Patalappukirja, Stina Tiselius, Moreeni

”Patalaput soveltuvat erinomaisesti ensikertalaisen neuletöiksi”, lupaa Stina Tiselius Patalappukirjan esipuheessaan. Hyvä homma, aloitan tällä kirjalla. Osaan  sentään neuloa ainaoikein, pitää vain valita sellainen ohje, jossa tarvitaan juuri sitä, näin aluksi. Tulikin runsauden pulaa, melkein jokaisessa ohjeessa tarvitaan vain ainaoikein neulosta ja ilokseni myös virkkausta.

Rehvakkaasti otan juuri ostamani vitosen neulepuikot esiin, vaikka ohjeessa mainitaan puikot nro 3,5 ja virkkuukoukku 2,5. Valitsen langaksi Novitan Rytmi puuvillalangan. Asetun mukavasti olohuoneeseen nojatuoliin, suuntaan jalkalampun niin, että näen kunnolla ja aloitan lukea ohjetta:

”Luo 40 silmukkaa.” Okei, siis 40 silmukkaa… Osasin tehdä aloitussilmukan tai niin ainakin luulen, tein sen samalla tavalla kuin virkatessakin, mutta miten siitä eteenpäin? En millään muistanut, kokeilin vaikka mitä ja vahingossa onnistuin tekemään toisen silmukan, mutta innoissani päästin langat käsistäni, joten en enää muistanut miten se tehtiin. Apua!

Palaan kirjan alkuun esipuheeseen ja huomaan, että Stina on ottanut minunlaiseni tumpelot aloittelijat huomioon ja ystävällisesti liittänyt kirjan loppuun kappaleen ”Hyvä tietää neulomisesta ja virkkaamisesta”. Äkkiä sivulle 106 ja kohtaan Silmukoiden luominen.Onneksi kirjassa on kolme havainnollista kuvaa ja saan kuin saankin tehtyä silmukoita 40. Aloituslanka jää älyttömän pitkäksi vaikka ohjeessa käskettiinkin jättää se pitkäksi. Jotain tein väärin. Pitkä lanka häiritsee ja puran silmukat, teen ne uudelleen. Tällä kertaa lanka ei riittänyt 40 silmukkaan. Hmmm, pitää taas aloittaa alusta ja nyt onnistuin jo melko hyvin, saatan aloittaa neulomisen.

Pääsen seitsemänteen kerrokseen, kun tajuan, että neulokseni on liian harvaa, näpit palavat tällaisella patalapulla ihan varmasti. Ohjeessa kyllä luki, että tee kaksinkertaisella langalla, mutta se koski lankaa, jonka puikkosuositus on 4 ja minun käyttämääni lankaan suositus on 6-7.
Päätin siis tehdä vain yksinkertaisella langalla, mutta vaihdoin puikot numero kolmoseen. Ja taas luomaan silmukoita. Nythän se sujuu jo ihan rutiinilla, kuin vanhalta tekijältä.

Sekoilen silmukoiden laskussa ja joudun laskemaan ne moneen kertaan. Liian tiukkoja, aika vaikeaa laskea. Ehkä ei kannattaisi vielä tässä vaiheessa katsella telkkaria samaan aikaan.

Kirjan kuvissa Klassikko näyttää kauniilta ja sopusuhtaiselta. Minun patalappuni näyttävät omituisilta, mutta kyllä ne varmaan asiansa ajaa. Neuloin patalappuja kaiken kaikkiaan kuusi, vähän erilaisia niistä kaikista tuli. Lopulta päädyin hieman tuunattuun Klassikkoon, jätin kolme reunalenksua pois, koska arvelin niiden tarttuvan turhaan joka paikkaan kiinni. Syynä ei missään nimessä ollut se, etten saanut niistä kertaakaan samanlaisia keskenään.

Innostuin patalappujen teosta, mutta kuinka monta patalappua yksi perhe tarvitsee? Seuraavaksi aion neuloa muutaman Pöllön ja lähetän ne Englantiin ystävälleni Caroline Jariwalalle, joka taiteilee ihan mahtavia mosaiikkipöllöjä.

 

 

 

Kiitän

Selkeät ohjeet
Hyvät kuvat pääosin
Sopiva vaikeusaste aloittelijallekin
Monta erilaista mallia, myös haastavia
Plussaa ”Hyvä tietää neulomisesta ja virkkaamisesta”-osiosta

Moitin
Kirjan otsikoiden typografia rasittava
Infoboksien typografia vaikea lukea
Lankakeräkuvissa voisi olla enemmän vaihtelua
Joissain kuvissa syväterävyydellä kikkailtu liikaa

Teksti: Plaza
Avainsanat: ainaoikein, aloitussilmukka, askarruttaa, langat, moreeni, neulominen, novita, patalappukirja, puikot, puuvillalanka, rytmi, silmukoiden luominen, stina tiselius, virkkaaminen, virkkuukoukut

Kommentit

Oma kommentti