Plaza

isänpäivä, alusvaatteet, kotityö, kodinhoito, kukka, juhlat, lehti-ilmoitukset

Juhlat ovat melkein aina paikallaan. Henkilöille omistetut juhlat ovat tärkeitä, varsinkin kun kohteena on joku vaatimaton, uhrautuva, lämmin ja ahkera henkilö kuten Äiti. Onnea äideille!

Kaikkia äitejä ei kuitenkaan voi, ainakaan nykyään, panna samaan formuun. Vapautuneet naiset ovat omaksuneet tuosta äitienpäiväjuhlinnan perinteisestä kohteesta poikkeavia toimintamalleja. Äiti ei ehkä olekaan vaatimaton kodin henki, vaan itsekäs uranainen, jonka elämän tärkein sisältö on jossain muualla kuin kotona.

Isän päivääkin vietetään, muistaakseni marraskuussa. Äitien muistopäivään verrattuna isää muistetaan selvästi vaatimattomammin puittein. Kuva isästä kaupungistuneessa yhteiskunnassa on jotenkin epäselvä. Jos kodinhoito kuuluu äidille, mitä isä tekee perheessä? Usein isän palkka on suurempi, mutta äitikin käy työssä ja tekee yhtä pitkää päivää. Tilastojen mukaan naisten osuus kotitöistä on selvästi suurempi kuin miesten, mutta miehetkin ovat parantaneet osuuttaan.

Äitejä palkitaan usein uhrautuvasta työstä suuren lapsijoukon hyväksi. Viime aikoina myös yksinhuoltajaisiä on palkittu. Lehti-ilmoituksista päätellen naisia muistetaan edeellenkin kukkasin ja uusin alusvaattein. Alusvaatteiden hankinta tuntuu uhkarohkealta: esimerkiksi väärän koon valinta voi aiheuttaa toraa.

Isät saavat päivänään lahjaksi kaukopartiokirjallisuutta. Ehkä siitä huolimatta, miten isä sotimiseen suhtautuu. Jako erillisiin äidin ja isän päiviin tuntuu älyttömältä. Eikö voitaisi juhlia ylipäätään vanhempia? Joissakin perheissä lapset ovat ottaneet kodista suuren vastuun – eikö heitäkin voisi juhlia?

Timo Näsänen