AC/DC:n rockjuna vakuutti Olympiastadionilla
18.6.2009
Helsingin Olympiastadionilla raikunut rock-mammutti AC/DC puuskutti eteenpäin junan lailla - tasaisen varmasti ja vakuuttavasti. Rock-juna onkin tämänkertaisen kiertueen kantavana teemana. Lavakoristeena nähtiin valtava veturi ja avauskappaleena soitettiin uuden Black Ice -albumin avaava Rock ’n’ Roll Train introvideon kera.
Uutuuslevyltä kuultiin viisi kappaletta, ja ne kaikki tuntuivat saavan varsin suopean vastaanoton - tämähän ei yli kolmekymppisillä bändeillä ole mitenkään itsestäänselvää. Loput kappaleet olivatkin sittenvanhoja klassikoita; niistä nuorin oli 1990 julkaistu Thunderstruck ja loput päälle 25 vuoden takaisia ralleja. Niistä jäivät mieleen varsinkin keikan alkupuolella Back in Black ja Hell’s Bells, mutta ennen kaikkea varsinaisen setin loppuhuipentuma: You Shook Me All Night Long, T.N.T. ja Whole Lotta Rosie, sekä Let There Be Rock aallonharjana. Samoin encoren Highway to Hell ja For Those About the Rock (We Salute You) ovat kappaleita rockin historiaa.
AC/DC perustettiin vuonna 1973 Australiassa, kun alunperin skotlantilaiset kitaristiveljekset Angus ja Malcolm nappasivat yhtyeelle nimen ompelukoneen kyljestä. Kun Angus keksi vielä laittaa ylleen kuuluisan koulupukunsa (kokeiltuaan ensin mm. Hämähäkkimies- ja Batman-asua), mikrofoniin löydettiin puolivahingossa Bon Scott ja ensimmäiset sinkut alkoivat menestyä, tie huipulle oli auki.

Yhtyeen kipuaminen listojen kärkisijoille oli päättyä vuoteen 1980, jolloin bändi oli vihdoin päässyt esiintymään suurille lavoille suurten nimien kanssa. Edellisenä vuonna julkaistu Highway to Hell menestyi erinomaisesti. Kaikki oli lähellä päättyä, kun laulaja Bon Scott menehtyi alkoholimyrkytykseen. AC/DC harkitsi tovin jopa lopettamista, mutta päätti kuitenkin jatkaa uuden laulajan voimin. Mikrofoniin päätyi Jonhson, jota Scott itse oli kehunut parhaaksi tuntemakseen laulajaksi. Paluu onnistui yli odotusten: Scottille omistettu Back in Black on edelleen yhtyeen menestynein ja tekijöilleen epäilemättä kenties tärkein teos.
Pari vuotta yhtye sai nauttia menestystä, kunnes alkoi epävakaa aikakausi ja loput 80-luvusta meni hienoisten pettymysten parissa. Heti 90-luvun kärkeen yhtye tehtaili yhden ”modernin AC/DC:n” tunnetuimmista albumeista, The Razor’s Edge ja nousi jälleen suosioon. Enää albumeita ei kuitenkaan tehtailtu kuin liukuhihnalla, vaan viiden vuoden välein. Uusimman Black Icen tekeminen kesti puolestaan kahdeksan vuotta.

AC/DC on joka tapauksessa vakiinnuttanut asemansa rock-klassikkona, eikä sillä ole tarvetta yrittää keksiä uutta. Kaikki tuntevat bändin, kaikki tietävät, mitä sillä on tarjota. Jotain kertonee esimerkiksi se, että ilman ihmeellisiä radiohittejä julkaistu Black Ice kipusi listaykköseksi 30 maassa ja Suomen konsertti myytiin loppuun hetkessä.
Yleisö tuntui olevan aluksi hieman jähmeänä koleassa kesäillassa, mutta viimeistään keikan puolivälissä lämpi nousi tuntuvasti, kun kitaristi Angus Young strippasi takkinsa ja paitansa komeiden steppiaskeleidensa kera. Jos AC/DC:n musiikin ruumiillistuma ovat Youngin terävät riffit, yhtyeen live-esiintymisen perustana on kuuluisaan koulupukuunsa sonnustautuneen Youngin lavashow, joka huipentui varsinaisen setin viimeiseen kappaleeseen. Young revitteli soolojaan loputtoman tuntuisesti, milloin keskellä stadionia, milloin lavan korokkeella, milloin yleisön kanssa dialogina, ja tietenkin lopuksi selällään sätkien. Eikä pidä unohtaa sitä legendaarista
duckwalkiakaan.

