Plaza

myyntivoitot, kirjallisuus, liiketoiminta, yt-neuvottelut, pääomamarkkinat, pörssit, kaunokirjallisuus, yrityskaupat, aikakauslehdet, sijoittajaviestintä

Karo Hämäläinen ehdottaa, että Hannu Syrjäsen kelloon hankittaisiin uusi paristo.

Voisi kuvitella, että viestintä olisi viestintäkonsernin ydinosaamista. SanomaWSOY:n sijoittajaviestintä kuuluukin yleensä pörssin parhaimmistoon, mutta ajoituksessa on toivomisen varaa. SanomaWSOY kertoi ennalta, että vuositulostiedote julkaistaan ”noin kello 11”. Tulostiedote ilmestyi noin kello 11.40.

Pitäisikö laittaa pystyyn keräys ja hankkia Hannu Syrjäselle kello tai ainakin uusi paristo? Kenties kellon saattaisi saada jopa jonkin aikakauslehden tilaajalahjana.

Sattumanvarainen tulostiedottaminen on sijoittajien halveksuntaa. Onko teon piiloviesti statement, harkittua arroganssia? Kuuluuko sanoma: meitä eivät teidän rahanne kiinnosta, me emme kumartele pääomamarkkinoita, meidän ei tarvitse.

Ei se hullumpi viesti olekaan. Myös yhtiön pääomistaja Aatos Erkko on kritisoinut kvartaalilukujen tuijottelua. Ehkä SanomaWSOY haluaa asemoida itsensä luokkaan ”yhtiöt markkinoiden yläpuolella”.

SanomaWSOY:n neljännen neljänneksen tulos oli selvästi markkinaodotuksia pienempi, joten osakekurssi laski. Tulevaisuudennäkymät sen sijaan ovat optimistisempia kuin olin odottanut. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan edellisvuoden tapaan eli 6–7 prosenttia, josta osa tosin tulee pienistä yrityskaupoista.

Kaikki yksiköt ennakoivat tuloksensa ilman merkittävimpiä kertaluonteisia myyntivoittoja paranevan edelliskaudesta, Education and Books ja Swelcom lupailevat selvää paranemista.

Viime vuonna merkittävimpien kertaluonteisten myyntivoittojen tuoma tuloslisä oli 40 miljoonaa euroa. Yhtiö voi pystyä petraamaan suuren osan siitä rullaavan liiketoiminnan tulosten paranemisen myötä. Kertavoitottoman osakekohtaisen tuloksen voisi ennakoida nousevan kuluvana vuotena 1,40 euroon.

Ei vaikuta kalliilta.

SanomaWSOY kirjasi viime vuoden viimeiselle neljännekselle kertakuluja muiden muassa Taloussanomien paperiversion lakkauttamisesta. Toisin kuin lehden muodonmuutoksissa yleensä Taloussanomissa ei pantu pystyyn yt-neuvotteluja. Vapaaehtoista, elämäntilanteeseen sopivaa lähtemistä on käsittääkseni tuettu.

Yritysten yhteiskuntavastuusta on viime aikoina puhuttu paljon, ja niin kuin yleensä, keskustelut käydään negatiivisten esimerkkien kautta. Näyttäisi siltä, että SanomaWSOY toimisi henkilöstöasioissa poikkeuksellisen mallikelpoisesti, ainakin tässä tapauksessa ja ainakin vakituisen palkkahenkilökuntansa osalta.

SanomaWSOY on muutenkin yritysmaailman kummajainen, sillä WSOY-brändin alla yleisessä kirjallisuudessa tehdään tappiollista liiketoimintaa innolla ja ylpeänä. Esimerkiksi suuri osa kaunokirjallisuuden nimikkeistä tuottanee tappiota. Jotkin kirjat eivät tuo takaisin edes niihin uhrattuja muuttuvia kuluja, saati että niiden avulla pystyttäisiin kattamaan kiinteitä kustannuksia.

Se on kulttuurityötä, jota yritetään perustella milloin t&k-panostuksiin verrattavana kuluna, milloin muuna investointina tulevaisuuteen. Aivan turhaan. Suuren mediakonsernin osana yleisen kirjallisuuden ei tarvitse tähdätä maksimaaliseen voittoon eikä valintoja perustella taloudellisin perustein. Siihen on varaa.

Tällaisessa yhtiössä on jotain hienoa – asemaa markkinoiden yläpuolella. Eikä kuuden prosentin osinkotuotto tee SanomaWSOY:stä yhtään vähemmän hienoa sijoituskohdetta.

Karo Hämäläinen
etunimi.sukunimi@gmail.com