Plaza

Nokialla menee hyvin tai sitten ei

1.2.2008
Timo

Nokia, suuryritykset, Kemijärvi, yt-neuvottelut, irtisanominen, yhteiskuntavastuu, tietoverkot, presidentit

Nokian irtisanomiset Bochumissa ovat suututtaneet saksalaiset. Suomalaiset, nekin jotka ovat pahoittaneet mielensä Stora Enson toimista Summassa ja Kemijärvellä, ovat enimmäkseen olleet hiljaa.

Jotkut ovat halunneet suorastaan vähätellä Bochumin tapausta: 2300 irtisanottua Saksanmaalla, jossa on 80 miljoonaa asukasta on kovin vähän suhteutettuna Suomen oloihin.

Bjöna Wahlroosin mukaan Kemijärven tehdas olisi pitänyt lopettaa jo 15 vuotta sitten. Yritysjohtajuuden lisäksi akateemisena älykkönäkin tunnettu Wahlroos on tiivistänyt yritysvastuun ytimen: yrityksen ainoa velvollisuus on tuottaa voittoa omistajilleen.

Presidentti Ahtisaari, joka nykyään tienaa särvintä kapealle leivälleen erilaisten suuryritysten hallituksissa, on todennut, että yritysten lopettamisien aiheuttamista ongelmista on vastuussa valtio, ei asianomainen yritys. Hän ei kertonut mikä valtio. Olisiko se Suomen valtio, joka maksaa bochumilaisille korvauksia? Nokian kotipaikkahan on Suomi vaikka yhtiön omistajuus on hajallaan siellä täällä pitkin maailmaa.

Nokian tulos julkistettiin kiusalliseen aikaan. Tulos oli niin hävyttömän hyvä, että yhtiö voisi ehkä sietää  huonomminkin tuottavaa yksikköä Saksassa. Suorastaan tappiollisesta toiminnastahan ei ollut kysymys.

Tietoverkkoja rakentava Nokia –Siemens on ilmoittanut käynnistävänsä 250 työntekijää koskevat yt-neuvottelut Suomessa. Ajankohta on varmaan harkittu: menköön samaan syssyyn vähän suurempikin maineen menetys.

Suuryritysten suurirtisanomiset ja sinänsä tuottavien yksiköiden lakkauttamiset eivät mene ohi jättämättä jälkiä. Jos pr-puheita tuntuvampaa yhteiskuntavastuuta ei yritysjohdon toimesta löydy, etsittäköön sitä valtion omistaja-, rahoitus- ja lainsäädäntöohjauksen kautta.

Timo Näsänen

1.

Yritykset eivät ota yhteiskuntavastuuta, muuta kuin silloin, kun yrityksen imago on vaarassa tahriintua pahasti, ja se vaikuttaa bisnekseen todella negatiivisesti, elikkä rahaa uhkaa tulla firmalle vähemmän. Tuo yhteiskuntavastuun ottaminen tarkoittaa taas käytännössä sitä, että fimalle tulee siitä ylimääräisiä kuluja, jota ei firman johto tietenkään halua.

2.

Eikö yhteiskuntavastuuta ole myös työntekijöistään huolehtiminen? Eikö verotulojen edellytyksenä ole liikevoitto? Vain kannattava ja kilpailukykyinen yritys voi pidemmän päälle huolehtia henkilöstöstään. Kireässä kansainvälisessä kilpailussa kenelläkään ei ole varaa ylläpitää tehdasta vain yhteiskuntavastuun vuoksi. Globalisaatiolla on ikäviäkin vaikutuksia, mutta yksittäisen yrityksen tai valtion on niitä vastaan turha pyristellä.

Valtion tulee tukea ongelma-alueita, mutta ei puuttua yritysten päätöksiin. Valtion tuenkin tulisi olla rakentavaa ja kaukonäköistä, ei jatkuvaa tekohengitystä. Aluepolitiikassakin tulee hyväksyä nykyinen asiantila. Kasvua on haettava tutkimus- ja tuotekehitystioiminnasta sekä palvelualoilta. Savupiipputeollisuuden aika näillä korkeuksilla on ohi.

3.

buuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuu…….

4.

Sata vuotta sitten suurliikemiehet, teollisuuspatruunat, todellakin panostivat työläistensä oloihin. Ilmeisesti kyseessä oli nykytermein ”sitouttamisesta”. Vasemmistolainen työväenliike piti tätä ainakin 80-luvulle asti alhaisena yrityksenä saattaa proletaarit entisestään riippuvaisemmiksi työnantajasta; yrityksenä lahjoa työläiset kiitollisuudenvelkaiseen asemaan. Hyvinvointiyhteiskuntahan on saavutettu, joten miksi nyt huudetaan kapitalistin yhteiskuntavastuusta? Kaksi-neljätuhatta saksalaista työllistyy kyllä Bochumin teollisuuskeskittymässä ilman, että täytyy edes muuttaa minnekään. StoraEnson Kemijärven tehtaalla on ilman muuta suurempi seudullinen merkitys koko Itä-Lapille. Siellä suunnalla toki tarvittaisiin metsissä tekijöitä, mutta sellunkeittäjän tienesteille nämä raskaan työn tekijät eivät millään yllä. Onko tässä kyseessä etuoikeutettujen kapina sitä vastaan, että joutuvat samalle viivalle muiden kanssa?

