Plaza

Karo Hämäläinen: Kotipörssistä Kiinaan

9.3.2007

Nokia, Kiina, myynti, pörssit, suuryritykset, markkina-alueet, pörssiyhtiöt, Kia, Amerikka

Karo HämäläinenHelsingin pörssin suuryritysten myynnistä jo 15 prosenttia tulee Aasiasta. Itä on Amerikkoja tärkeämpi markkina-alue.

Kiinaan ei ole vain maa, jonne työpaikat siirtyvät. Sieltä tulee yhä useammin myös suomalaisten suuryritysten myynti ja tulos.

SK selvitti viime vuoden tilinpäätösten pohjalta 23 Helsingin pörssin eniten vaihdetun suomalaisyrityksen liikevaihdon maantieteellisen jakauman. Suuryhtiöt saavat jo 15 prosenttia myynnistään Aasian ja Oseanian alueilta. Euroina se tarkoittaa yli kahtakymmentä miljardia.

Viime vuonna Aasia oli suuryrityksille jo hieman suurempi markkina-alue kuin Amerikan mantereet. Lukua ohjaa Nokia, joka vastasi kahdesta kolmasosasta tarkasteltujen yhtiöiden Aasian-liikevaihdosta. Pohjois-Amerikka on ollut Nokialle vaikea pala, eikä kännykkäjätin myynti kasvanut sinne viime vuoden aikana kuin vajaalla viidellä prosentilla. Aasiassa Nokia kasvoi 39 prosentin tahtia.

Aasia ja Amerikan mantereet ovat suunnilleen tasoissa myös Tullihallituksen vientitilastoissa. Niiden mukaan Suomen viennistä Aasiaan ja Oseaniaan suuntautui viime vuoden tammi-marraskuussa tasan kymmenen prosenttia, Pohjois-, Etelä- ja Väli-Amerikkaan 9,9 prosenttia.

Yhtiökohtaiset erot ovat merkittäviä. Esimerkiksi Fortum, Kesko, Sampo ja YIT ovat keskittyneet koti- ja lähimarkkinoille, Nokian liikevaihdosta puolet tulee Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan ulkopuolelta. Kaukoliikevaihdon jakautumisessa kaikkein Amerikka-painottunein on Neste Oil. Metsäyhtiöistä Stora Enso on Amerikoissa kaksi kertaa UPM-Kymmenen kokoinen.

Tasapuolisesti kansainvälisin on tuore pörssiyhtiö Outokumpu Technology, jonka asiakkaita ovat kaivosteollisuuden yhtiöt. Outokumpu Technologyn tärkein markkina-alue on Etelä-Amerikka, joka toi viime vuonna 22 prosenttia liikevaihdosta. Tuskin millään muulla suomalaiselle pörssiyhtiöllä Afrikankaan paino on yhtä suuri kuin Outokumpu Technologyllä, 17 prosenttia.

Kiina nostaa kursseja

Suomalaissijoittaja voi hyötyä Kiina-ilmiöstä sijoittamalla Helsingin pörssin osakkeisiin, kertoo Helsingin kauppakorkeakoulussa joulukuussa julkistettu tutkimus.

Henrik Elosen ja Vesa Puttosen artikkelissa todetaan, että yhtiöiden pörssikurssit reagoivat ilmoitukseen Kiinaan suuntautuvista kaupoista keskimäärin 1,8 prosentin ylituotolla ilmoituspäivänä. Myynnin kasvattamiseen liittyvät uutiset heijastuvat korkeampana kurssinousuna kuin kustannustehokkuuteen liittyvät uutiset.

Kiina ja muu Aasia ovat tärkeitä alueita erityisesti matkapuhelinklusterin yhtiöille. Nokian liikevaihto yksin Kiinassa oli 5,4 miljardia euroa eli tuntuvasti enemmän kuin Fortumin kokonaisliikevaihto.

Nokian liikevaihdosta 13 prosenttia tuli viime vuonna Kiinasta. Joillekin Nokian alihankkijoista Kiina lienee suhteellisesti vielä tärkeämpi markkina. Pienistä suomalaisista pörssiyhtiöistä Kiina-riippuvaisia ovat esimerkiksi turkisvälittäjä Turkistuottajat ja iskukuumennettuun maitoon erikoistunut Elecster.

Karo Hämäläinen
etunimi.sukunimi@gmail.com

Aasia Amerikkojen edellä
YhtiöEMEA *AmerikatAasia & Oseania
Cargotec1 370720510
Elisa1 520  
Fortum4 490  
Huhtamäki1 190710380
KCI Konecranes720510260
Kesko8 750  
Kone2 320810480
Metso2 2701 700990
M-real4 780400370
Neste Oil9 3203 34080
Nokian Renkaat75080 
Nokia20 8606 54013 720
Orion5108050
Outokumpu4 680620680
Outokumpu Technology280220240
Rautaruukki3 6104040
Sampo7 160  
SanomaWSOY2 740  
Stora Enso11 0502 4101 090
TietoEnator1 650  
UPM-Kymmene7 3101 2001 000
Wärtsilä1 950290960
YIT260  
Yhteensä 99 54019 670 20 850

* Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka

Tiedot perustuvat yhtiöiden tilinpäätösraportteihin, vuosikertomuksiin ja yhtiöistä saatuihin erittelyihin.
Maantieteelliset jaot eivät ole kaikissa tapauksissa yksiselitteisiä, eikä taulukko siksi anna välttämättä tarkkaa kuvaa yksittäisten yhtiöiden liikevaihtojen jakautumisesta.
Mukana ovat OMX25-indeksin yhtiöt ilman Nordeaa ja TeliaSoneraa.

