Marjastus ja sienestys - Rentouttavaa hyötypuuhaa vai ajanhukkaa?
14.8.2008
Kesän kääntyessä syksyksi moni heittää hanskat tiskiin ja toteaa, että se oli nyt sitten siinä. Talvi tulee ja voi synkeyttä. Luonto on kuitenkin aivan toista mieltä ja tarjoaa monenlaista puuhaa. Marjastaminen, sienimetsällä käyminen, viini- ja karviaismarjojen poimiminen kotipihan pensaista, mehujen keittäminen ja maukkaiden piirakoiden valmistaminen ovat ihanaa puuhaa. Vaan kuinka moni niitä vielä muistaa?
Pikaruokakulttuurissa kaiken pitää olla valmista heti. Mieluiten vielä vähän aikaisemmin. Kuka tässä kiireessä ehtii poimia talven varalle vitamiinipommeja yksi kerrallaan, kun niitä saa kauppatorilta ostettua litrakaupalla.
Ja kuka oikeastaan tarvitsee marjoja ylipäätään, kun vitamiinit voi ottaa suoraan purkista paljon helpommalla?
Sienimetsälle rentoutumaan
Minulla on hyvä ystävä, joka marjastaa ja sienestää joka syksy hyvin aktiivisesti. Hän ei juuri huonosta kelistä valita, vaan pukeutuu sään mukaisesti, nappaa marjavasun kouraan ja suuntaa metsään. Hän on onnellisimpia tuntemiani ihmisiä ja niitä harvoja, jotka osaavat oikeasti ottaa elämän pienistä hienouksista kaiken irti.
Ystäväni osaa nauttia ihanista loppukesän ja alkusyksyn päivistä, jotka ovat kuin luotuja metsäretkelle. Kumisaappaat jalkaan, mukavat vaatteet päälle, huivi päähän ja menoksi.
Joka syksy ystävälläni on siten kotonaan kunnioitettava saalis marjoja ja sieniä. On kai turha mainita, että hän on myös hyvin innokas kokkaamaan ihania herkkuja löydöksistään.
Marjastaminen baari-illan tilalle
Niin, olisihan se kiva käydä marjastamassa, jos olisi aikaa, sanoo yksi. Ei meidän takapihalla kasva sieniä, sanoo toinen. Kuinka monelle meistä tekisi hyvää samoilla joitakin leppoisia sunnuntaipäiviä marjametsällä sen sijaan, että juoksemme päättymättömässä oravanpyörässä?
Jospa vaihtaisi lauantain railakkaan baari-illan ja sitä seuraavan krapulapäivän aikaiseen herätykseen ja marjametsälle suuntaamiseen? Ihan vain noin ajatuksen tasolla.
Useamman tunnin metsäretki käy sitä paitsi aivan hyvin liikunnasta. Hikisen punttisalin voi siis unohtaa marjastuspäivältä hyvillä mielin.
Mitä vitamiineihin tulee, saa purkista varmasti korviketta, mutta ei ole mustikkamaidon, mansikkarahkan, mustaherukkamehun tai vaniljajäätelön ja vadelmien voittanut pilleriä. Paitsi herkullisen makunautinnon niistä saa yleensä aimo annoksen lapsuuden muistoja. Ei mustikkapiirakan leipominen tai puolukkamehun keittäminen ole vain isoäitien yksinoikeus!
Muutama hyvä syy lähteä marjastamaan:
Mustikka
- runsaasti A- ja B-vitamiinia, kuituja ja flavonoideja
- paljon C-vitamiinin, magnesiumin ja kalsiumin lähteitä
- tunnettu resepti: mustikkapiirakka
Mustikka kasvaa tuoreissa kangasmetsissä, lehtomaisissa metsissä ja korvissa.
Puolukka
- runsaasti hedelmähappoa
- tunnettu resepti: puolukkamehu, puolukkahillo (tuttu poronkäristyksen lisäkkeenä) ja marjapuuro
Puolukka on kuivahkojen kangasmetsien laji yhdessä männyn kanssa.
Vadelma
- melko paljon hedelmähappoja
- runsaasti sokeria, hiven- ja kivennäisaineita sekä mangaania ja magnesiumia
- tunnettu resepti: vadelmamehu, hillo ja leivonnaisten koristelu (esimerkiksi vadelmin koristeltu kinuskikakku)
Mansikka
- runsaasti C-vitamiinia
- tunnettu resepti: mansikkakiisseli, mansikkamehu, mansikkapirtelö
Lakka
- C-vitamiinipitoisuus 3–4 kertaa suurempi kuin appelsiinissa
- tunnettu resepti: lakkahillo (leipäjuuston kera), lakkalikööri, lakkamarmeladi, erilaiset leivonnaiset
Lakka on suokasvi. Sitä esiintyy rämeillä, nevoilla, korvissa, kalliosoistumissa ja nummilla.
Ennen kuin sienimetsälle lähtee, on hyvä muistaa muutama nyrkkisääntö:
· Poimi sienet kokonaisina ja irrota ne maasta varovaisesti kiertämällä ja vetämällä.
· Kerää sieniä poudalla ja silloin, kun sienet ovat kuivia.
· Poimi sienet nuorina ja mahdollisimman hyväkuntoisina, jotta ne säilyvät hyvin ja maistuvat parhailta.
