimme Daniel asetti nyrkkinsä ohimolleen vasarapäähain merkiksi ja unohdin hetkeksi hengittää. Viidentoista metrin päässä ohitsemme lipui kymmeniä vasarapäähaita, enkä tiennyt oliko se järjettömän siistiä vai kamalan pelottavaa.
Paranneltuamme aivot seisauttavaa jetlagia Santiagossa oli aika jatkaa matkaa Ecuadoriin. Suunnitelmanamme oli järjestää Galapagoksen lennot ja risteily Guayaquilista käsin. Heti koneen laskeuduttua Galapagokselle tiesin, että nyt ollaan jossain aivan muualla. Yhä vakuuttuneempi asiasta olin, kun snorklausreissulla katselin samaan aikaan pingviiniä ja riuttahaita.
Suunniteltu saarihyppelymme Fidzin paratiisisaarilla typistyi pitkittyneeseen visiittiin yhdessä resortissa. Ensimmäiset viisi päivää tuijotimme myrskyävää valtamerta ja totesimme yhdenkin lisälaivareissun olevan liikaa. Eniten hittiä taisi kuitenkin ottaa kukkaromme. Kun aurinko alkoi paistaa ja lakkasin miettimästä ällistyttävää hintatasoa, pääsin lopulta rentoon Fidzin fiilikseen.
Vuokraamamme Nissan Sunny ei ollut ihan tuliterä, mutta kelpasi tähän tarkoitukseen mainiosti. Rinkat takakonttiin ja menoksi, kohti Uuden-Seelannin luoteiskärkeä, missä Tyyni Valtameri ja Tasmanianmeri törmäävät. Luvassa oli myös sukeltaminen kehutulla Poor Knights Islandsilla ja kunnon hiekkapuhallus 90 Mile Beachin jättimäisillä dyyneillä.
Sanoimme hyvästit trooppiselle Pohjois-Australialle ja suuntasimme kohti Uutta-Seelantia. Sairastuttuamme parahiksi ennen lentoamme jouduimme ensimmäistä kertaa sähläämään matkavakuutuksemme kanssa ja löytyihän se sieltä – viheliäinen porsaanreikä vakuutusehdoissa. Loppu hyvin, laskeuduimme vihreälle saarelle vain päivän myöhässä.
En tiedä, miten kylliksi hehkuttaa Whitsundaysilla ja Great Barrier Reefilla kokemaamme. Purjehduksemme viimeisenä aamuna en olisi malttanut jättää alusta, vaan olisin halunnut pian takaisin valliriutalle ja sukeltamaan. Tässä taisi olla Australian reissumme kohokohta.
Aussien itärannikolla puolipakollinen aktiviteetti on surffaus. Koska mitään noin villiä ei ole mahdollista treenata Suomessa, buukkasimme parin päivän surffikurssin Byron Baysta. Olen yleensä vedessä kuin kotonani, mutta epäilin etukäteen miten nautinnollista surffaaminen mahtaa olla. Tai väkivaltaista.
Matkamme Sydneyyn starttasi Bangkokista ja lennolla aikaerovaras vei meiltä yöunet. Olimme keskellä oudointa mannerta järkyttävässä jetlagissa ja saamassa kaupanpäälle kunnon flunssat. Silti jaksoimme innostua tästä yllättävästä paikasta, joka muistutti mitä tahansa Euroopan suurkaupunkia, mutta huomattavasti eksoottisemmissa puitteissa.
Kolmasosa reissua on nyt takana. Rinkka alkaa näyttää katu-uskottavalta, samoin rusketus. Parissa kuukaudessa olemme nähneet Hongkongin, Macaon, Yangshuon, Hanoin, Pohjois-Laosin kaupungit sekä kourallisen Thaimaan saaria. Olemme asuneet odotettua mukavammin, syöneet odotettua paremmin ja tunteneet odotettua vähemmän koti-ikävää. Aasian jälkeen olemme innoissamme vaihtamassa maisemaa: seuraava kuukausi vierähtää Australian itärannikolla, sitä seuraava Uudessa-Seelannissa ja Fidjillä.
En tiennyt, että vesi voi olla näin turkoosia tai hiekka näin valkoista. Tai että Thaimaasta löytyy saari, jolla ei ole pankkiautomaattia tai 7-Eleveniä. Päivät täyttyvät biitsillä löhöilystä ja snorklaamisesta. Yritämme ilmiselvästi nautiskella itsemme hengiltä ennen kuin elintasomme laskee Australiassa.
Koh Lantalla saimme pitkästä aikaa happipullon selkään ja räpylät jalkaan. Se oli juuri niin siistiä kuin muistelinkin. Kerron viisi hyvää syytä, miksi kaikki paitsi sukeltaminen on turhaa.
Otimme Luang Prabangista allemme ”VIP King of Bus” -luksusajoneuvon. Bussien kuningas hajosi matkalla ainoastaan kahdesti (puolen välin jälkeen ilmastointi oli muisto vain), emmekä nähneet vilaustakaan luvatuista WC:stä tai telkkarista. Kahdeksan tunnin mutkittelevien vuoristoteiden jälkeen olimme 270 kilometriä enemmän etelässä, Vang Viengissä.
Matkalla maailman ympäri: Lungi Laos
19.11.2011
Koska olemme Laosissa, blogipäivitykseni hieman venähti. Maassa maan tavalla, katsokaas. Jos täällä haluaa saada palvelua, pitää ensin tohtia herättää kassaneiti tai hotellin respa. Nyt siis viimeistään oravanpyörästä on kierähdetty pois. Luulen että näyttöpääteryhtinikin on jo vähän suoristunut.
Matkalla maailman ympäri: Hengailua Hanoissa
12.11.2011
Bussi dumppasi väsyneet matkaajat pölyisen tien reunaan Hanoissa. Ahtauduimme kanadalaispariskunnan ja neljän ison rinkan kanssa pikku-Daewoohon ja taksikuski ukotti meiltä 2,5 dollaria per peppu. Olimme niin nälkäisiä yli kahdeksan tunnin bussimatkan jälkeen, ettei juuri kiinnostanut. Jos jotain reissussa oppii, se on tasaisen verensokerin merkitys.
Matkalla maailman ympäri: Ah, Yangshuo!
5.11.2011
Ah, Yangshuo! Näillä sanoilla Lonely Planet aloittaa esittelytekstinsä Yangshuosta. Eikä ole ihan väärässä. Pikkuinen, lähellä Vietnamin rajaa sijaitseva Yansghuo on juuri niin kaunis kuin luvattiin. Alueen lukemattomien huippujen välissä virtaa Li Jiang -joki ja kaupungissa on jäljellä vanhan kiinalaisen kaupungin tunnelmaa.
Vanhemmat jutut arkistosta.
