Huonosti menee, huonompaa on tulossa!
10.7.2008
Timo
Viime vuonna Suomen talous kasvoi 4,5%. Tänä vuonna kasvu on hidastunut selvästi. Tanskassa ollaan jo menty taantuman puolelle, eli kaksi neljännestä peräkkäin on oltu miinuksella. Suomen talouden uskotaan olevan vahvemmassa kunnossa eikä miinusmerkkisiä lukuja ole näköpiirissä. Vaan eipä usko ehkä riitä tässä asiassa.
Taloudet ovat heikoilla kaikissa nk. teollistuneissa maissa. Taloustoimittajat ovat säännöllisin väliajoin uskotelleet meille, että huonoimmat ajat ovat jo ohi ja parempaa on näkyvissä. Kunnes virta taas viekin huonompaan suuntaan. Nyt on puhuttu enimmäkseen osakekurssien syöksyistä. Työllisyys on monissa maissa kuten Suomessakin edelleen ollut varsin hyvä. Osakesijoittajat, jotka ovat pitäneet muniaan useissa eri koreissa ovat sinnitellet pinnalla kehittyvien talouksien osakkeilla. Nyt kerrotaan, että sielläkin rytisee. Esimerkiksi Kiinan osakkeet ovat laskeneet vuoden alusta jo 40%.
Suomen uskotaan siirtyvän pysyvästi alemmalle kasvun tasolle verrattuna viimeisten vuosien huimaan nousuun. Tämä ajatus perustellaan muun muassa sillä, että suomalainen työvoima ehtyy porukan jäädessä suurin joukoin eläkkeelle.
Tarvitaanko sitä jatkuvaa huimaa kasvua? Suomalaisten tulot ja varallisuus ovat viimeisten vuosien aikana kasvaneet vauhdilla. Siis keskiarvojen mukaan. Tämä on tarkoittanut tuloerojen reipasta kasvua. Suhteellista saatikka absoluuttista köyhyyttä viime vuosina ole poistettu. Johtajien palkat sen sijaan ovat kehittyneet hurjaa vauhtia. Saksassa johtajien palkkojen nousuun on puututtu korkeimmalta taholta. Tulisiko meilläkin tehdä jotain, vaikka ei Porschen johtajan 60 miljoonan euron vuosituloihin meillä kai kukaan vielä ylläkään. Elokuussa budjettiriihessä puidaan ensi vuoden verohelpotuksia. Toivottavasti riihessä päätetään tukea niitä, jotka eivät viime vuosina ole kovin paljon saaneet.
- Kundserviceanställda (4)Turku stad
- Tuotesuunnittelija, KomponenttipaketointiMurata Electronics Oy
- VHDL osaajaMurata Electronics Oy
- Asiantuntijoita tuotekehitykseen ja prosessitukeenMurata Electronics Oy
- Software development manager, AndroidMurata Electronics Oy
- Junior ConsultantBentley Systems
- Kirjanpitäjä järjestelmän käyttöönottoprojektiinHR Yhtiöt Oy
- Java DevelopersVaadin Oy - Saranen Consulting Oy
- ServerPro - 10 järjestelmäasiantuntijaaSaranen Consulting Oy
- ServerPro - 10 kehittymishaluista it-tukihenkilöäSaranen Consulting Oy
- 1.
-
Huanosti menee suamesa!
Juusto skandaali! Pilaantunutta juustoa valtion juustoissa. Syyttömät järsii ja kärsii.
Inflaatio syö köyhää enemmän kun hyvätuloista !
Valtiolaivan ohjaimissa valikoivalla muistilla valitut edustajat jotka eivät välitä pienituloisista,eläkeläisistä,työttömistä, tai opiskelijoista !
Heitäkin odottaa siis varma kuolema ja helvetin portti !Eli kaikki kansanedustajat tulevat kuolemaan !
Mitä huimempi talouskasvu niin sitä eriarvoisempi yhteiskunta. Verohelpotukset pitäisi kohdentaa kaikkein pienituloisimmille,sillä kohta täällä kerjää suomalaiset eikä romaanit. - 2.
