Plaza

osingot, Nokia, osakkeet, yt-neuvottelut, pankit, tasavalta, pörssikurssit, pääoma

Karo Hämäläisen kahvinporoissa näkyy osakeanteja.

Viime vuosi oli yhtämittaisen pörssiromahduksen, osakeomaisuuksien arvonalentumisen ja pankkien välisen lainamarkkinan ajoittaisen tukehtumisen vuosi, tämä vuosi tuo finanssikriisin yhtiöiden arkeen. Esimakua on toki saatu yt-neuvotteluista ja muutamista alaskirjauksista.

Myynnin heikkeneminen ja kassavirran tuntuva kapeneminen saa monet yhtiöt miettimään kassansa riittävyyttä. Huonokuntoisten yhtiöiden kohdalla lainahanat ovat jumittuneet kiinni-asentoon, eikä hanasta tipu kuin ehkä satunnainen pisara tiivisteen pettäessä. Toimitusjohtajan ei auta kuin tarttua yhtiön kännykkään ja naputella tekstari pikavippifirmaan.

Siinä vaiheessa kun paitsi toimitusjohtajan myös hallituksen puheenjohtajan peukalonpäät ovat vereslihalla satasen erissä myönnettävien pikavippien tekstaamisesta, vaihtoehdot ovat vähissä. Jos omistajat eivät halua yhtiön toiminnan tyssäävän akuuttiin kassakriisiin, he joutuvat kaivamaan kuvettaan.

Siksi tänä vuonna nähtäneen pitkästä aikaa runsaasti maksullisia osakeanteja. Myös alaskirjaustarpeet voivat ajaa yrityksiä vahvistamaan omaa pääomaansa tulemalla sijoittajien taskuille.

Rahakkaille pääomistajille osakeanti antaa mahdollisuuden nostaa merkittävästi omistustaan yhtiössä, jonka markkinat ovat hinnoitelleet poikkeuksellisen edulliseksi. Vanhoille osakkeenomistajille suunnattu merkintäoikeusanti, jossa käyttämättä jääneet oikeudet jaetaan oikeuttaan käyttäneille merkintöjen suhteessa, ei kuulosta lainkaan hullummalta yhtiöön uskovien omistajien korvissa, varsinkin, kun osakemerkinnät tehdään tietenkin pörssikurssia alemmalla arvostuksella.

Ovela suunnittelija jopa maksaa ensin tuhdin osingon, varsinkin, jos omistaa yli kymmenen prosenttia yhtiön osakekannasta, minkä jälkeen rahoitustilanne huomataan heikoksi ja osakeanti tehdään ainakin näennäisesti pakon edessä. Tiedot pahenevasta rahoitustilanteesta vielä sopivasti painavat kurssia ja hillitsevät muiden sijoittajien intoa merkitä osakkeita.

Suomen tasavallan hallituksen keskustalainen päämies Matti Vanhanen rykäisi viikko sitten valtion omistamien yhtiöiden osinko-odotuksia alaspäin. Muutamaa päivää myöhemmin Nokia Oyj:n hallituksen keskustataustainen puheenjohtaja löi nuijan pöytään osingonalennuspäätöksen merkiksi. Nokian osinko putoaa viime keväänä maksetusta 53 sentistä 40 senttiin.

Nokialla ei olisi ollut suoranaista syytä leikata osinkoaan. Kehnosta loppuvuodesta huolimatta viime vuoden osakekohtainen tulos oli 1,34 euroa (ei-IFRS) tai 1,05 euroa, eikä rahasta ole puutetta. Niin halutessaan Nokia olisi voinut säätää rahanjaon painoa osingon ja omien osakkeiden oston välillä osinkojen suuntaan. Nyt omien osakkeiden hankinatavaltuuksia haetaan mutta ilman konkreettista suunnitelmaa.

Osingonleikkauspäätöksellään Nokia teki ilmapiirin Suomessa osingonalennuksille suopeaksi tai ainakin sen hyväksyväksi. Jorma Ollila vaikutti kevään aikana kuultaviin osinkoehdotuksiin enemmän kuin Matti Vanhanen.

Karo Hämäläinen
etunimi.sukunimi@gmail.com