Maorien maassa
Miro Sulkumäki aikoo viettää vuoden maorien maassa Uudessa-Seelannissa. Täällä Matkalaukussa saamme seurata matkan sujumista ja tutustua Miron kanssa elämään maapallon toisella puolella Tyynellä valtamerellä.
Tulivuoria, geysirejä ja lumihuippuisia vuoria. Näihin maisemiin sukellamme Miron seurassa!
Matka Maorien maahan päättyy
8.11.2008
Miro lähti vuodeksi maorien maahan. Nyt reissu on takana päin, mutta monenlaista tuli koettua niin Uuden-Seelannin jäätiköillä, Rarotongan paratiisisaarella kuin Las Vegasin kirkkaissa valoissakin. Lue Miron matkan viimeiset vaiheet!
Los Angelesista Las Vegasiin oli matkaa noin 450 kilometriä. Bussimatkan alku oli ihan mielenkiintoista, kun kapusimme ja laskeuduimme kukkuloita alas, mutta sen jälkeen luvassa olikin sitten vain aavikkoa, aavikkoa ja vielä vähän lisää aavikkoa. Vähän ennen matkan puoliväliä pidimme lyhyen tauon Barstow’ssa. Kun astuin bussista ulos, tuntui kuin ulkona olisi ollut 50 astetta lämmintä! Lähellä oli kaikenlaisia ruokapaikkoja kiinalaisesta ruoasta hampurilaisiin ja pizzoihin, ja kävin hakemassa hieman murkinaa.
-
Plazakauppa
Matkalle mukaan - tutustu myös kirjahakuun

Euroopan upeimmat vaellusreitit
35,00 €
Napoli & Sorrento
25,10 €
Oodi ilolle
27,00 €
Tervetuloa paratiisiin
21,30 €
Matkakirja Roomasta Roomaan
18,10 €
Ennen koneen laskeutumista erotin selvästi Los Angelesin yllä vaaleanruskean saastepilven, eikä varsinainen pensaspalokausi ollut vielä edes alkanut. Ilman pensaspalojakin kaupungin yllä on suurimman osan ajasta saastepilvi, sillä Los Angelesin ilma on yksi maailman saastuneimmista, ja kaikista USA:n kaupungeista saastunein.
Rarotonga - Cookin saarten pääsaari
11.10.2008
Ennen reissuun lähtöä minun piti valita, menisinkö Tyynellämerellä Fijille vai Rarotongalle. En ollut ikinä ollut edes kuullut Rarotongasta, joten päätin välittömästi, että ei muuta kun sinne!
Talvi tulee Uuteen-Seelantiin
27.9.2008
Aamupalan jälkeen lähdin Te Anaun keskustaa kohti. Bussi olikin jo paikalla, ja kaikki matkalaiset olivat viereisessä liikkeessä ostamassa itselleen lippuja sekä Milford Soundin risteilyä että Stewart Islandille menoa varten. Itse olin päättänyt edellisenä päivänä, etten menisi sittenkään Stewart Islandille. Netistä katsottuna tuleva keli oli näyttänyt melko huonolta vaeltamista varten. Jäipähän jotain seuraavaa kertaa varten.
Makarora oli mukavan rauhallinen, enkä nähnyt juurikaan muita matkailijoita. Illalla saapui seuraava Strayn bussi, oppaanaan noin 30-vuotias kiwimies lempinimeltään Prince. Lähdimme aamusta etelään kohti Queenstownia. Vajaa parin tunnin köröttelyn jälkeen pysähdyimme Wanakassa.
Helikopterilla jäätikölle
7.9.2008
Marahausta jatkoin etelään kohti Barrytownia. Odotin innolla uuden bussiin saapumista, mutta se olikin aikamoinen pettymys. Porukkaa oli uuden ennätyksen verran, lähemmäs 30 henkeä, joista lähes kaikki noin 20-vuotiaita englantilaisia. Joukossa oli jokunen tuttukin aikaisemmista busseista, mutta suurin osa porukasta tuntui olevan melko tyhjäpäistä sakkia.
Kohteena Uuden-Seelannin Eteläsaari
31.8.2008
Taupon kaupunkiin saavuttuani pakkasin päiväreppuni valmiiksi seuraavan päivän Tongariro Crossingia varten. Reitti olisi noin 17 kilometriä pitkä ja kulkisi Tongariron kansallispuistossa kauniissa maisemissa mm. Mount Ngauruhoen ohi, joka Lord of the Rings -leffoissa esitti Mount Doomia.
Uutta-Seelantia kiertelemässä
10.8.2008
Kiertomatkani Uudessa-Seelannissa päätin tehdä kätevällä hyppää kyytiin / hyppää pois –bussipalvelulla. Stray Travelsin reitistö kattaa koko Uuden-Seelannin ja matkan varrella voi hypätä pois ja takaisin kyytiin, missä tahansa reitin varrella, joka riippuu omasta lipputyypistä.
