Mikä on vuoden paras tietokirja? Äänestä suosikkiasi!

vuoden_paras_tietokirjaTämän vuoden Tieto-Finlandia-ehdokkaita puntaroineen raadin työsarka päättyi maanantaina 2. marraskuuta. Kolmihenkinen valintalautakunta urakoi pitkälti kolmatta sataa teosta arvottaessaan vuoden 2015 tietokirjallisuutta, ja valitsi loppusuoralle kuusi parasta kirjaa koko sadosta.

Virallisesti viestikapula siirtyy nyt raadilta toimittaja Arto Nybergille, joka tekee päätöksen 26.11. julkistettavasta voittajateoksesta. Nybergin lukulistalla on seuraavien viikkojen aikana erityisesti historiapainotteista tietoa – muun muassa keskiaikaisia pyhiinvaellusreittien tutkailua ja suomalaisten naisten työ- ja perhe-elämän kartoitusta 1700-luvulla – mutta joukossa on myös ajankohtaista yhteiskunnallista pohdintaa rasismista. 

Ilman saatesanoja ei raati päästänyt tänäkään vuonna finalisteja kilpailutantereelle.

Raatilaiset – viestintäasiantuntija Heikki Hakala (pj.), ex-päätoimittaja, viestintäyrittäjä Leeni Peltonen ja toimittaja Maria Pettersson – ovat käyneet läpi kustantajien esivalitseman parhaimmiston ja seuloneet niistä erityisen ansioituneet teokset ehdokaslistalle. Heillä on siis laaja näkemys koko vuoden tietokirjallisuuden tolasta.

Ehdokasjulkistamistilaisuudessa raati kiitteli nöyrästi kaikkia tietokirjailijoita antaumuksellisesta ja intohimoisesta työstä, jota nämä ovat tehneet teoksiensa suhteen. Moitteita sen sijaan kohdistettiin julkaisutahoille.

Meillä on myös yksi yhteinen huomio. Aika monen kirjan kohdalla parempi lopputulos olisi saavutettu, mikäli kirjan rakenteeseen olisi kiinnitetty enemmän huomiota. Ongelma on tyypillinen. Tekijän intohimo kohdistuu asiasisältöön ja esitystapa jää vähemmälle huomiolle. Tyypillisesti se onkin kustannustoimittajan työsarkaa. Onko niin, että ajan ankaruus näkyy myös siinä, että kustannustoimittajan panosta ei aina ole riittävästi käytössä?

Soisi olevan. Kun tekijä on uhrannut valtavasti aikaa ja tarmoa itse asiaan, kustannustoimittamisen osuus on enää pieni, mutta tärkeä osa kokonaisuutta. Toivoisin kustantajien kiinnittävän tähän huomiota. Se tuottaa myös siihen käytetyn taloudellisen panoksen takaisin, sillä se parantaa kiinnostavuutta ja luettavuutta, ja näkyy varmasti myös myyntiluvuissa.

– Heikki Hakala (ehdokasjulkistuksessa 2.11.2015)

Hakalan puheenvuorosta voisi päätellä, että erinomaista kustannustoimitusta on tehty erityisesti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralla ja Atenalla, sillä kummaltakin kustantamolta päätyi kaksi teosta ehdokaslistalle.

Helsingin Sanomissa Antti Majander luonnehtii ehdokkaita yllätykselliseksi sekä kustantamoiden että kategorioiden suhteen – poissa olivat Otavan, WSOY:n, Tammen, Gummeruksen ja Siltalan kirjat.

Yhtään suurten yleiskustantamoiden julkaisemaa teosta ei päässyt mukaan, kun Tieto-Finlandian raati julkisti kuusi ehdokasta maanantaiaamuna. Sivuun jäivät myös kaikki elämäkerrat, tietokirjallisuuden huomioarvon ja myynnin perinteinen ykköslaji.

