Radio Dein myyntipäällikkö Pekka Vaismaa

radio, kiinteistöala, herätysliikkeet, lama, pohjalaiset, Helsinki, seurakunnat, Yhteisöt, Jumala, Nokia

Hengellinen työnäky voitti kännykkäkaupan

Tarmokas pohjalainen aloitti radio- ja tv-mekaanikkona, joutui autopuhelinten kautta kännykkäboomiin rakentamaan Seteleä sekä yritysmyynnin jälkeen kiinteistöalalle, josta leipä pääosin yhä tulee. Mutta hän on myös kristillisen radioaseman Radio Dein ohjelmasopimuksista ja mainosmyynnistä vastaava myyntipäällikkö vakaumuksensa johtamana ja pitää sitä nyt päätyönään.

Suomen muuttuminen näkyy siinä, että kuten yli kolmannes vuonna 1954 syntyneistä, syntyi Pekka Vaismaakin viljelijäperheeseen, kahdeksantena ja viimeisenä lapsena tilalle josta hänen perheensä sitten luopui. Koti Ilmajoella oli vapaakirkollinen. Tähän pieneen tunnustuskuntaan kuuluu Suomessa nykyään noin 14.000 ihmistä.

No mitenkäs opinnot? ”Jätin lukion kesken ja läksin ammattikouluun Jyväskylään mekaanikoksi lukemaan. Kolmen vuoden opintojen jälkeen olin radio- ja tv-mekaanikko ja tein sitten 70-luvulla aikani niitä hommia.”

Puhelinten vallankumous

”Leevi Hakola, tuttu pohjalainen, pyysi 1979 minua hommiin. Hänellä oli uusi yritys, Seinäjoen Autoradiopalvelu. Se möi ja huolsi ARP-laitteita, joissa puhelut menivät vielä sentraalin kautta. Vuonna 1983 tuli NMT ja vehkeet painoivat 9 kiloa ja maksoivat 24.000 markkaa [indeksoituna noin 10.000 euroa]. No Pohojammaalla jos naapurin autossa oli puhelinantenni, niin sehän piti heti saada itsellekin. Mutta vaikka se lähti hyvin käyntiin, ei me silti arvattu millaiselle alalle lähdettiin.”

Nokian matkapuhelimista tuli kännyköitä eli yhdellä kädellä pideltäviä 80-luvun lopulla ja ensimmäinen pieni kännykkä, joka meni tavalliseen taskuun, tuli 90-luvun alussa samaan aikaan kun lamakin.

”Helsinkiin tulimme 1993 kun lama oli pahimmillaan, ja kaikki sanoivat että jo olette hulluja. Helsingissä oli käytännössä Mäkitorpan monopoli ja sille toivottiin kilpailua, joten saimme hyvän vastaanoton. Ei tarvinnut enää olla kauppamieskään kun tavara vietiin käsistä. Firman nimi lyheni Seteleksi ja valtaosa senhetkisistä työntekijöistä lähti osakkaiksi.”

Viidessä vuodessa firma oli kasvanut ketjuksi ja kilpailuympäristö muuttunut. Se myytiin nyt Mäkitorpalle, jonka omisti jo HPY josta tuli Elisa. ”Vanhoille omistajille ei käyttöä ollut, joten Leevi perusti kiinteistöalan yritysparin L-House ja L-Invest, johon menin mukaan. Mutta sitten Elisa luopui Setelen nimestä. Ja kun eräs vanhoista työntekijöistä oli perustanut matkapuhelinkaupan jolla oli jo kolme liikettä, saimme ostaa sille nimen Setele ja Elisasta tuli sen yhteistyöpartneri. Leevi Hakolalle tuli enemmistö. Minusta tuli uuden Setelen aluejohtaja. Se myy Elisan 3G-palveluja, liittymiä ja eri valmistajien puhelimia. Siitä on tullut 15 liikkeen ketju.”

Uusi työnäky

”Kerran kuuntelin kesäpaikassani Radio Deitä. Ja menin toimitusjohtaja Kirsi Rostamon tykö kysymään että miten tämä saataisiin kuulumaan myös Pohjanmaalla, jossa hengellisyyttä on runsaasti. Halusin palata juurilleni. Sain vahvan työnäyn mukanaolosta tässä työssä.” Niin, sanat missio ja visio, joita liikkeenjohtoihmiset viljelevät nykyään, ovat peräisin lähetystyöstä ja herätysliikkeistä.

Vaismaa lähti toisen kerran pois Setelen operatiivisesta toiminnasta, vaikka jäikin mukaan sen hallitukseen. Hakolan kiinteistöfirmoissa hän on mukana leivän turvaamiseksi. Radio Deihin hän meni ensin osapäiväiseksi ja vuonna 2006 ajankäytöllisesti päätoimiseksi myyntipäälliköksi. Tämän 1997 perustun kristillisen kanavan omistavat Kirsi Rostamo ja Rostamoiden teräskauppaa ja kiinteistötoimintaa harjoittava yhtiö Rolate. Kanavan tukena on myös Kristityt Yhdessä ry, jonka puheenjohtaja Vaismaa on. Sitä ei hoideta amerikkalaisittain eli Jeesus ei ole bisnes jolla lyötäisiin rahoiksi. Itsensä toiminnan on toki kannatettava.

”Kanavan tuloista viidennes tulee mainoksista ja noin 80 % ohjelma-ajan myynnistä kristillisille yhteisöille ja seurakunnille. Toiminta on ekumeenista, ohjelmia tulee luterilaiselta ja joskus myös ortodoksiselta taholta, muilta kirkkokunnilta sekä herätysliikkeiltä. Olen kokenut tämän sillanrakentamisen hyvin tärkeäksi ja palkitsevaksi. Vaikka Jumala on siunannut muunkin työni, tämä on sitä mitä toivon tekeväni hautaan saakka.”