Mato Valtonen

konkurssi, WAP, elokuva, taide, matkapuhelimet, kuorma-auto, logo, tilitoimistot, pääoma, robotit

En vieläkään tiedä mikä musta tulee isona,

mutta enää en haluakaan tietää

Menolippu Oy:n hallituksen jäsen Markku Valtonen on taiteilija ja yrittäjä joka vei Leningrad Cowboysin maailmalle. Yrittäjänä ja johtajana hän on käynyt läpi teknologiayhtiön nousun ja konkurssin. Nyt hän vetää vähemmistöosakkaana yritystä, joka välittää tietoja taide- ja viihdetapahtumista sekä lippuja oopperajuhlista rock-konsertteihin. Samalla hän toimii kouluttajana ja luennoi luovuudesta.

”Luovuus” tuo mieleen taiteilijat, innovaattorit ja johtajat. Onko se mielekäs käsite ja asia myös tavalliselle duunarille, tai virkamiehelle, pienelle byrokraatille joka on sidottu sääntöihin? Ja mitä se ylipäänsä tarkoittaa?

”Luovuus on uuden ja ennakoimattoman tuottamista”, määrittää Valtonen. ”Se on mystinen asia. Jos sen voisi määritellä teknisillä parameterillä niin voisimme tehdä robotin joka luo, mutta sellaista kaavaa ei ole. Viestini on, että pitää uskaltaa sallia itselleen ja myös toisille luovuutta. Se koskee mitä suurimmassa määrin kaikkia niinsanottuja tavallisiakin ihmisiä organisaatioiden kaikilla tasoilla. Luovuuden ilmapiirissä ei tyrmätä toisen ideaa, jolloin sen esittäjä menee lukkoon, vaan kannustetaan niin että jokainen uskaltaa puhua.”

Valtonen, jolla on huomattavaa näyttöä suomalaisen luovuuden kansainvälistämisestä, toteaa että luovuutta ei voi siirtää Kiinaan vaikka tuotannon työpaikkoja voi. ”Meillä on koulutettu kansa ja fiksuja ihmisiä. Siksi Suomen valtti kansainvälisessä kilpailussa on luovuus. Sen voi aina pitää omissa käsissä. Tärkeintä on luoda ilmapiiri jossa uskalletaan esittää uusia ideoita.”

Rockmuusikko ja vientimies

Vuonna 1955 Loimaalla ”syntymässä käynyt” ja Helsingissä työläisperheessä kasvanut Markku Valtonen oli 11-vuotiaana perustamassa ensimmäistä bändiään jonka nimi oli The Millionaires. Hän lauloi ja soitti kitaraa. Musiikki vei mennessään keskikoulun jälkeen.

”Kun leipääkin piti tienata, ajoin trukkeja, nostureita ja kuorma-autoja. Niistä jäi koukku päälle niin että kaikenlaisia vempeleitä pitää päästä ajamaan vieläkin. Mutta kun Sleepy Sleepers nousi 1974 suosioon, heittäydyin siihen.” Alkuun se oli vain taidetta ja tilitoimisto hoiti kaiken palkanmaksua myöten, mutta osakeyhtiö oli lopulta pakko perustaa. Väkeä siinä oli keskimäärin kymmenen. Taiteilijakin on yrittäjä ja yhtye on firma. ”Suomessa on niin pienet markkinat, että ei ole varaa teettää käytännön asioita muilla vaan ne on hoidettava itse sen taiteen ohella.”

Vientiin saakka ylsi Leningrad Cowboys, josta tuli suuri kansainvälinen menestys. ”Se oli kova työ, koska ei ollut malleja. Tärkeintä on että tuote on hyvä. Me olimme vahva live-esiintyjä. Kun Aki Kaurismäki teki elokuvan Leningrad Cowboys Go America, syntyi synergiaa. Elokuva tuki bändiä ja bändi elokuvaa joka sai etenkin yliopistopiireissä suuren suosion.”

Käynnistäjä

Vuosituhannen vaihteessa Mato Valtonen työskenteli jo aivan toisella alalla. 1998 oli perustettu Wapit Oy, joka kehitti teknologiaa palvelujen, esimerkiksi internetyhteyksien, soittoäänien ja logojen liittämiseksi matkapuhelimiin. Se oli siis insinörttiyhtiö. Valtonen meni sen osakkaaksi ja toimitusjohtajaksi, josta tehtävästä hän siirtyi markkinointijohtajaksi. Wapit kasvoi teknoboomin mukana. Työntekijöitä oli enimmillään 120, teknologiatuotteiden kehittäminen on työlästä ja jotenkin paradoksaalisesti pitkälti käsityötä.

”Alan ongelmia olivat tuotteiden pitkät kehitysajat ja niiden markkinoinnin ja läpilyönnin hitaus. Asiakkaat olivat konservatiivisia omaksumaan aivan uusia asioita. Tämä sitoi paljon pääomaa. Kun teknoala ajautui kriisiin, rahoittajat vetäytyivät. Wapit jouduttiin panemaan konkurssiin 2001. Vaikka lopetimme sen realistisen rivakasti, haavoja kyllä jäi omistajille. Muut kuten työntekijät saivat omansa pois.”

”Konkurssin jälkeen kirjoitin kirjan Wapitin ajasta, että sain purettua asian päästäni. Sitten ajoin kesän vuoristorataa Linnanmäellä.” Vuoristoradan jarrumiehenä oloa Valtonen luonnehtii terapiatyöksi. Työtarjouksia alkoi tulla muualtakin. Niin syntyi Menolippu Oy.

”Menolippu on Eastway Oy:n tytäryhtiö, jossa olen osakkaana. Se välittää kirjakerhomaisesti pääsylippuja sekä tiedottaa tapahtumista. Meillä on välityksessä Lippupalvelun liput. Lisäksi Eastway on konserttien ja muiden tapahtumien tuottaja.” Keväällä 2004 Menolipun palveluksessa on kolme ihmistä, Eastwayn kanssa on vielä yhteisiä toimintoja. Menolipun rinnalla Valtonen luennoi luovuudesta ja on myös kysytty tilaisuuksien juontaja.

”En vieläkään oikein tiedä mitä teen isona, mutta en enää haluakaan tietää. Tämä on seikkailua. Olen hyvä käynnistämään asioita, ja kun ne on saatu vauhtiin, hyppään pois aloittamaan seuraavaa.”