Näin kävi ensimmäisen kerran vuodesta 1989 lähtien jaetun palkinnon historiassa.

– Antti Majander (HS 3.11.2015)

Myös Jukka Petäjä kommentoi Tieto-Finlandia-finalisteja Hesarissa. Hän pohdiskelee kustantamojen voimasuhteiden mahdollisia muutoksia ja ennakoi ehdokasasettelun poikivan kiivasta keskustelua vielä syksyn mittaan. 

Ehdokaskirjojen ja sitä myöten kustantajien seuloutuminen kertoo pikemminkin jotakin valintaraadin mieltymyksistä kuin varsinaisista muutoksista tallien välisissä voimasuhteissa.

Silti ei voi välttyä kerettiläiseltä ajatukselta, että valintaraati on halunnut jollakin tapaa ripittää perinteisiä yleiskustantamoita ja osoittaa, että tietokirja voi hyvin jossakin toisaalta. Totuus ei muutu, vaikka sitä kuinka selittäisi.

– Jukka Petäjä (HS 3.11.2015)

Tieto-Finlandia vs. Kanava-palkinto

Onkos nyt sitten kriisin paikka; täytyykö sapiskaa antaa yleiskustantamoille laiskasta kustannustoimituksesta vai yleisesti kehnoista elämäkerroista? 

Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiläinen toppuuttelee kriisiytymispuheita. Pietiläinen huomauttaa tietokirjailijoiden tiedotteessa, että tänä vuonna Tieto-Finlandiaa ja Kanava-palkintoa ei tavoitellut yhtään samaa teosta. Hänen mukaansa juuri tällainen ehdokaslistaus kielii siitä, että tietokirjallisuudella pyyhkii hyvin ja suomalaislukijoille on tarjolla suuri määrä laadukkaita tietokirjoja. 

”Kun tietokirjallisuuden myyntikin on jo toista vuotta kasvussa, on turha väittää, että tietokirjallisuus olisi kriisissä”, Pietiläinen napauttaa.

Tietokirjoja lukutoukille on totisesti tarjolla: Suomessa ilmestyy vuosittain noin 6700 uutta tietokirjaa. Näistä vain murto-osa yltää yleisön tietoisuuteen, kolkuttelee palkintoraatien ovia sekä ampaisee kaupalliseen menestykseen.

Sivuhuomautuksena täytyy muistuttaa, että tämän vuoden räjähdysmäinen myyntihitti eli aikuisille suunnatut värityskirjat kuuluvat tietokirjojen kategoriaan kirjakauppa- ja kirjastoluokituksessa. Tietoa värityskirjoista ei saa ongittua tiheällä kammallakaan, mutta tietokirjallisuuden myyntiä ne pönkittävät mukavasti urheilijaelämäkertojen ohella.

Pietiläisen mainitsema Kanava-palkinto mahtaa olla Tieto-Finlandian merkittävin kilpailija. Aikakauslehti Kanavan ja Otavan Kirjasäätiön perustama palkinto myönnetään vuosittain parhaalle suomalaiselle politiikan, yhteiskunnan, talouden, historian tai kulttuurin alan tietokirjalle. 10.000 euron arvoisen Kanava-tunnustuksen voitti 29.10. professori Markku Kuisman teos Venäjä ja Suomen talous 1700–2015 (Siltala).

Kanava-tunnustuksen kymmentä ehdokasta oli valikoimassa taloustoimittaja ja tietokirjailija Elina Lappalainen sekä Turun yliopiston poliittisen historian vt. professori ja Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä. Voittajan valitsi raadin puheenjohtaja, Kanavan vastaava tuottaja Tuomo Lappalainen.