· Perkaa ja käsittele sienet heti poimimisen jälkeen metsässä. Poista hiekka varovasti.
· Kerää sienet ilmavaan koriin tai astiaan, älä kerää muovipussiin tai -sankoon.
· Poimi mieluiten samaan astiaan vain yhtä sienilajia kerrallaan.
· Poimi vain sieniä, jotka varmasti tunnet.
Jos epäilet sienimyrkytystä, ota yhteyttä Myrkytystietokeskukseen.
Lähde: Finfood Oppimateriaali
Oletko innokas keräilijä tai aikeissa aloittaa tänä syksynä? Jaa parhaat vinkkisi ja kokemuksesi keskusteluosiossa!
Anne
Joko tilaat Ellien viikkokirjettä?
Tilaajana saat Ellien tuoreimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi kerran viikossa (katso mallikirje).
- 1.
-
Olen marjastanut ja sienestänyt 2-vuotiaasta asti vanhempieni kanssa. Nyt aikuisena ja äitinä ajattelin viedä 2,5-vuotiaan tyttäreni myös sieni metsään. Ihana vaalia perinteitä. Marjastamiset jäävät koska marjoja voi voi syödä kukaan kun ollaan allergisia. Sieniä senkin edestä sitten. Eikun sieni metsään
- 2.
-
Erittäin hyvä tapa viettää aikaa on marja- ja sienimetsässä samoilu. Jos vielä sattuu saamaan marjoja, sieniä tai tatteja, niin aina parempi.
Tuo pikaruokaan viittaus oli tosi hyvä. Osaakohan monikaan enää tehdä ruokaa. Puhumattakaan niistä oikeista sieniruuista ja marjapiirakoista.
Mikään ei voita kunnon sienikastiketta tai sienisalaattia; siis sienisalaatti naturel: sieniä, sipulia ja suolaa, ei muuta.
Loppukesä ja syksy ovat parasta aikaa, kevään, kesän ja talven lisäksi ! - 3.
-
Sienestys alkaa maaston opettelulla, pitää tietää millaiset sienet kasvaa minkäkinlaisessa maastossa. Kantarelleja on mm. turha hakea kuusimetsästä. Sieniopas välttämätön ellei ole omasta takaa sienien tuntijaa mukana. Mattssonin ja Kariston sienioppaat mainitsemisen arvoisia, eivät sentään ainoita.
Sienihulluna yritän opetella joka vuosi tunnistamaan ainakin yhden uuden sienen, se alkaa jo kuivaharjoittelemalla kotona hyvää sieniopasta lukien. Usein se on mukana metsässäkin, tai sitten kannan näytteet kotiin ja tutkin niitä.
Metsään kannattaa lähteä suurempia odottamatta. Missään nimessä ei ainakaan kuin torille aikeena ottaa sitä tai tätä. Usein tulos yllättää itsensäkin. Jotkut sienet kasvavat jaksoissa, tänään et löydä mutta viikon päästä voi olla ryppäinä. Ja missä kahvi maistuu paremmalta kuin metsässä. - 4.
-
Väitetään, että täällä pk-seudultakin löytyisi hyvin marjoja ja sieniä, vaan enpä ole löytänyt. Ehkäpä olen niin vieraantunut luonnosta, etten löydä niitä. Tietysti luonnosta voi nauttia, mutta kun raahaa vasua mukana, niin olisi kiva saada siihen kerättyä jotakin
- 5.
-
Mahtava tapa käyttää hyvällä tavalla luonnonvaroja hyväkseen, rentoutua ja ulkoilla!
- 6.
-
Wanha hywän ajan keino:
opettele tuntemaan myrkkysienet ja syö vain tuntemiasi sieniä. - 7.
-
mmm…. Suosittelen metsää!
…4 vkoa lähes jokapäiväistä marjastusta (ja alkavaa sienestystä) takana ja kunto on kohonnut taas ihmeesti! Lähdin juoksulenkille eilen pitkästä aikaa ja ohoh yllätyin itsekin kuinka askel lensi väsymättä… Onko syynä monien tuntien metsä/suomaastotreenien vahvistamat syvät lihakset vaiko ne luonnon flavoinoidit ja tuoksut? En tiedä, mutta suosittelen selvittämään itse. Hyvä mieli jää, kun jättää ainakin kellon ja tavoitteet kotiin. - 8.
-
jos on asenne että metsästä on jotain sieniä löydyttävä kun sinne kerran vaivautuu, paras kerätä kangasrouskuja (ryöpättävä) joilla ei ihan vielä paras sesonki, tai myöhemmällä suppilovahveroita joita ei tartte edes ryöpätä,
joita löytää yleensä joka vuosi jonkun verran yli oman tarpeenkin.
muuten kannattaa suunnata torille sieltä ei saa niin helposti raittiin ilman myrkytystäkään :) - 9.
-
joka vuosi olen siirtänyt loppukesästä hiipivää pimeyden aiheuttamaa alakuloa ja masennusta menemällä metsään.
lienee itsensä huijaamista ehkä mutta paremmin siellä lievittyy kuin jossain baarissa eikä ole krapulaakaan, kellari ja pakastin ovat kyllä täynnä särvintä, marjaa ja itiöemää.
Piditkö artikkelista?
Lähetä linkki kaverille sähköpostilla
Osion Liikunta ja hyväolo syötteet:
kommentit