-
Rikkailla on jo kaikkea. Vaikka he saisivat lisää rahaa, heillä ei ole tarvetta
ostaa mitään uutta. Pienituloisten lisätulot menevät kulutukseen, joten
heille pitäisi antaa erikoispalkankorotuksia. Lisätuloilla ostetaan uusia
kodinkoneita, korjataan asuntoja ja niin edelleen,samoin vaatteita. Kaikki lisätulo näille pienituloisille lisää kaupankäyntiä.
On turha puhua haittaveroista, koska ympäristön tila ei parane haittaveroja
laatimalla, vaan ja ainoastaan haitan aiheuttajan poistamisella.
Ei köyhää voida pakottaa ostamaan uutta ajoneuvoa, eihän valtio tue
hankintaa millään tavoin. Onko tarkoitus ajaa köyhä yhä syvemmälle
suohon kallista velkaa tekemällä? Ei polttoaineen kova hinta vähennä
ökyajoneuvon omistajien ajokilometrejä, mutta köyhällä ei ole varaa edes
korjuuttaa vanhaa ajoneuvoa. - 3.
-
Paska maa koko Suomi,täällä muualta tulleet kerjäläisetkin tienaavat enemmän kuin pienipalkkaisimmat duunarit ja raskaan työn raatajat,yritä siinä sitten rakentaa valoisaa tulevaisuutta,kun pieni palkkasi menee vuokraan ja makarooniin .No onneksi kun taivaaseen ennemmin tai myöhemmin päästään,niin köyhät rikastuu ja rikkaat köyhtyy! :) Tuonpuoleista paratiisia odotellessa keitetäänpä tarjousmakaroonia ja syödään monivitamiinia,niin pysytään hengissä ja jaksetaan painaa suoli pitkällä duunia herrojen nauraessa partaansa,vetäessä sisäfilettä ja konjamiinia palan painikkeeksi miljoonaosinkojaan laskiessaan! Köyhät senkun köyhtyy ja rikkaat rikastuu… Kyllä on Lottovoitto syntyä Suomeen!
- 4.
-
Pitkävedolla voittaa
- 5.
-
Keskiluokkaa täällä kaltoin kohdellaan, jos jotakin ihmisryhmää. Kaikkein pienituloisimpien verotus ei ole kansainvälisesti vertaillen mitenkään erityisen kireää. Suurin epäkohta lienee tällä hetkellä kuitenkin ansio- ja pääomatulojen verotuksen ankaruudessa. Toki pitää huomioida kansainvälinen kilpailukyky, mutta nyt rikkaan on helpompi rikastua kuin köyhän. Köyhän kun on lähes mahdotonta päästä pääomatulojen lähteille.
Ei kuitenkaan ole mitään aihetta syytellä rikkaita saati yrittää verotuksella riistää kaikki pois. Yrittäjällä on voitava olla oikeus vaurastua ja sijoittajalla saada korvausta tekemästään ”uhrauksesta”.
- 6.
-
Selvää on, että Vanhasen hallitus vie maan toiminnallaan perikatoon.
Työnteko ei tätä menoa ole mitenkään mielekästä, kun itselle jää ansaitusta palkasta vain vähän käyttöön, suuren osan mennessä veroina kaikenlaisten itsensätoteuttajien, ns maanviljelijöiden ja epämääräisten johtajien tukiin.
Eläkeläiset, jotka ovat veronsa ja velkansa maksaneet ja tämän maan hyvinvoinnin kovalla työllään luoneet, saavat armomuruja, jos niitäkään.
Terveydenhoitoa on huonoimmin saatavissa juuri niissä osissa maata, joissa työt tehdään. Koulutuspaikkoja taas on eniten siellä, missä ei löydy koulutuskelpoista väestöä.
Maailmasta löytyy ennakkotapauksia siitä, miten käy, jos tuloerot ovat liian suuria. Samoin, jos liian suuri osa kansaa elää muiden siivellä, niinkuin meillä näyttää nyt olevan asia.
- 7.
-
Niin.Kyllähän yrittäjällä täytyy olla oikeus rikastua, mutta millä tavalla. Onko se reilua, että kaikki se työn tehokkuuden lisäarvo menee omistajien taskuihin. Miten kauan toimii mantra tehokkuuden lisäämisestä, jos se ei näy suoraan työntekijälle suurempana materialisena hyvinvointina.
