Plaza

kosteikot, suojelu, ilmakehä, ilmastonmuutokset, saasteet, hiili, ekosysteemit, kansalaisjärjestöt, merenpinta, hiilidioksidi

Kosteikko on tuttu termi monelle, mutta harva tietää mitä kaikkea sillä loppujen lopuksi tarkoitetaan. Jokainen kuitenkin tuntee monia kosteikoita, sillä ne peittävät noin 5 % maapallon pinta-alasta. Niiden läheisyydessä – tai niistä riippuvaisina – elää myös lähes 400 miljoonaa ihmistä. Kosteikot eli esimerkiksi suoalueet, jokisuistot, lammet ja rämeet ovat meille kaikille erittäin tärkeitä, ja niiden suojelu on vieläkin tärkeämpää.

Kosteikkojen merkitystä on aliarvioitu pitkään. Vaikeakulkuiset rantarämeiköt on monesti raivattu ja siistitty asutuskelpoisiksi rannoiksi. Suoalueita on puolestaan kuivatettu maatalouden käyttöön. Myös saasteet ja ekosysteemiin sopeutumattomat tulokaslajit ovat häirinneet kosteikkojen eliökantaa. Nyt, kun maailman alkuperäisistä kosteikosta on jäljellä enää puolet, on vasta havahduttu niiden korvaamattomaan merkitykseen. WWF on tässä työssä tiiviisti mukana.

Biologisia supermarketteja

Maailman suurin kosteikko, Pantanal, sijaitsee Brasilian, Bolivian ja Paraguayn alueilla ja se on maa-alueeltaan kolme kertaa Irlannin kokoinen. Okavangon suistoalueelle Botswanaan taas mahtuisi kaksi Sveitsiä. Hankasalmen Pieni-Kaihlanen on puolestaan ainoastaan 71 hehtaarin kokoinen matala järvi. Olivat kosteikot suuria tai vaikka vain pienen lammen kokoisia, niiden sisältöä voisi kuvata vaikkapa aarreaitaksi tai biologiseksi supermarketiksi.

Kosteikkojen ekosysteemit kuuluvat maailman rikkaimpiin ja ne asettuvat samalle viivalle sademetsien ja koralliriuttojen kanssa. Yhdellä kosteikkohehtaarilla on yli 50 kertaa enemmän biomassaa kuin samankokoisella ruohikkoalueella. Runsasravinteisella alueella viihtyy erittäin monipuolinen kasvilajisto sekä lukematon määrä erilaisia eliöitä, mm. hyönteisiä.

Luonnollisen ketjun myötä kosteikot houkuttelevat myös monia eläinlajeja. Biologinen supermarketti kuvaakin kosteikkoa hyvin juuri eläinten näkökulmasta, sillä ruokaa riittää moneen makuun. Kosteikot ovat erityisesti monien lintulajien suosimia paikkoja. Muuttolinnuille ne ovat hyviä pesimispaikkoja, koska niillä riittää runsaasti ravintoa myös poikasille. Suomessa kosteikoilla on laskettu pesivän lähes sata lintulajia.

WWF panostaa kosteikkojen suojeluun lähes jokaisessa maailman kolkassa. Yhteistyössä muiden kansalaisjärjestöjen sekä maiden hallitusten kanssa kosteikkoalueita pyritään suojelemaan entistä huolellisemmin. Hyviä tuloksia on saatu viimeksi esimerkiksi Afrikasta, Madagaskarilta, jossa saarivaltion hallitus on sitoutunut suojelemaan noin miljoonan hehtaarin kokoista kosteikkoaluetta. Myös Kazakstanissa WWF:n työ sai hienon palkinnon, kun Naurzumin kosteikon suojelualuetta laajennettiin Inarinjärven kokoisen alueen verran.

Kosteikot tuovat tuloja

Myös ihmiset ovat aina hyötyneet monella tapaa kosteikoista. Monille kyläyhteisöille kosteikot ovat merkittäviä laidunmaita tai tärkeitä kulttuurisia maisemia. Esimerkiksi Australian aboriginaalit järjestävät omilla kosteikkoalueillaan perinteisiä juhlia ja seremonioita. Fidzi-saarilla kosteikot taas ovat erityisesti naisten hallinnassa. WWF on ollut mukana elvyttämässä vanhoja perinteisiä menetelmiä: kuta-kaislaa keräämällä ja kutomalla Navakasobun kylän äidit pystyvät jälleen elättämään perheensä.