5.

kyl se on niin että ku nämä sodan ajan johtajat on katoamassa jotka arvosti rauhaa ja ymmärsivät että alamaisista on pidettävä huolta mutta nämä uudet juppi johtajat jotka einäe nenäänsä pidemmälle ja kerjäävät sieltä verta niin havahtuvat vasta sitte jos sittenkää ku rikollisuus ja ääriliikkeet lisääntyvät ja miehiä rupee kaatumaan meinaan tuolta johto päästä mutta sitten on jo liian myöhäistä

6.

Heti kun taantuma vähänkin pilkottaa, Kemijärvi ja Bochum olisivat kuitenkin olleet vasaran alla.

”Mukavampihan” se on nyt saada monoa kuin sitten taantuman aikaan, kun ei varmasti missään ole töitä tarjolla.

7.

”Eikö yhteiskuntavastuuta ole myös työntekijöistään huolehtiminen? Eikö verotulojen edellytyksenä ole liikevoitto?” Onhan se, mutta kun sitten kaikenmaailman Jorma Ollilat ovat puhumassa yritysverotusta mahdollisimman alhaiseksi, jotta ”kilpailukyky säilyisi”, niin ei siitä sitten jää yhteiskunnalle mitään. Ensin pitää saada kunta/valtiotason tukiaiset, jotta yritys perustaisi jonkin tytäryrityksen tai vastaavan maahan/paikkakunnalle, ja sitten kun siltä tuntuu, niin muutetaankin sinne missä on halvempaa tuottaa, ja kunnalle/valtiolle ei välttämättä tule vastinetta sijoitukselle edes sen verran, että saisi omat takaisin.

8.

On aivan turhaa kenenkään sentään Ahtisaarta syyttää sanojensa miekalla.
”Sen leipää syöpäset, kenenkä laulujaan …” etc, ainoastaan ja vain, ammattitaitoinen toimittaja asiansa tietää? Vaikkei julkisesti leipänsä eteen asiansa todellisena monitietäjänä edes myönnä muutakuin oikean nimensä.

Olen ikäni mennyt yrityksiin töitä hakemaan. Ei ne ”kutsuttuina” suinkaan ole tulleet. Provisioliksalla olen jokaisella kerralla asiani esittänyt. Milloin omalla verokirjalla milloin taas palkollisena yhteisen sopimustemme mukaan. Asenteista se vain on kiinni, myös onnesta, taidoista, osaamista ja nimenomaan …fiksuudesta ja ahkeruudesta.

Hommia siis riittää aina asialliselle ainakin miehille iästä ja koulutuksesta riippumatta. Myös huomenna meille aivan kaikille niin perheinemme kuin vaimoillemme niin halutessaan.

Kaikille ei näköjään vain tämä ”hienoon ammattikoulutukseensa” eikä hipiäänsä esimerkiksi lakaista, eikä nimenomaan siivoilla esimerkiksi kirkon rappuja edellisen yön juoppojen sotkuistaan. Juopotteluihin kuuluu aina myös sekoilu oikeiden ihmisten kohdilleen. Jo eräänpuolueen uusiimpiin suunnitelmiinsa perustellessaan ja rahoittaen nuorille omia kippoloitaan.
Toivottavasti jää tekemättä edes se.

9.

Kyllä tekevälle töitä löytyy vaikka kuinka paljon. Lähes kaikki yritykset Suomessa hakevat töitä. Eivät ne yritykset tule ketään kotoa hakemaan. Kehotan ottamaan hatun kouran ja tutustumaan mitä on tarjolla.

Netti on täynnä työpaikkailmoittelijoita ja juuri törmäsin banneriin, josta pääsee suomen suurimmille rekrymesuille, jotka järjestetään verkossa:
http://messut.monster.fi/

Ja aina kannattaa ottaa Sunnuntain hesari kouraan, niin kyllä työpaikkoja piisaa.

Ihmisen omasta aktiivisuudesta homma on näkökulmastani kiinni.

Itse jäin työttömäksi 2002 syksyllä. Kolmen kuukauden työttömyys jakson aikana lähetin ainakin 150 hakemusta eri paikkoihin ja siitälähtien olen ollut elämäni parhaassa työpaikassa töissä, jonka toimiala on todella erilainen verrattuna aiempaan työhöni.

Tsemppiä vaan kaikille työttömäksi jääneille ja ennen kaikkea olkaa aktiivisia!

10.

Aktiivisuus ei välttämättä auta, kun vastavalmistuneella ei ole työkokemusta, jota useimmiten hakijoilta vaaditaan.

Kirjaudu sisään

Tai kommentoi vierailijana

HUOM! Rekisteröitymällä käyttäjäksi varaat itsellesi pysyvän nimimerkin!

Takaisin ylös