AC/DC on viihtynyt Suomessa useaan otteeseen - tämä oli jo yhdeksäs esiintyminen. Siitä jäi vahvasti sellainen maku, että bändi voi hyvillä mielin tulla vielä uudelleenkin. Erityisesti laulaja Brian Jonhson tuntui viihtyvän erinomaisesti mylvivän yleisön keskellä.
Illan aloittivat kotimainen Blake ja pohjoisirlantilainen The Answer, joka erityisesti sopi mainiosti AC/DC:n lämmittäjäksi energisellä rockillaan.
Teidän lukijoiden joukossa lienee useita, jotka olivat katsomassa konserttia. Kertokaahan toki oma näkemyksenne!
Settilista:
Rock’n Roll Train
Hell Ain’t a Bad Place To Be
Back In Black
Big Jack
Dirty Deeds Done Dirt Cheap
Shut Down In Flames
Thunderstruck
Black Ice
The Jack
Hell’s Bells
Shoot To Thrill
War Machine
Dog Eat Dog
Anything Goes
You Shook Me All Night Long
T.N.T.
Whole Lotta Rosie
Let There Be Rock
Highway To Hell
For Those About To Rock (We Salute You)
Teksti ja kuvat: Henri Lassander
Kuvagalleria
- 1.
-
mestoilla oltiin jee jee angus young on paras!!
- 2.
-
On se vaan niin hyvä!
- 3.
-
Kiitti, Henry. Hienoja kuvia. Suosikki on 14.
- 4.
-
Hemmetin hieno keikka! Hyväntuulen räjähdys! Vihdoin näki tämänkin rock-jättiläisen ja kerrankin piti mitä lupasi, niinkuin on pitänyt jo vuosikymmeniä.
- 5.
-
AC/DC:n kontakti yleisöön oli aika vaisu biisien välissä, äijät ryntäsi juomapullojensa kimppuun välittömästi. Mutta tämän varmaan tiedostaen show oli muuten rakennettu upeaksi ja Agnus ei säästellyt itseään pätkääkään. Brianin ääni ei ihan riitä vanhoihin Bon Scott-ralleihin, mutta nuo olivat illan huippukohtia, Back in Black-levyn biisien lisäksi.
Agnuksen riehuminen ja raivoisa kitarointi oli juuri sitä minkä olin lipustani ja automatkastani maksanut - ja sitä sain yllin kyllin. Loistava juttu keskelle nurtsia laitettu lava, jolta käsin Agnus viihdytti stadionin takaosankin yleisöä. Tätä yhdistävän catwalkin ansiosta näin herrat Brian ja Agnus tosi läheltä monta kertaa.
Yläkerran herrakin oli suopea eikä tiputtanut vettä niskaan. Tämän keikan muistaa loppuelämänsä!
- 6.
-
Messis oltiin, mahtava keikka, tykitti sata kertaa paremmin kun Maiden viime vuonna! Aivan mahtava meininki koko keikan ajan!
kuvaankin näköjään pääsin tonne galleriaan :D
Rock n Roll for life! - 7.
-
Yli kahdenkymmenen vuoden odotus nähdä Äijät livenä toteutui tällä keikalla! Yli kahden tunnin setti ja Anguksen armoton skittailu tuntui menevän aivan liian nopeasti ohi. Ei olisi halunnut tuon päättyvän ollenkaan. Suuri kumarrus bändille, We salute You! Ja kiitokset loistavalle yleisölle! Unelma toteutunut!!!
- 8.
-
Isoäiti ja äiti lapsineen todistamassa PARASTA hevibändiä mitä maa päällään kantaa. Ja kantanut jo vuodesta 73 - kun mummi oli nuori.
Ei voi kuin toivoa, että vielä nähtäisiin nämä velociraptorit kentällä!
Nyt taas jaksaa, kun on todistanut jotain ainutlaatuista. - 9.
-
Ei taida enää pojat jaksaa, huippua oli.
- 10.
-
Pa…kaa tuutin täydeltä :). Eläkkeelle tollaset homepe..et.
- 11.
-
Huippu keikka! Angus ja Brian jyrää. Toivottavasti saadaan tämä bändi vielä kerran suomeen!
- 12.
-
Äh, eläkeukot pysykööt keinutuoleissaan siellä Englannissa.
- 13.
-
@8
AC/DC ei ole heviä! Hevi on hardrockin raiskausta…AC/DC on hardrockia 100% ja mahtava bändi, harmittaa kun en paikalle päässyt!












































































Piditkö artikkelista?
Lähetä linkki kaverille sähköpostilla
Osion Keikalla syötteet:
kommentit