1.

Tarkoitatko, Karo, että sijoittakaa Kiinasta tuottonsa saaviin yrityksiin vaiko suomalaisena yleensä Helsingin pörssiin.

Faktasi tuottoeroista perustena jutullesi jää kovin kovin heppoiseksi, jos ja kun se perustuu parin laskentatoimen proffan 1.8 % oletuksiin.

Mitäpä jos Kiinan veijarit pistävät markkinoille liiat taalansa ja kauppataseen taalaöverskotillaan ( 10% ) ostavat kolme suurinta yhtiötämme aloittaen vaikka järjetyksessä Outokumpu, Fortum ja UPM.

Olisiko Sinulla Karo tarjolla parempaa marssijärjestystä ?

2.

Hei Emmä vaan,

tarkoituksenani ei suinkaan ole antaa suoria sijoitusohjeita. Hyvässä lykyssä jutuista saa toisinaan virikkeitä omille pohdinnoille.

Jutun pääosassa on eniten vaihdettujen suomalaisten pörssiyritysten liikevaihdon maantieteellinen jakauma, ja tarkastelu osoittaa, että suuret suomalaisfirmat ovat varsin globaaleja. Se taas voi tarkoittaa, että maantieteellinen hajauttaminen sijoittamalla eri maista kotoisin oleviin yhtiöihin on ainakin suuryhtiöiden osalla kenties vähemmän merkitystä kuin aiemmin.

Fakta tuottoeroista, niin kuin jutussa on mainittu, pohjautuu HKKK:n tutkimukseen (käsittääkseni sen tekijöistä vain Vesa Puttonen on professori).

Minusta olisi erittäin lyhytnäköistä käyttää sijoitusperiaatteena sellaista taktiikkaa, että pyrkisi arvaamaan, mikä yhtiö julkistaa Kiina-tiedotteen, ja sijoittaisi sitten ko. yhtiöön. Sijoittamisen kanssa sellaisella sen paremmin kuin yhden päivän tuottoeron tiiraamisella ei ole mitään tekemistä.

Mitä marssijärjetykseesi tulee, Fortumin ostaminen on tällä hetkellä mahdotonta, sillä suurimmalla omistajalla ei ole valtuuksia myydä.

3.

Siis tipautetaan toistaiseksi näistä Fortum pois. Jutusta saa todella paljon pohtimisen aihetta eikä vähiten rahastosijoittamisesta sen helppoudesta ja autuudesta.

Hajautuksen harha piilee kuten kirjoitat, ”tarkastelu osoittaa, että suuret suomalaisfirmat ovat varsin globaaleja” jolloin ajatusta voi jatkaa seuraavasti ”hajautus kehitysrahastoihin onkin luultua riskisempää kuin sijoitus kannattaviin suomlaisfirmoihin jotka tunnemme parhaiten ja ovat jo riittävän globaaleja”.

Tähän samaan päätyivät eläkelaitoksen, pankin ekonomistit päivän keskusteluissa arvellen ettei globaalista omistuksesta ole meille kuin hyötyä.

Putin jo on huomannut, että laulu ”Soutuvenheellä Kiinaan” on käynyt vanhanaikaiseksi ja, että on rakennettava kunnon tie Kiinasta Suomeen.

Mitä Fortumin tilalle Kiinan ja Intian pojille ?

Kiina ilmiön odotuksessa.

4.

Kiinan ja Intian poikia kiivaammin suomalaisesta osaamisesta ovat viime aikoina kiinnostuneet islantilaiset, joskin viikinkialuksen tuunaaminen sinivalkoisin siivin jäi puolitiehen. Nyt on jo kuultu huhuja tai ainakin pelkoja siitä, että tulivuorimaan raha olisi kiinnostunut myös Ålandsbankenista.

5.

Ottamatta asiaan sen enmpää kantaa, nämä kirjautumiset ovat lystikkäitä. Karo Hämäläinen on vierailija, ja minä olen tunnukseni unohtanut.

6.

Nämä Kiina- ja Intia-uutisoinnit jos jotkin masentavat ja aiheuttavat apatiaa. Kiinan ja Intian hallitukset pakkolunastavat maanviljelöiltä mailta, jopa aseilla uhaten (viime viikon Länsi-Bengal uutisointi), jotta lyhytkatseinen kapitalisti saa tehtaan pystyyn ja kärsimättömät osakekeplottelijat taas toviksi tyytyväisiksi. Osakeyhtiö yhdistettynä kapitilismiin on ainakin tuhovoimansa todistanut, sitä ei käy kieltäminen.

Osakeyhtiö yhtiömuotona tulisi lailla kieltää.

Kirjaudu sisään

Tai kommentoi vierailijana

HUOM! Rekisteröitymällä käyttäjäksi varaat itsellesi pysyvän nimimerkin!

Takaisin ylös