Kosteikoilta saadaan myös monia tärkeitä elintarvikkeita. Karjan laiduntamisen lisäksi kosteikot ovat tärkeitä kalastuspaikkoja. Esimerkiksi Malawin Chilwa-järvestä nostetaan viidesosa maan kalatuotannosta. Myös katkaravut ja riisi ovat tärkeitä kosteikkojen ruokatuotteita. Suomessa suoalueilta poimitaan mm. lakkaa ja karpaloita.

Suodattava pesusieni

Kosteikot sääntelevät maapallon makean veden systeemejä. Ne hidastavat tulvien etenemistä toimimalla jättiläismäisinä laakeina ”maljakkoina”, ja kosteikkokasvit taas pidättelevät veden virtaamista. Kosteikon toiminta muistuttaa pesusientä: se imee itseensä tulvavettä ja vapauttaa sen hitaasti alajuoksulle.

Hidas veden suodatus vähentää tulvatuhoja sekä erityisesti eroosiota eli maaperän kulumista. Kosteikot myös sitovat saasteita kuten raskasmetalleja ja tuholaismyrkkyjä. Kosteikosta poistuva vesi on näin ollen puhtaampaa kuin siihen saapuva.

Ihmisten kannalta kosteikkojen suojelu on elintärkeää makean veden riittävyyden kannalta. Väestönkasvun on arvioitu lisäävän makean veden tarvetta jopa 650 prosentilla seuraavan 30 vuoden aikana. Kosteikkojen tuhoutuminen merkitsisi myös makean veden systeemien tuhoutumista ja sitä myöten mittavaa vesipulaa.

Kosteikot auttavat torjumaan ilmastonmuutosta

Ilmastonmuutoksen torjunnassa kosteikot ovat avainasemassa. Luonnontilassa ne toimivat huomattavina hiilidioksidinieluina, esimerkiksi suot sitovat ilmakehän hiiltä tehokkaasti muodostaessaan turvetta. Samalla ne estävät hiiltä palaamasta ilmakehään hiilidioksidina.

Vaikka kosteikot kuuluvat ilmastonmuutoksen torjuntajoukkoihin, ne myös itse kärsivät pahoin jo tapahtuneista muutoksista. Lämmennyt ilmasto kuivuttaa soita, minkä myötä niiden pinta-ala pienenee jatkuvasti. Kuivuneena suot saattavat ruveta päästämään hiilidioksidia ilmakehään ja näin ollen kiihdyttää ilmastonmuutosta. Lapissa ikiroudan sulaminen voi lisätä metaani- ja hiilidioksidipäästöjä.

Muualla maailmassa merenpinnan nousu on yksi kosteikkojen suurimmista tuhoajista. Rannikkoseutujen kosteikot, suistoalueet ja mangrove-metsät ovat vaaravyöhykkeellä ja on ennustettu, että jo nyt merenpinnan nousu saattaa tuhota näitä alueita 0,5-1,5 % vuodessa.
WWF on mukana suojelemassa esimerkiksi Kolumbian rannikon Panama Bight -aluetta. Sen mangrovemetsät ovat maailman korkeimpia, ja niitä uhkaavat muun muassa maanvyörymät, padot ja rannikon öljykuljetukset.

Ilmastonmuutos vähentää myös kosteikkojen monimuotoisuutta. Yhdysvalloissa yli kolmasosa uhanalaisista lajeista kasvaa tai elää vain kosteikkoalueilla. Uhattuna ovat esimerkiksi majava ja piisami. Euroopassa puolestaan kosteikot kuuluvat lintujen suojelun kannalta kaikkein uhanalaisimpiin elinympäristöihin.

Teksti: WWF/Heidi Kalmari
Kuvat: WWF-Canon/Chris Marais ja Edward Parker

Artikkelin tuottamiseen on saatu ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöille suunnattua tiedotustukea. Artikkelissa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ulkoasiainministeriön virallista kantaa.

***

Teemakokonaisuuden pääsivu: Puhtaan veden lähteillä

Teemakokonaisuuden seuraava artikkeli: Vesisota ei ole leikin asia

Maapallon äidit -artikkelisarjan pääsivu