AINOA syy miksi työntekijän tulee lisätä tehokkuuttaan, on oman rahallisen korvauksen suurentuminen samalla. Kyllä työntekijöiden ja AY liikkeen tulisi tässä ajaa omaa asiaansa paremmin.
Jos tähän nykyiseen talous- ja työntekokulttuuriin ei saada uudelleen juurrutettua kohtuuden määritelmää, tämä nykyinen järjestelmä kaatuu jossain vaiheessa. Ja se kaatuu silloin kovaa ja korkealta. Sitten alkaa luodit viuhua eikä kellään ole enää kivaa.
- 8.
-
>Työllisyys on monissa maissa kuten Suomessakin edelleen ollut varsin hyvä.
Mitähän ihmettä kirjoittaja oikein tarkoittaa hyvällä työllisyydellä?
Työllisyytemme on nyt lähes lama-ajan tasolla. Kun verrataan työn määrää (tehtyjä palkkatyötunteja) työvoiman määrään, on aito työllisyytemme nyt sama kuin lamasta nousun vuonna 1998.
Vaikka 2000-luku onkin ollut kasvun todellista riemuaikaa, työvoiman tarve on jatkanut edelleen laskua. Parantuneeksi mainostettu työllisyys on ollut silkkaa tilastokikkailua, jonka tarkoituksena on huonontaa työvoiman oikeuksia ja palkkausta – toisinsanoen parantaa kilpailukykyä.
Kaksikymmentä vuotta sitten Suomessa tehtiin 4,5 miljardia palkkatyötuntia, viime vuonna 4,1 mrd (kuluvan vuosikymmenen ennätys, muuten) – vaikka työvoima on kasvanut noin 62 000:lla. Jotta meillä olisi nyt suhteessa sama työllisyys, palkkatyötunteja tulisi olla noin 4,6 miljardia.
Työvoiman tarpeen väheneminen on vain jatkunut, vaikka talouskasvumme on ollut seitsemän vuotta ennennäkemätöntä: meillä oli viime vuonna työvoimalle tarjolla yli 27 000 henkilötyövuotta VÄHEMMÄN palkkatyötä kuin vuonna 2000. Tämä on jokaisen itse tarkistettavissa Tilastokeskuksen Työmarkkinat -tilastosta.
Tämän uuden laman/laskusuhdanteen alkuvaiheessa meillä on siis jo valmiiksi lama-ajan työllisyys.
- 9.
-
Työmiestä ei arvosta kukaan.
Johtajat kaiken hyvän työn tekee. - 10.
-
terveisiä perseestä AY-liike RIKKAAT YRITTÄJÄT olen itse yrittäjä ay-läinen ja koko ajan auki se on semmosta pien yrittäjän elämä kädestä suuhun mihinkäs muuhun
- 11.
-
Ihmiset eivät ole robotteja. Jossain vaiheessa loppuun (tai psykopaattisesti, juuri siihen lopun reunalle) ajetut työntekijät vain hakevat sairaslomaa, masentuneina, ja työnantajat ihmettelevät, minkä vuoksi tuottavuus laskee… ja jos palkataan tilalle uusia, otetaan vain sen verran, että kaikki edelleen ovat siinä 'jaksamisen kuilun partaalla'.
Entinen arkkipiispa Wikström kirjoitti tästä artikkelin jo pari vuotta sitten. Meillä ei työkulttuurissa arvosteta luovuutta. Luovuus viihtyy siellä missä kiireettömyyskin.
Mutta miten yhdistää raha ja mitääntekemättömyys?
Miten luovuudella voi tehdä rahaa? Eiväthän kaikki voi olla ajattelijoita ja taiteilijoita. Joidenkin on kuitenkin tehtävä välillä oikeita töitä - tekemällä ja oppimalla omassa työssään toteutunee luovuus.Niin kauan kuin minulla on patja, jolla voin nukkua, katto pään päällä ja ruokaa jääkaapissa. Minä en valita. Teen työni, raskaan sellaisen, kiitollisena siitä. Joka ilta, kun saan pojan nukkumaan, juon iltateeni, rukoilen ja kiitän Jumalaa siitä, että päiväni oli raskas. Toivottavasti niitä tulee vielä paljon lisää. Valintani: ei työtä - ei leipää tai työtä - leipää. Ei liene epäilystä kumman valitsen.