Tieto-Finlandian ja Kanava-palkinnon raadit ovat lukeneet kesän ja syksyn aikana todennäköisesti suurimmaksi osaksi samoja kirjoja: Tieto-Finlandian lautakunta ”pitkälti kolmatta sataa” ja Kanavan vastaava kolmikko tarkalleen 167 teosta. Ehdokaslistat poikkeavat kuitenkin suuresti toisistaan. Vaikuttaakin siltä, että Petäjän toteamus valintaraadin mieltymyksistä osuu oikeaan – ja ainahan raatilaiset ovat ihmisiä, joiden mielenkiinnon kohteet vaihtelevat.

Löytyykö vuoden paras tietokirja Tieto-Finlandia- tai Kanava-ehdokkaiden joukosta?  

Olen järjestänyt leikkimielisen äänestyksen kaikista Finlandia-ehdokkuuksista blogissani jo muutaman vuoden ajan, ja äänestyksen suosion vuoksi jatkan perinnettä jälleen tänä vuonna. Tätä juttua kirjoittaessani pohdiskelin kysymyksenasettelua uudestaan ihan sillä mielellä, että runsaampi kattaus tietokirjoja pääsisi esille ja löytäisi mahdollisesti tiensä lukijoiden käsiin. Sekä Tieto-Finlandia- että Kanava-ehdokkaita valikoi kolmijäseninen raati ja voittajan päättää yksi ainoa henkilö. Tahtoisin kuitenkin kuulla mielipiteitä tietokirjallisuuden tasosta laajemmalta lukijajoukolta. 

Siksipä tällä kertaa utelen Tieto-Finlandia-ehdokassuosikkien sijaan vuoden parasta tietokirjaa myös Kanava-ehdokkaiden joukosta. Mikä kaikista Tieto-Finlandian tai Kanava-palkinnon ehdokasteoksista on mielestäsi ansioitunein ja tarjoaa parhaan luku- ja tietopaketin? Entä puuttuiko listoilta teos, jonka itse olisit tahtonut nähdä ehdokkaiden joukossa? Syntyykö Tieto-Finlandian ehdokasasettelusta kiivasta keskustelua, kuten Jukka Petäjä ennakoi? 

Äänestä suosikkiasi ja/tai kerro kommenteissa perustelujen kera teoksesta, jonka olisi pitänyt olla mukana listoilla! Äänestysaikaa on keskiviikkoon 25. marraskuuta saakka. 

Kaikki 16 ehdokasta ovat:

kavereita_nolla1. Niina Junttila: Kavereita nolla. Lasten ja nuorten yksinäisyys (Tammi)

Kanava-ehdokas

Valintalautakunnan perustelut: Teos on erinomainen esimerkki yhteiskunnallisesti tärkeän tutkimuksen kääntämisestä yleistajuiseksi tietokirjaksi. Tutkijan teksti riipaisee harvoin sydäntä näin syvältä. 

Kirja kertoo yksinäisyydestä ja sen seurauksista, kuten masennuksesta ja syrjäytymisestä, monipuolisesti sekä tutkimusten kautta että lasten ja nuorten omalla äänellä.

suomalaisten_pyhiinvaellukset_keskiajalla2. Sari Katajala-Peltomaa, Christian Krötzl, Marjo Meriluoto-Jaakkola (toim.): Suomalaisten pyhiinvaellukset keskiajalla (SKS)

Tieto-Finlandia-ehdokas

Valintaraadin perustelut: Suomalaisten pyhiinvaellukset keskiajalla on laajin suomeksi julkaistu pyhiinvaelluksista kertova teos. 

Kirja avaa eteemme keskiajan Suomen. Se muistuttaa, kuinka paikalleen sidottua ihmisten elämä oli, ja kuinka suuria ponnistuksia suhteellisen lyhyetkin matkat vaativat. Kirja kertoo, kuinka pyhiinvaellukset muokkasivat sen ajan ihmisten maailmankuvaa, avarsivat maailmaa.

marimekko3. Esa Koivuranta, Kati Pehkonen, Tuija Sorjanen, Annina Vainio: Marimekko. Suuria kuvioita (Into)

Tieto-Finlandia-ehdokas

Valintaraadin perustelut: Marimekko on yksi modernin Suomen ikoneista. Tutkivalla otteella teoksessa kirjataan Marimekon historia. Se ei keskity epäkohtiin, vaan antaa uskottavan ja elämänmakuisen kuvan yhtiön vaiheista ja toiminnasta ja niistä henkilöistä, joilla on ollut keskeinen rooli yhtiön eri vaiheissa.

