Plaza

Nokia, ulkomaalaiset, ulkomaalaisomistus, pörssit, osakkeet, Outotec, Helsinki, markkina-arvo, maakuntalehdet, renkaat

Pörssin markkina-arvosta ulkomailla on jälleen 60 prosenttia, vaikka elokuussa ulkomaalaiset myivät Nokiaa.

Helsingin pörssin osakkeiden arvosta kuusikymmentäyksi prosenttia on ulkomaalaisissa käsissä. Tarkkaan ottaen Arvopaperikeskuksen kuukausittain laskema luku koskee kaikkia arvo-osuusjärjestelmässä olevia yhtiöitä, mutta järjestelmässä olevien noteeraamattomien yhtiöiden vaikutus on marginaalinen.

Vielä vuodenvaihteessa puolet pörssistä oli suomalaisessa omistuksessa. Ulkomaalaisomistuksen kasvuun on vaikuttanut Nokian arvonnousu: vuoden alusta kännykkäjätin kurssi on kohonnut puolella, ja kun pörssin painavimmasta yhtiöstä suunnilleen 90 prosenttia on maamme rajojen ulkopuolella, sen kurssimuutokset vaikuttavat paljon kokonaisuuteen.

Vuodenvaihteen 88,1 prosentista Nokian ulkomaalaisomistus on kasvanut elokuun lopun 89,7 prosenttiin. Elokuussa ulkomaalaiset kuitenkin myivät matkapuhelinvalmistajan osakkeita, sillä kuun alussa Nokiasta yli 90 prosenttia kuului ulkomaalaisille sijoittajille.

Pörssi ulkomaalaisomistus oli korkeimmillaan aivan vuosituhannen alussa, jolloin Nokiasta maksettiin yli kaksinkertaista hintaa nykyiseen osakekurssiin verrattuna. Nokian itsensä ulkomaalaisomistus on säilynyt yllättävän vakaana: esimerkiksi joulukuun 2000 lopussa luku oli 89,5, siis 0,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin nyt.

Jos ulkomaille vastikään ostettuja tai ostoprosessissa olevia yhtiöitä ei oteta lukuun, Nokia on Helsingin pörssin ulkomaalaisomisteisin yhtiö. Hyvin lähelle nousee yllättäen Outotec, aiemmalta nimeltään Outokumpu Technology, jonka Outokumpu pullautti ulos itsestään. Outokumpu myi Outokumpu Technologyn osakkeita vuosi sitten 12,50 eurolla kappale, kun kurssi huitelee nyt jo lähellä viittäkymmentä euroa. Ulkomaalaiset ovat ostaneet.

Ulkomaisia sijoittajia kiinnostaakseen yhtiön täytyy olla riittävän suuri, sillä suuren sijoittajan ei kannata haaskata aikaansa sellaisen yhtiön analysoimiseen, jota se ei voi ostaa kovin paljon vaikuttamatta kurssiin. Mitä kansainvälisempi yhtiön on, sitä helpompi ulkomaalaisten on siitä kiinnostua.

Kansainvälisenkään suuryhtiön ulkomaalaisomistus ei kuitenkaan pääse kasvamaan nokiamaisiin mittoihin, jos yhtiöllä on vahva suomalainen omistaja. Näin esimerkiksi Antti Herlinin hallitseman Koneen, Metsäliiton päällystakittaman M-Realin, Ehrnroothien Wärtsilän ja Fiskarsin ja useimpien valtion omistamien yhtiöiden ulkomaalaisomistus on alle viisikymmentä prosenttia.

Vahvimmin kotimaisessa omistuksessa ovat kahta porilaista kiinteistöä hallinnoiva Suomen Säästäjien kiinteistöt, maakuntalehteä Joensuussa julkaiseva Pohjois-Karjalan Kirjapaino ja tamperelainen kehitysyhtiö Panostaja.

Karo Hämäläinen
etunimi.sukunimi@gmail.com