Plaza

taloustieteet, inflaatio, keskuspankit, Nobel, talous, Ruotsi, Yhdysvallat, vero, Nokia, kirjallisuus

Talouden Nobel-palkinnolla palkittu yhdysvaltalainen Edmund S. Phelps on tunnettu makrotaloudellisia riippuvuussuhteita koskevista tutkimuksistaan. Hänen merkittävimmistä töistään ei saa suoria vinkkejä sen paremmin omien raha-asioiden hoitoon kuin sijoittamiseenkaan.

Emmekä me suomalaisetkaan päässeet tuulettamaan uutta nobelistia, vaikka Massachusetts Institute of Technologyssä työskentelevä ja muiden muassa Nokian hallitukseen kuuluva Bengt Holmström nousi kuluvana syksynä yhdeksi nimeksi taloustieteen Nobel-veikkauskuponkeihin.

Ennen ”pehmeiden” kirjallisuuden ja rauhan Nobel-palkintojen jakamista Yhdysvalloilla on kasassa jättipotti: fysiikan, kemian, lääketieteen ja talouden palkinnot menivät tänä vuonna Yhdysvaltoihin. Havainto nostanee jälleen esiin keskustelun eurooppalaisen tieteen kilpailukyvystä.

Palkintoperusteissaan Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia nostaa esiin Phelpsin havainnon, jonka mukaan inflaatioon ei vaikuta pelkästään työttömyys vaan myös odotukset hintojen ja palkkojen kehityksestä. Matala inflaatio johtaa odotukseen inflaation pysymisestä matalalla.

Makrotalouden tutkijan havainnoista ei ole yksityishenkilölle juuri käytännön hyötyä, mikä ei tietenkään millään muotoa vähennä Phelpsin arvoa taloustieteelle ja -politiikalle. Esimerkiksi keskuspankit korkopäätöksiä miettiessään pohjaavat osaltaan Phelpsin ajatuksiin.

Toisin on esimerkiksi vuonna 1990 kolmanneksen palkinnosta saaneen Harry M. Markowitzin alkuun laittaman modernin portfolioteorian laita.

Moderni portfolioteoria on sijoitussalkun hallinnan keskeinen ohjenuora ja perustuu hajauttamisen ajatukselle: kun salkkuun valitaan erilaisia sijoitusinstrumentteja, salkku saavuttaa samalla riskillä korkeamman tuoton kuin yksittäinen sijoituskohde. Hajautus on ilmainen lounas, minkä jokainen ammattitaitoinen sijoitusrahastokauppias muistaa mainita.

Nobeleista nuorin

Talouden Nobel-palkinto on muiden Nobel-palkintojen pikkuveli. Sen nimikin on rahoittajataustansa mukaisesti Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi. Taloustieteen palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1969, kun muiden palkintojen jako alkoi jo viime vuosisadan alussa.

Yksi kuuluisimmista talouspalkinnon pokanneista on nykyään James Tobin, joka ehdotti valuuttasiirtojen verottamista. Esimerkiksi Attac-liikkeen kannattama niin sanottu Tobinin vero on kulkeutunut jo jonkin matkan päähän Tobinin alkuperäisistä ajatuksista.

Talousnobelistijulkkiksiin kuuluu myös John Nash, jonka tie laajaan maailmanmaineeseen avautui Kaunis mieli -elokuvan myötä. Skitsofreniaelokuva pohjautuu löyhästi Nashin elämään.

Karo Hämäläinen

etunimi.sukunimi@gmail.com