Tässä yhteydessä on myös syytä erikseen mainita kirjan tekemiseen osallistuneet kuvajournalistit Nina Karlsson ja Otto Ponto, sillä sanojen rinnalla tässä aiheessa visuaalisuus korostuu.

venaja_ja_suomen_talous4. Markku Kuisma: Venäjä ja Suomen talous 1700–2015 (Siltala)

Kanava-ehdokas ja -voittaja

Valintaraadin perustelut: Markku Kuisma vyöryttää 350 sivun verran taitavasti ja vakuuttavasti kirjoitettua taloushistoriallista todistelua siitä, että Venäjän/Neuvostoliiton naapuruuden hyödyt ovat ehkä sittenkin olleet Suomelle haittoja suuremmat.

Vaikka Suomen kulttuurinen ja poliittinen kompassi ovat osoittaneet länteen, taloudessa Venäjän tarjoamat markkinat ja kannustimet ovat olleet elintärkeitä.

saamelaiskiista5. Veli-Pekka Lehtola: Saamelaiskiista (Into)

Kanava-ehdokas

Valintalautakunnan perustelut: Saamelaiskulttuurin professori kirjoittaa vetävästi aiheesta, joka on tulehduttanut välejä pohjoisessa jo vuosikymmeniä, mutta josta Etelä-Suomessa tiedetään vain vähän.

Vaikka kyse on pamfletista, kirja nousee kattavaksi selvitykseksi siitä, millaista taistelua saamelaisten asian ympärillä käydään ja millaisia saamelaisuuteen liittyviä mielikuvia kiistassa käytetään aseina.

saamelaiskiista6. Tiina Miettinen: Piikojen valtakunta. Nainen, työ ja perhe 1600–1700-luvuilla (Atena)

Finlandia-ehdokas

Valintaraadin perustelut: Piika-sana saa usein nykykielessä vähättelevän sivumerkityksen. Tiina Miettisen teos osoittaa, että piikomaan lähteminen oli tilattomien perheiden tytöille mahdollisuus itsenäisyyteen, omaan ansioon ja jopa nousevaan uraan sekä parempaan asemaan avioliittomarkkinoilla. 

Lähtemällä ansiotyöhön nainen pystyi ansaitsemaan omat myötäjäisensä ja irtautumaan kodin piiristä. Miettinen todistaa myös, että monimutkaiset uusperheet ja kolmikymppisenä, jo yhden tai useamman lapsen äitinä avioituminen ovat paljon vanhempi ilmiö kuin nyt luulemme. Teoksellaan Tiina Miettinen muuttaa ratkaisevasti käsitystämme suomalaisen naisen historiasta.

suomen_somalit7. Yusuf M. Mubarak, Eva Nilsson & Niklas Saxén: Suomen somalit (Into)

Kanava-ehdokas

Valintaraadin perustelut: Kun tunteet kuumenevat maahanmuutosta, on syytä pysähtyä kuuntelemaan aiempia kokemuksia.

