Iltasadun lukemisen haasteet Top 10

Olenko yksin vai kuulostaako tutulta?

  1. Alat lukea tarinaa, jossa on monta henkilöä. Kehittelet kaikille hahmoille eri äänet. Joudut ponnistelemaan keskittymiskykysi äärirajoilla, etteivät rooliäänet mene sekaisin.
  2. Valittu ääni on liian haastava. Kitarisat ovat riekaleina jo sivun puolivälissä.
  3. Huomaat, että kirja on huono. Alat stetsonpohjalta muuttaa sisältöä lukiessasi. Sotkeudut omiin monimutkaisiin juonikuvioihisi ja lopulta Taru Sormusten Herrasta on saanut varteenotettavan kilpailijan.
  4. Jos kohdan 3. havainto johtuu siitä, että tarina vahvistaa sukupuolistereotypioita (prinssi pelastaa aina prinsessan, Pepi -koira auttaa pulasta kolme avutonta sisartaan jne), anarkofeministi sisälläsi raivostuu ja ajautuu luennoimaan kuolemanväsyneelle jälkikasvulle suu vaahdossa naisen asemasta, rintaliivien polttamisesta ja emansipaatiosta.
  5. Luet ääneen, mutta ajattelet omiasi, etkä keskity sisältöön. Havahdut, kun lapsi/lapset alkavat tentata sinulta vastauksia kiperiin kysymyksiin tarinan sisällöstä.  Hoidat tilanteen diplomaattisesti ja hienovaraisesti karjaisemalla ”Nyt hiljaa ja pääkky tyynyyn!”. Ei Vuoden vanhempi –palkintoa tänä(kään) vuonna.
  6. Valitset jo vuosikausia käytössä olleen taktiikan. Luet satua mahdollisimman monotonisella, flegmaattisella ja epäselvällä äänellä, jotta lapset hyytyisivät nopeasti. Maalit rapisevat seiniltä, peityt hämähäkinseittiin, nenästäsi tursuaa naavaa, mutta lapset kikkailevat sängyssä pirteinä kuin kofeiiniöveriset oravat.
  7. Olet itse niin väsynyt, että nukahdat. Havahdut siihen, että lapset ovat teipanneet sinut lattiaan.
  8. Luet samaa kirjaa neljättäsataakuudettakymmenettätoista kertaa, hyppäät parin harmittoman sanan/rivin/kappaleen/luvun yli. ”Ei se noin mene, vaan_____________________!”, sängystä karjutaan.
  9. Päätät, että tänään on se hetki, kun jälkikasvusi on henkisesti valmis omaan lapsuutesi suosikkikirjaan. Valmistelet heidät täydelliseen tunnelmaan, kakistat kurkkusi kirkkaaksi, avaat juhlallisesti kirjan, alat lukea ja jo ensimmäisellä rivillä on sana tai sanonta, josta seuraavan sukupolven siemenillä ei ole mitään käsitystä. Vartissa olet edennyt tarinassa neljä riviä, lannistut ja päätät lukea lempikirjaasi yksin, omassa sängyssä, lasten nukahdettua.
  10. Olet virkeä ja innostunut tarinasta. Eläydyt täysillä, tulkitset tapahtumia ja päähenkilöiden tuntemuksia antaumuksella, ihosi nousee omasta suorituksestasi vähän kananlihalle, kun sängystä kuuluu lakonisesti ”Isi lukee paremmin!”

Ihanaa lukuviikkoa! 🙂

Teksti:Jenni Pääskysaari
Avainsanat: arki, iltasatu, lastenkirjat

Kommentit

Hihittelen täällä itsekseni, kuulostaa osin tutulta jopa meillä, vaikka kuuntelija on vasta 3-vuotias 🙂

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *