Plaza

design, taide, yrittäjyys, tilitoimistot, vänrikit, muotoilijat, ylioppilaat, lääkärit, liike-elämä, suunnittelumenetelmät

Arni Aromaa on yhdeksän hengen designtoimiston toimitusjohtaja ja omistaa sen yhdessä Sauli Suomelan kanssa. Pentagon Design perustettiin 1996 ja sen tuotanto ulottuu saunavarusteista myymäläkonsepteihin. Nuorena läpimurtonsa tehnyt Aromaa pyrkii nyt säilyttämään tasapainoa luovan yrittäjyyden ja toimitusjohtajan pakkotöiden välillä.

Kattilan ominaisuudet perunankeitossa on selvitettävä keittämällä perunoita ja analysoimalla kannen höyrynpäästöä ja vedenkaato-ominaisuuksia. Kun esineen parannukset on keksitty, on selvitettävä materiaalit ja valmistettavuus, hallittava teollinen prosessi kustannusrakenteineen ja sitten vielä markkinointi. Pentagon Design on tällä tavalla todellakin keksinyt perunakattilan uudelleen ja tämän kirjoittaja on valmis myöntämään keksinnön nerokkaaksi. Sitä valmistaa Hackman kyökkisarjassaan ”Match”.

”Muotoideoita on helppo saada. Design alkaa vasta siitä miten ideasta tehdään käytettävä ja teknis-taloudellisesti valmistettava”, sanoo Pentagon Designin toimitusjohtaja Arni Aromaa. ”Designin tehtävä on lisätä tuotteen haluttavuutta ja parantaa sen valmistettavuutta. Me puhumme neljästä ulottuvuudesta, 4D, jotka ovat Discover-Define-Design-Deliver, siis keksiminen-määrittely-muotoilu-jakelu. Tämä ei ole taidetta taiteen vuoksi vaan tuottaa mitattavaa hyötyä asiakkaalle.”

Pentagonissa työskentelee yhdeksän ihmistä, joilla kullakin on oma erityisosaamisensa. Heistä kahdella on IDBM- tausta ja lopuilla designtutkinnot 1990-luvulta jolloin Design Management oli kuuma keskusteluteema ja pohjaa nyt perustettavalla Aalto-yliopistolle alettiin luoda kolmen korkeakoulun yhteisellä IDBM-ohjelmalla (International Design Business Management). Rehtorien projektille saatiin vahva vuorineuvostuki.

Todistus koulutusohjelman onnistumisesta

Kahden lääkärin poika Arni Aromaa syntyi 1971 Helsingissä ja pääsi ylioppilaaksi Lauttasaaren Yhteiskoulusta 1990 sekä valmistui sotilaspoliisin vänrikiksi 1993. Hän aloitti siten opintonsa ennen sotaväkeä. ”Pääsin sekä Taideteolliseen Korkeakouluun että TKK:n arkkitehtiosastolle, mutta molempia ei voinut ottaa joten valitsin Taikin”, kertoo Aromaa.

Kauden 1993-94 Aromaa vietti Saksassa oppilaitoksessa, joka jatkaa askeettisen ja käytännöllisen Bauhausin perinteitä. ”Suomessa oli laaja tyylillinen vapaus, Saksassa puolestaan selvä käsitys siitä mikä on oikein ja mikä väärin. Tiukan asiallisen lopputuloksen edellä kuitenkin tapahtuu kaikenlaista jännää. Abstraktit ja teoreettiset harjoitukset kuten pyörähdyskappaleiden tutkiminen olivat antoisia.”

”IBDM alkoi Suomessa 1995 Taikin, Kauppakorkean ja Polin yhteistyönä. Se oli Aalto-innovaatioyliopiston siemen. Tavoite on opettaa muotoilijoille liike-elämän todellisuutta sekä antaa ekonomeille ja insinööreille käsitys siitä mitä design antaa. Myöhemmin Taikin koulutukseen on tullut lisää akateemista tutkimusta sekä käyttäjälähtöiset suunnittelumenetelmät”, selostaa Aromaa. IBDM:n tarjoamien tutustumis- ja verkostoitumispuitteiden merkitys tulevalle työlle on varteenotettava.

