Karo Hämäläinen: Tie Taiwaniin
24.8.2007
Matkapuhelinvalmistuksen suomalaisalihankkijat siirtyvät yksitellen taiwanilaisomistukseen.
Oli vain ajan kysymys, milloin matkapuhelinten muoviosia valmistava Perlos myytäisiin osaksi suurempaa yhtiötä. Aika tuli, kun taiwanilainen Lite-On Technology -yhtiö ilmoitti maanantaina ostavansa Perloksen osakkeet 5,20 euron kappalehintaan. Myös Elcoteqia on analyytikkospekulaatioissa myyty Taiwaniin.
Lunastuksen jälkeen Perlos poistuu Helsingin pörssistä ja liittyy jatkoksi pitkään listaan. Aiemmin tänä vuonna Helsingissä noteerattavista pörssiyhtiöistä lunastustarjouksen kohteeksi ovat osuneet jo Aldata Solution (pääomasijoittajalle), eQ (Islantiin), Evox Rifa (Yhdysvaltoihin), FIM (Islantiin), Kemira GrowHow (Norjaan), OMX (Yhdysvaltoihin), Puuharyhmä (Espanjaan) ja Suomen Helasto (suomalaiselle Panostajalle). Pörssilista lyhenee, sillä uusina tulokkaina pörssiin ovat nousseet vain Suomen Terveystalo ja SRV.
Perloksen myynti on osa matkapuhelinteollisuuden alihankkijoiden rakennemuutosta. Päämiehet, Perloksen tapauksessa ennen muita Nokia, haluavat keskittyä muutamaan alihankkijaan, jotka pystyvät hoitamaan suuren osan kännykästä. Pienehköt suomalaiset spesialistit eivät ole tehneet jättiloikkia arvoketjussa, vaikka ovatkin pomppineet maantieteellisesti edullisten tuotantokustannusten ja puhelinkysynnän perässä ensin itäiseen Keski-Eurooppaan ja Latinalaiseen Amerikkaan, sitten Kiinaan ja nyttemmin Intiaan.
Perloksen suora suomalaiskilpailija Eimo päätyi taiwanilaisomistukseen jo vuonna 2003. Sen jälkeen sen uusi isäntä Foxconn on lopettanut matkapuhelinkuorien valmistuksen Suomessa.
Vielä heinäkuussa toimitusjohtaja Matti Virtanen vakuutti Suomen Kuvalehdessä, että Perlos pysyy suomalaisena. (SK 05/2007).
Vuonna 1953 perustettu ruiskuvaluyhtiö Perlos on saneerannut Suomen-toimintonsa jo ennen kuin se kävi kaupaksi. Tuotanto loppuu Pohjois-Karjalassa syyskuun loppuun mennessä, aiemmin lopetettiin tuotanto Ylöjärvellä. Kokonaan Suomea ei sentään rohjeta jättää, sillä yksi suurimmista taiwanilaisten kiinnostuksen syistä on ilman muuta Nokia-asiakkuus.
Taiwanilaisyhtiöt ovat selvästi suomalaisia ostokohteitaan suurempia. Lite-Onin viime vuoden liikevaihto oli viime vuonna noin viisi miljardia euroa Perloksen 670 miljoonaa euroa vastaan.
Muista matkapuhelinten tuotannon alihankkijoista varsinkin Elcoteqin on arveltu olevan kaupan ja kiinnostuksen sitä kohtaan tulevan ennen muuta Taiwanista. Piirilevyjä valmistava Aspocomp on kutistanut tuotantoaan Suomessa. Keväällä yhtiö joutui hakemaan lisärahaa osakeannilla, ja yhtiön voikin olla helpompi liittyä osaksi suurta kokonaisuutta kuin pyristellä itsenäisenä.
Viime vuonna pörssilistautunut kännykänlatureita valmistava Salcomp on poikkeus kännykkäalihankkijoiden ongelmakierteessä, sillä vuoden ensimmäisellä puoliskolla se paitsi kasvoi rajusti myös lisäsi kannattavuuttaan. Salcompia hallitsevat pääomasijoittajat, joten yhtiö on periaatteessa aina kaupan, jos hinta sattuu kohdalleen.
Karo Hämäläinen
etunimi.sukunimi@gmail.com
Perlos kuului vuosituhannenvaihteen it-hypen suosikkiosakkeisiin. Parhaimmillaan Perloksesta maksettiin miltei kymmenkertaisesti nykykurssin verran.

Lähde: OMX
- Kundserviceanställda (4)Turku stad
- Tuotesuunnittelija, KomponenttipaketointiMurata Electronics Oy
- VHDL osaajaMurata Electronics Oy
- Asiantuntijoita tuotekehitykseen ja prosessitukeenMurata Electronics Oy
- Software development manager, AndroidMurata Electronics Oy
- Junior ConsultantBentley Systems
- Kirjanpitäjä järjestelmän käyttöönottoprojektiinHR Yhtiöt Oy
- Java DevelopersVaadin Oy - Saranen Consulting Oy
- ServerPro - 10 järjestelmäasiantuntijaaSaranen Consulting Oy
- ServerPro - 10 kehittymishaluista it-tukihenkilöäSaranen Consulting Oy
- 1.
-
VAIN MUUTMAN MILJOONAN TÄHDEN
On se jännä tuntuu ettei suomesta löydy tarpeeksi kunnianhimoisia johtajia ollenkaa heti ku yritys saadaan vähäkin isommaksi niin yritys johtajien päät menee pyörälle kun ne kuulee mitä siitä saisi jos sen myisi vaikka ulkomaalaisille. Eikä yhtään ajatella että jospa yritys kasvaisi vaikkapa maailman laajuiseksi multi yritykseksi esim. (shel, mc donalds), niin harvoin kuule että suomalais yritykset on ostaneet ulkomaisia yrityksiä itselleen kasvattaakseen itseään ja jalansiaansa mailman markkinoilla mutta eihän sille mitää voi jos ei pää kestä.
- 2.
-
Eihän se siitä oo kiinni ettei pää kestä, vaan ettei kustannusrakenne kestä, kun suomalainen duunari haluaa kunnon palkan kun taas itämaiselle riittää että rahaa henkensä pitimiksi. Kyl se niin on ett kaikki helpompi kokoamistyö siiirtyy näille keltaisille työmuurahaisille.

