Mokoma: Tämän maailman ruhtinaan hovi
11.5.2004
(Arvosana: *****)
Suomenkielisen ”rässin” pioneerikomppania on Kurimus-levystä lähtien ollut yksi niitä maailmanlaajuisestikin harvinaisia hevibändejä, joiden soitossa on svengiä matemaattisen tarkkuuden lisäksi. Eikä orkesteri petä uutukaisellaankaan, vaikka yleistä linjaa on hiukan lavennettu.
Levyn avaava Toista maata antaa esimakua uusista tuulista. Mukana on melodiaa ja tunnelmaan on saatu jumalattoman kohkaamisen lisäksi hienoa mystiikkaa, joka tekee orkesterista entistä rankemman. Haudan takaa palaa asialliseen ja rentoon sahaukseen. Kertsin laukkakomppi on murhaava. Tätä osastoa levyllä riittää, mutta pumppu jaksaa myös hidastaa. Onneksi, sillä mikään ei ole niin herkullisen raskasta kuin hidas jyystö.
Tämän maailman ruhtinaan hovi on kokonaisuutena hiukan helpompi kuunneltava kuin tautisen kova edeltäjänsä kiitos ajoittaisten hengähdystaukojen. Joissain niistä, kuten kappaleessa Sudet ihmisen vaatteissa, bändin luontainen ”funk” pääsee esiin kauniisti. Kertsiin viettävä lyhyt pätkä jossa rullaava komppi yhdistyy sahaavaan kitaraan on silkkaa hunajaa.
Kiitos Mokomalle myös maltillisesta kitarasoolojen käytöstä. Se on ollut niin monen hienon hevilevyn heikko kohta. Tämän maailman ruhtinaan hovi on takuulla yksi vuoden parhaista kotimaisista.
Teksti: Arttu Tolonen / Nöjesguiden
Piditkö artikkelista?
Lähetä linkki kaverille sähköpostilla
Osion Levyarvostelut syötteet:
kommentit