Perjantaina 25.4. oli Anzac Day, eli tavallaan sotaveteraanien päivä (anzac = Australian and New Zealand Army Corps). Auckland Domain -kukkulalla oli aamu kuudelta muistopalvelus kaikille ensimmäisessä maailmansodassa kuolleille, ja sakkia oli paikalla aivan tolkuttomasti. Muistotilaisuus oli mielenkiintoinen ja maisemat todella kauniit, kun aurinko alkoi juuri nousemaan.
Uusi-Seelanti on tulivuorten maa
27.5.2008
Eräänä aamuna ponkaisin sängystä ylös jo hyvissä ajoin ja suuntasin päivärepun pakattuani kohti satamaa. Menin lautalla läheiselle Rangitoton saarelle, joka on vasta noin 600 vuotta vanha. Se on myöskin suurin Aucklandin alueen noin viidestäkymmenestä vanhasta tulivuoresta. Toisen maailmansodan aikana, japanilaisten maihinnousua peläten, saarelle oli rakennettu mm. tulenjohtokeskus. Eipä sitä maihinnousua sitten koskaan tullut.
Surffailua kokeilemassa
13.5.2008
Eräänä päivänä töistä kotiin tullessani postilaatikossa oli Courier-postin lappunen odottelemassa. Olisivat tuoneet minulle jonkinlaisen paketin, eikä minulla tullut mieleen mitään muuta, kun että olisivat tuoneet passini jo nyt takaisin! Siispä loggasin immigraation sivuille tunnuksillani, ja huomasin että minulle oli myönnetty työlupa vaivaiset kolme päivää hakemuksen jättämisen jälkeen! Kiitettävän nopeasti kyllä käsittelivät hakemukseni.
Waitangi-päivän takia saimme töistä vapaata. Waitangi-päivä on Uuden-Seelannin kansallis- ja perustamispäivä. Vuonna 1840 allekirjoitettiin Waitangi-sopimus ja se teki Uudesta-Seelannista osan Britannian imperiumia sekä takasi maoreille tiettyjä oikeuksia.
Hehkumatoja metsästämässä
19.4.2008
Kuulin, että Uusi-Seelantilainen Sir Ed oli kuollut aamulla. Sir Edmund Hillary kapusi ensimmäisenä Mount Everestille. Hän on kaikkien aikojen tunnetuin ja arvostetuin kiwi.
Joulu Uudessa-Seelannissa
25.3.2008
Keli on ollut todella lämmin, melkeinpä tuskastuttavan kuuma. Joinain päivinä vettä on mennyt 4-5 litraa per päivä. Joululoma vierähti ohi nopeasti ja mukavasti.
Kansalaisuus ansaitsee juhlallisuuksia
19.3.2008
Kävin tutustumassa Auckland Domainiin, joka on Aucklandin vanhin puisto ja 75 hektaarin kokoinen alue suurimmaksi osaksi Pukekawa-tulivuoren kraaterissa. Ihasteltuani ja käveltyäni sen läpi menin Albert Parkin kautta Skycityyn varaamaan lipun Beowulf-leffan 3D-näytökseen. Tunnin parin päästä lähdin katsomaan leffaa.
Pitsalla Helvetissä
1.3.2008
Eräänä päivänä minulle jäi hieman luppoaikaa ruokatunnille, joten päätin viettää sen Mount Edenillä, joka on 196 metriä korkea tulivuori ja Aucklandin korkein kohta. Aluksi porukkaa ei ollut juuri yhtään, mutta sitten paikalle ilmaantui kaksi bussilastillista turisteja, toinen kokonaan japanilaisia.
Auckland - Sukellus laavaluolaan
23.2.2008
Syntymäpäivänäni pääsin töissä spesiaalihommaan, nimittäin vahtimaan kaverini kaivinkonetta, kun hän alkoi täyttää laavaluolaa! Ennen kuin luolaa alettiin täyttää, tuli yksi isompi pomo paikalle ja käsky kävi: Miro laavaluolaan sitomaan yksi iso lohkare liinaan, jotta se saadaan nostettua ulos ja kuljetettua museoon.
Kesä on alkamassa Uudessa-Seelannissa
30.12.2007
Päivät alkavat Aucklandissa olla jo aika lämpimiä, jopa +20 astetta. Jo yhdeksän maissa pystyy hyvin olemaan t-paitasillaan! Ensimmäisinä päivinä vaihdoin suunnilleen pipon lippikseen 9 maissa. Eräänä iltana zombiemaisesti TV:ta katsellessani näin ensimmäiset joulumainokset! Uskomatonta, ei ole vielä edes marraskuu…
Suomalainen Aucklandissa
15.12.2007
50 päivää reissussa on uusi Suomesta-poissa-olo-ennätys. Helposti on kyllä mennyt. Kun on töitä, kämppä ja suomalainen paljon enemmän reissannut kaveri, niin kyllä helpottaa kummasti!
Vanhemmat jutut arkistosta.
