Heikki Salmela / Hesburger

ravintola, hotellit, Turku, vastuuntunto, motellit, yrittäjyys, kahvila, keittiöpäälliköt, armeija, keittiö

Ihmisten pitää kantaa itse vastuuta omasta työnsaannista ja Suomen kehityksestä

Hesburger-ravintolaketjun rakentaja Heikki Salmela on luonut neljä tuhatta työpaikkaa. Parhaita työntekijöitä autetaan itsenäisiksi yrittäjiksi ketjun puitteissa. Salmela korostaa omaa vastuuta työn saannista. ”Hallitus ei voi luoda työpaikkoja eikä pelastaa Suomea Kiina-ilmiöltä, ihmisten on ne itse luotava.”

”Ei suvussa ollut yrittäjiä, lähin taisi olla äidin isä joka oli leipuri, minä ja vaimo ollaan molemmat tavallisista työläisperheistä ja rahavarat oli nolla”, kertoo Heikki Salmela lähtökohdistaan. Hän syntyi Turussa 1946 ja meni 14-vuotiaana töihin. ”Ensimmäinen paikka oli putkiliikkeen tsupparina. 15-vuotiaana pääsin hotellin ravintolaan keittiöharjoittelijaksi. Siitä lähtien olen tällä alalla pysynyt.”

”15-vuotiaana pääsin hotellin ravintolaan keittiö- harjoittelijaksi. Siitä lähtien olen tällä alalla pysynyt.”

Näyttää olevan pääsääntö, että uusia yrityksiä luovat ihmiset ovat kotoisin työläisperheistä. Herrasväen lapsista tulee helpommin virkamiehiä kuin yrittäjiä, ellei yritys tule perintönä, joka on hoidettava. Suomen laajan toimihenkilösäädyn nuoriso perustaa liian vähän yrityksiä, mikä on kansallinen ja virallisesti tunnustettu ongelma. Salmela ei tarkastele asiaa teoreettisena vaan ratkaisun kannalta: ”Kun puhutaan Kiina-ilmiöstä ja vaaditaan hallitusta luomaan työtä, pitäisi ymmärtää, että hallitus ei voi luoda työpaikkoja. Ihmisten on itse ne luotava itselleen ja muille. Suomen ainoa mahdollisuus on siinä, että jokainen ottaa enemmän vastuuta kehityksestä itse.”

Nuorena yrittäjäksi

”Käytyäni ravintolakoulua Helsingissä, Perhossa, pääsin kesäksi ravintola Walhallaan keittiöpäälliköksi. Sitten menin Paimion motelliin, joka oli ensimmäinen amerikkalaistyyppinen motelli Suomessa ja herätti suuren innostuksen. Teimme siellä vaimon kanssa niin kovasti töitä, että aloimme puhua oman yrityksen perustamisesta. Varmasti pärjätään kun tehdään näin lujasti töitä. 19-vuotiaana perustimme ensimmäisen yrityksemme Naantaliin 1966, sinä vuonna menimme naimisiin ja sitten täytin 20. Vauhtia oli.”

”Siellä oli tarjolla kahvilapaikka, vuokra oli aivan hirvittävä, monen ihmisen kuukausipalkan verran, mutta niin hulluja oltiin että otettiin se. Kahvilan lisäksi oli grilliluukku. Hampaat irvessä tehtiin töitä, se oli meidän yrittäjäopisto. Ruoka-aineethan me osasimme, mutta yrittämistä ei opetettu missään. Sen oppii kyllä, tärkeintä on osata tehdä se mitä myydään. Talous- ja hallinto-osaamista voi sitten ostaa muilta.”

”Teimme kurkkusalaatin suosituksi Suomessa ja kehitimme omia majoneeseja. Valmistimme itse kaiken mahdollisen.”

Kahvila myytiin kun tuli armeijaan lähtö. ”Armeijassa mietin, että perustan viisi nakkikioskia Turkuun, mutta siviiliin päästyäni minulle tarjottiin kahta hommaa, suuren hotellin keittiöpäällikköä ja mikrouunien myyntiä. Menin Fiskarsin palvelukseen myymään mikroja grilliyrittäjille ja muille, samalla perehdyin heidän toimintaansa.”

Parin vuoden kuluttua Salmela perusti kaverinsa kanssa ravintolakoneita myyvän firman, mutta irrottautui siitä grilliyrittäjäksi Saloon ja alkoi rakentaa grilliketjua Turkuun. ”Teimme kurkkusalaatin suosituksi Suomessa ja kehitimme omia majoneeseja. Valmistimme itse kaiken mahdollisen.”

Hesburger kasvoi suuryritykseksi

”1980 perustettiin ensimmäinen Hesburger, amerikkalaistyylinen hampurilaisravintola. Siihen asti meillä ei ollut markkinointia, mutta nyt teimme markkinointikattonimen, jonka alla se laajeni ketjuksi.” Tänään Hesburgereita on noin 220 Suomessa ja Baltian maissa.

Ravintoloista osa on omia, yrittäjien, S-ryhmän, Shellin sekä osakkuusyrittäjien hoitamia konseptiohjattua ravintoloita. Hesburger-ketjun liikevaihto vuonna 2006 oli noin 143 milj. euroa ja ketjun palveluksessa on noin 4000 henkilöä. ”On meillä 30 vuotta talossa olleita, mutta ravintolatöihin hakeutuu paljon nuoria. Yli puolet on

”Nyt on pääasia saada lisää yrittäjyyttä ja vastuuntuntoa, sillä kun hoitaa työnsä hyvin menestyy kyllä, ja vain yrittäminen luo työpaikkoja.”

opiskelijoita. He ovat motivoituja ja iloisia, joskin nykynuoret tullessaan työelämään eivät ole kovin tottuneita, jolloin he vaativat paljon opastusta, mikä tuo paljon kustannuksia.” Parhaita työntekijöitä on otettu yhtiökumppaneiksi: ”Me annamme rahat ja puitteet ja osayrittäjä saa 49 % paikan osakkeista työpanostaan vastaan ja tuloksen mukaan osinkonsa.”

Järjestäytymisestä ja liitoista Salmela sanoo, että yrittäjäjärjestöt eivät ole hänelle paljon antaneet, vaikka järjestyneessä demokratiassa edunvalvonta onkin organisoitava. ”Ammattiliittojen kanssa ei ole ongelmia, koska hoidamme velvoitteemme pilkulleen ja maksamme pennilleen kaikille sen mikä kuuluu. Ei nykyisessä maailmassa ole mahdollista kuristaa toisia ja siinä mielessä voi olla niin, että liitoilla puolin ja toisin ei ole enää entistä merkitystä vakaissa oloissa. Nyt on pääasia saada lisää yrittäjyyttä ja vastuuntuntoa, sillä kun hoitaa työnsä hyvin menestyy kyllä, ja vain yrittäminen luo työpaikkoja.”