Lähes sataan haastatteluun perustuva teos on ajankohtainen ja tärkeä puheenvuoro kotouttamispolitiikan ongelmista. Se antaa äänen sekä Suomeen eri vuosikymmeninä tulleille että Suomessa syntyneille somaleille ja avaa kiinnostavalla tavalla ikkunan tavallisten somalien elämään ja tuntemattomaksi jääneeseen kulttuuriin.

maailma_piirtyy_kartalle8. Marjo T. Nurminen: Maailma piirtyy kartalle. Tuhat vuotta maailmankartan kulttuurihistoriaa (John Nurmisen Säätiö)

Finlandia-ehdokas

Valintaraadin perustelut:Maailma piirtyy kartalle on aikamatka eurooppalaisen kulttuurin ytimeen. Karttoja tutkimalla tekijät ovat sukeltaneet uskonnon, kaupan, taiteen, merenkulun ja valtapolitiikan historiaan, joka kattaa tuhat vuotta varhaiskeskiajasta valistuksen aikaan. Tuloksena on loistokkaan kaunis ja kestävän syvällinen teos. 

Maailmankuvan syntyminen on suuri ja jännittävä tarina. Marjo T. Nurmisen kirjoittama ja Juha Nurmisen päätoimittaja teos vie lukijan sellaisten aarteiden äärelle, joita tämä ei koskaan muuten pääsisi kokemaan.

tautitehdas9. Iris Pasternack: Tautitehdas. Miten ylidiagnostiikka tekee meistä sairaita? (Atena)

Kanava-ehdokas

Valintaraadin perustelut: Kokeneen lääkärin teos on paitsi asiantunteva, myös todella yleistajuinen ja sujuvasti kirjoitettu ajankohtainen keskustelunavaus.

Kirjoittaja pureutuu kriittisesti modernin länsimaisen terveydenhuollon ongelmiin. Korkean verenpaineen ja kolesterolin väärällä hoitamisella on suuria kansantaloudellisia vaikutuksia, joten teos on hyvä lähtökohta sosiaali- ja terveysalalla säästöjä etsiville.

mies_liekki_unelma10. Touko Perko: Mies, liekki ja unelma. Nobelisti A.I. Virtasen elämäntyö (Otava)

Kanava-ehdokas

Valintaraadin perustelut: Järkälemäisessä elämäkerrassa on kaikki klassisen biografian hyveet: merkittävä ja kiehtova kohdehenkilö, kontekstia ja ympäröivää todellisuutta laajasti valaiseva yhteisöllinen tarkastelutapa sekä huimana tietomääränä näkyvä vaivoja säästelemätön yksityiskohtaisuus.

Moniulotteinen A.I. Virtanen oli kosmopoliittinen patriootti, joka hallitsi sekä teorian että käytännön, ymmärsi arvonsa mutta säilytti suhteellisuudentajunsa.

paholaisen_juna11. Maija Salmi: Paholaisen juna (Atena)

Kanava-ehdokas

Valintaraadin perustelut: Reportaasikirja antaa äänen Meksikon kautta Yhdysvaltoihin pakeneville siirtolaisille. Sen esittelemät ihmiskohtalot rinnastuvat väistämättä Välimeren ajankohtaiseen tilanteeseen.

Teoksen aineisto on saatu viettämällä Meksikossa kuukausia, haastattelemalla siirtolaisia ja matkustamalla maan halki junareittiä seuraten. Jo tietojenkeruun metodi on kunnioitettava, ja valtava tietomäärä on myös onnistuttu yhdistämään sujuvaksi kerronnaksi tarinoiden lomaan.

valtio_vihaa_sua12. Ville Similä & Mervi Vuorela: Valtio vihaa sua. Suomalainen punk ja hardcore 1985–2015 (Like)

Kanava-ehdokas

Palkintoraadin perustelut: Harva suomalainen musiikkigenre voi ylpeillä yhtä seikkaperäisellä ja laajalla historiallisella kartoituksella kuin punk ja hardcore Ville Similän ja Mervi Vuorelan riemastuttavan teoksen jälkeen. Vahvasti empaattisella osallistuja-havainnoitsijametodilla ja vailla turhaa poliittista korrektiutta kirjoitettu kirja käy läpi 30 kiljunhuuruista vuotta suomalaisen punkin historiaa ja osoittaa, että marginaalissa ja varsinkin siellä on elinvoimaa.