Lapsena näin nälkää, meillä ei ollut ruokaa. Onneksi Suomessa on ilmainen kouluruokailu, siellä sain aterian päivässä – näkkileivän säästin illaksi kotiin.
Voitteko kuvitella minkälainen häpeä yksinhuoltajaisälläni oli, kun hänellä ei ollut varaa ruokkia neljää lastaan?Jokainen valittaja kiittäköön Jumalaansa, mikä se kullakin, kurjuudestaan.
- 12.
-
Jumalista ei tässä tilanteessa todellakaan ole apua.
Ainoa mahdollisuus on käyttää äänestysoikeuttaan ja järkeä seuraavissa vaaleissa ja valita maahan parempi hallitus. Sellainen, joka haluaa kehittää maata koko kansan parhaaksi, eikä vain keskity tukien jakamiseen tuottamattomille tai omille kannattajilleen. Niiden, joiden työn tuotolla maa elää, tulee saada työnsä tuotoista suurempi osa kuin nyt.
- 13.
-
Tehtyjä työtunteja ei voi työllisyyden näkökulmasta verrata, sillä keskimääräinen työviikko on lyhentynyt länsimaissa tasaista tahtia. Suomessakin ollaan jo pitkälti alle 40 viikkotunnin. Tuottavuuden paraneminen tarkoittaa, että pienemmällä työmäärällä voidaan saavuttaa sama tulos. Keskimääräisen työajan lyheneminen ei siis itsessään lisää työttömyyttä eikä tehtyjen työtuntien tarkastelussa ole tässä yhteydessä mitään mieltä.
Samoissa työttömyysluvuissa liikutaan useissa muissakin EU-maissa, ja 80-luvun huippuvuosiin ei liene paluuta. Onhan ns. luonnollisen/ tasapainotyöttömyyden tasokin ekonomistien mukaan Pohjoismaissa n. 5-7%.
- 14.
-
Puhutaan ruoan hinnan noususta maailmassa. Aamun lehdestä luin, että Vanhanen haluaa siksi lisätä maataloutta Suomessa.
Tiedämme kaikki, että se vain lisäisi verotusta, koska tuen saajia tulisi taas lisää. Ruoan hintaa se ei ainakaan laskisi.
Ruoka on edelleen muualla maailmassa paljon meikäläistä halvempaa.
Aiheellista olisi helpottaa sen tuontia, onhan tuonti tällä hetkellä käytännössä vain kahden maahantuojan käsissä, jotka ovat kartellisoituneitten liikeketjujen kytkennässä. Meidän on siis syötävä sitä, mitä nämä pari maahantuojaa päättävät ostaa. Lisäksi Kepu vaatii aina tuonnin rajoittamista suojellakseen raskaasti tuettua kotimaista maataloutta.
Etenkin sellaisten tuotteitten kohdalla, joiden tuotanto näillä leveysasteilla ei ole edes järkevää. - 15.
-
Vai rikkaat yrittäjät! Tein viime vuonna 2500 tuntia töitä, palkka oli 13 000, eli 5,- tunnilta. Rakennustarvikkeiden hinnat nousivat puolessa vuodessa 20-30 % budjetoidusta, jos niitä aikoi saada saman vuoden puolella. Urakkasopimus oli tehty, joten aina kun rekka tuli työmaalle, lähti muutaman viikon palkka omasta pussista. Että tervetuloa yrittämään.
- 16.
-
>Keskimääräisen työajan lyheneminen ei siis itsessään lisää työttömyyttä eikä tehtyjen työtuntien tarkastelussa ole tässä yhteydessä mitään mieltä.
Jos tehtyjen työtuntien suhde on laskenut puoli miljardia työtuntia eli noin 340 000 henkilötyövuotta 20:ssa vuodessa, on kyse taatusti muusta kuin pienistä muutoksista viikkotyöajoissa.
Lisäksi: vuonna 2007 palkkatyötä oli siis yli 27 000 henkilötyövuotta vähemmän kuin vuosituhannen vaihteessa. Kyseessä tosiaankin on työaikojen lyhentyminen, mutta negatiivisessa mielessä: pätkä- ja osa-aikatyön yleistymisessä ja nk. perinteisten työpaikkojen vähentymisenä.