Yrittäjä vai johtaja vai taitelija

Muotoilutoimeksiantoja alkoi tulla opintojen kestäessä, joten Aromaa ja hänen opiskelutoverinsa Sauli Suomela perustivat käytännön syistä firman jo 1996. Taiteen maistereiksi he valmistuivat 1998 Oraksen tilaamalla työllä tulevaisuuden kylpyhuoneesta. Aromaa oli ollut pikkuisen töissä vierailla eli design- ja mainostoimistoissa opintojen alkupuolella, mutta pääsi aloittamaan varsinaisen työuransa omassa yrityksessä, joka kasvoi lyhyessä ajassa alallaan suomalaisittain merkittävään kokoluokkaan. Kannattanutkin se on. Designeja on palkittu. Firman tunnus, ”Rational Passion” eli järkiperäinen intohimo, on kelvollinen kiteytys alan olemuksesta ja tuo jotenkin mieleen gesellius-lindgren-saariset.

Aromaa on toimitusjohtaja. Miten sitä luomisfirmaa toimitusjohdetaan?

”Otin tämän tehtävän koska jonkun on pakko olla toimitusjohtaja. Pyrin olemaan suunnitteluprosesseissa mukana, oleellisin roolini on Design Director, suuntien viitoittaja. Mutta tietenkin firmaa on edustettava, tilaisuuksiin osallistuttava, puheita pidettävä, kokouksissa istuttava, ja eräänlainen vahtimestarikin joudun olemaan täällä konttorilla. Ulkoministerin hommat, olla firman kasvot, ovat tietenkin välttämättömiä ja aikaaviepiä.”

Aromaa yrityksen starttaamisesta ja luovasta yrittäjyydestä

Hanki hyvä partneri ja hyvä tilitoimisto, painutöihin äläkä muutu ammattijohtajaksi

”Kuuntelin Kauppakorkealla luentoa, jossa professori kertoi että yrittäjäksi ruvetaan jotta saataisiin enemmän rahaa kuin toisen palveluksessa ja että ensin pitää päättää ruveta yrittäjäksi ja sitten etsiä sopiva ala joka vetää. Eihän se näin päin elämässä mene. Kyllä se lähtee siitä että osaa jotakin mitä voisi myydä muillekin tai joku suorastaan haluaa ostaa.”

”Pohdi, onko yrittäjyys sinulle oikea vaihtoehto. Tietenkin myös pakkoyrittäjyyteen voi joutua. Designtoimistojen keskimääräinen henkilöstömäärä on 1,8 ja se vivahtaa hieman siihen, että yritys on usein vain kirjanpito- ja verotekninen välttämättömyys joka on pakko olla että saa töitä. Tällä alalla on toisaalta myös paljon elämäntapayrittäjyyttä jossa tulos ei ole pääasia. Laajan palvelun toimistoja on vähemmän.”

”Selvitä itsellesi mitä osaat ja mitä et osaa. Oikean yhtiökumppanin löytäminen voi olla ratkaisevan tärkeää. Jos olisin aloittanut yksin, olisi usko voinut loppua kesken, ja kysymys on myös toisiaan täydentävistä osaamisalueista. Kun perustajia on enemmän kuin yksi, firma voi tarjota laajempaa ja kokonaisvaltaisempaa palvelua ja sehän on myyntivaltti. Luovilla aloilla yritykset ovat yleensä partnershippejä, vaikka partneriudet ja nimilistat voivat ajan mittaan vaihtua kuten muunmuassa mainos- ja asianajotoimistoissa, joka ehkä sekin on luova ala, näkyy olevan pääsääntö.”

”Hanki aivan ensimmäiseksi hyvä tilitoimisto, se hoitaa tekniikan ja hallinnon ja itse pääset tekemään businestasi.”

”En aloittaessani kokenut että olisin tarvinnut kovin hirveästi neuvoja. Kyllä luonto vetää tikanpojan puuhun yritystoiminnassakin. Kovin tarkan teoreettisen liiketoimintasuunnitelman tekeminenkään ei välttämättä ole mielekästä, ellei sitten rahoittaja vaadi – on parempi lähteä hankkimaan sitä liiketoimintaa.”

”Yrittäjäksi ryhdytään luullakseni eniten siksi, että halutaan vapautta omalle luovuudelle, ja että saisi tehdä mitä haluaa miten haluaa. No sitten kun yritys alkaa menestyä ja kasvaa, yrittäjästä tulee yhä enemmän toimitusjohtaja ja yhä vähemmän luova yrittäjä. On edustettava, oltava ulkoministeri, ja tehtävä kaikkea mitä toimitusjohtajan on pakko tehdä, ja aikaa tehdä sitä mitä haluaa, olla luova, on yhä vähemmän ja siitä ajasta joutuu taistelemaan koko ajan ettei muuttuisi managerijuhdaksi.”

27-28 / 2008