Teos on etnografista kulttuurihistoriaa parhaimmillaan.

kansankodin_pimeampi_puoli13. Tapio Tamminen: Kansankodin pimeämpi puoli (Atena)

Finlandia-ehdokas

Valintaraadin perustelut: Rasismi ei kasva tyhjiössä. Tapio Tamminen käy kirjassaan läpi ruotsalaisen rasismin historiaa 1800-luvun nationalismista 1900-luvun rodunjalostusoppiin ja 2000-luvun uusnatsismiin, jolla on paljon yhteistä myös suomalaisen äärioikeiston kanssa. Kirja muuttaa käsitystä Ruotsista ja ruotsalaisuudesta. 

Kansankodin pimeämpi puoli on yhtä aikaa ansiokas luotaus historiaan sekä – valitettavasti – ajankohtainen teos, joka kaikkien yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuvien ihmisten sietäisi lukea. Kirja on karmivan tärkeä muistutus siitä, kuinka arkipäiväistä ja jopa ihailtua silmitön julmuus voi olla.

millaista_on_olla_elain14. Helena Telkänranta: Millaista on olla eläin? (SKS)

Finlandia-ehdokas

Valintaraadin perustelut: Hyvin harvoin törmää kirjaan, joka muuttaa käsitystä maailmasta jokaisella aukeamalla. Millaista on olla eläin tekee sen. Teos kertoo kiehtovasti, mitä aistivat, ajattelevat ja tuntevat olennot, jotka asuttavat kanssamme tätä planeettaa. Tutkimus on tuoretta ja usein erittäin vaikuttavaa. 

Kirja on myös hyvä esimerkki siitä, että ollakseen mielenkiintoinen ja hauska sen ei tarvitse tinkiä tieteellisestä tarkkuudesta. Kirjan lukemisen jälkeen luonto-ohjelmia, lemmikkikoiraa, delfinaariota, lintulautaa ja aamiaispekonia katsoo väistämättä ja peruuttamattomasti uudella tavalla.

sodan_henki15. Tuomas Tepora: Sodan henki. Kaunis ja ruma talvisota (WSOY)

Kanava-ehdokas

Valintaraadin perustelut: Tuomas Tepora tarkastelee Suomen historian kenties myyttisintä ja ylistetyintä ilmiötä, talvisodan henkeä. Mielialakehitystä niin rintamalla kuin sen takanakin luotaamalla hän rekonstruoi hienopiirteisesti tämän hengen synnyn, kukoistuksen ja pirstoutumisen.

Talvisodan henki ei ollut särötön monoliitti vaan hyvin monimutkainen ilmiö. Se oli samalla sekä spontaani että tietoisesti synnytetty, yhtenä hetkenä korvaamaton resurssi, seuraavana psykologinen rasite.

puolen_maailman_valtias16. Pekka Valtonen: Puolen maailman valtias. Kaarle V:n 1500-luku ja Euroopan mahdin synty (Gaudeamus)

Kanava-ehdokas

Valintaraadin perustelut: Nimestään huolimatta Pekka Valtosen kirja ei ole vain elämäkerta. Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija ja Espanjan kuningas Kaarle V oli aikansa mahtavin monarkki, ja hän lukeutuu maailmanhistorian suurimpiin eurooppalaisiin hahmoihin.

Teos tarjoaa yksityiskohtaisen ja todistusvoimaisen kertomuksen siitä, miten ja miksi Eurooppa nousi uudella ajalla poliittisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti maailman johtavaksi maanosaksi.

Teksti: Plaza
Avainsanat: äänestys, Finlandia, Kanava, Kanava-palkinto, kirjallisuuspalkinto, kysely, Suomen Kirjasäätiö, Tieto-Finlandia, tietokirjallisuus, tietokirjat, vuoden paras

Kommentit

Oma kommentti