Plaza

rahastot, osakkeet, Pohjois-Amerikka, USA, riskienhallinta, lähialueet, instituutiot, tulevaisuudenodotukset, maailmankaikkeus, länsimaat

Ukrainaan tai Thaimaahan on helppo sijoittaa rahaston kautta. Saksa ja Ranska ovat jo eksoottisempia maita.

Suomalaissijoittajan rahastouniversumi on laajentunut viime vuosina miltei samaa tahtia maailmankaikkeuden kanssa. Kotimaisen rahaston avulla voi erikoistua vaikkapa ukrainalaisiin osakkeisiin tai ruplamääräisiin yrityslainoihin.

Eksoottisten rahastojen tarjonta on lisääntynyt kehittyvien markkinoiden hyvän kurssikehityksen ja kovien tulevaisuudenodotusten myötä. Finanssilaitosten siivoojatkin ovat puhuneet Kiina-ilmiöstä jo monta vuotta. Kiinan jälkeen huulille nousi Intia, ja pioneerihenkisimmät suuntaavat jo kohti Etelä-Amerikkaa ja Afrikkaa.

”Kehittyvien markkinoiden trendinomainen ja länsimaita parempi pitkän aikavälin kasvunäkymä sopii pitkäaikaiseen osakesijoittamiseen, riskeistään huolimatta”, FIM Varainhoidon rahastoliiketoiminnasta vastaava johtaja Niklas Geust perustelee ilmiötä. FIM on erikoistunut kehittyvien markkinoiden rahastoihin.

Rahastotarjonnan suuntautuminen kertoo paljolti siitä, millaiset tuotteet käyvät kaupaksi. Eksoottiset maat ovat suursijoittajillekin sellaisia seutuja, joiden osakkeita ei kannata ryhtyä poimimaan suoraan, joten rahasto on helppo ja usein järkevä ratkaisu.

Pohjois-Amerikka paitsiossa

Erityisen hyvin Suomessa edustettuina ovat kehittyville lähialueille sijoittavat rahastot. Venäjä on ollut monelle rahastosijoittajalle kultasuoni, Baltian ohuet markkinat ovat tarjonneet kutinaa vatsanpohjaan. Sitä myötä kun uusia maita on otettu EU:hun tai unioniin johtavan putken päähän, rahastoyhtiöt ovat pykänneet kyseisiin maihin sijoittavia rahastoja.

Lokakuun Rahastoraportissa luetellaan liki neljäkymmentä Venäjälle ja Itä-Eurooppaan sijoittavaa osakerahastoa. Sen sijaan Pohjois-Amerikkaan sijoittavia osakerahastoja on tarjolla vain 23.

”On hyvin kyseenalaista, voisimmeko pärjätä maailman tehokkaimmalla ja eniten analysoidulla osakemarkkinalla muita paremmin Helsingistä käsin”, Niklas Geust perustelee USA-rahastojen niukkuutta. Esimerkiksi FIMillä ei ole omaa USA-rahastoa. Sammon Pohjois-Amerikka-rahastoa hoitaa Merrill Lynch, ja moni suomalainen USA-rahasto sijoittaa passiivisesti indeksiin.

Entä miksi tarjolla on vaikkapa Ukrainaan mutta ei esimerkiksi Saksaan tai Ranskaan sijoittavaa rahastoa?

”Euroopan talousalue ja erityisesti euroalue on jo sen verran integroitunut, että alue käsitellään usein yhtenä allokaatioalueena”, Geust toteaa. Suursijoittajan vinkkelistä on sama, onko firma hollantilainen vai espanjalainen.

Joitakin vuosia sitten puhuttiin, että vastaava integroituminen siirtyisi pian koskemaan koko maailmaa. Tällöin sijoittajan kannalta olisi sama, mihin maanosaan sijoituksensa laittaa. Maantieteellisen jaon tilalle tulisi toimialajako: sijoituskohteiden jakauma harkittaisiin sen perusteella, mitä yhtiö tekee, sillä taloussyklin eri vaiheissa pärjäävät erilaiset yhtiöt.

”Toimialarahastojen laimea kiinnostus on yllättänyt”, FIMin Geust myöntää. ”Toimialarahasto ei usein ole riittävän läpinäkyvä instituution oman maantieteellisen riskienhallinnan kannalta.”

Karo Hämäläinen

etunimi.sukunimi@gmail.com