Plaza

osakkeet, pörssit, talous, Tukholma, USA, keskuspankit, kuluttajahinnat, karhut, pörssikurssit, pääoma

Pörssin kolme vuotta kestänyt nousu antoi liian ruusuisen kuvan osakesäästämisen kannattavuudesta. Toukokuu 2006 palautti sijoittajat maan pinnalle. Kuukauden viimeisenä päivänä suomalaisista pörssiosakkeista maksettiin keskimäärin 7,5 % vähemmän kuin huhtikuun lopussa.

Lasku oli pahin sitten syyskuun 2002. IT-kuplan puhkeamisen yhteydessä 9-10 %:n kuukausinotkahduksia oli neljä. Ankein pörssikuukausi kautta aikojen oli helmikuu 2001 kurssien romahtaessa yli 13 %. Niin jyrkkää laskua ei nähty yhtenäkään kuukautena edes 1990-luvun pörssilaman aikana.

Toukokuun myllerrys oli maailmanlaajuinen. Sijoittajien hermoja koeteltiin erityisesti kehittyvillä markkinoilla. Sekä Venäjällä että Intiassa pörssiosakkeet halpenivat peräti 12 %. Pohjoismaissa lasku oli jyrkempi kuin muualla lännessä.

Vaikka mielialat eivät vieläkään ole rauhoittuneet, sijoittajien hermoilun syitä kannattaa pohtia. Kannattaa myös miettiä strategiaansa uusien pörssilaskujen varalta. Ne kun valitettavasti ovat ominaisia pörssitoiminnalle siinä missä nousutkin.

Ontuvia selityksiä pörssihermoiluun

Toukokuussa tiedotusvälineet olivat luonnollisesti kiinnostuneita pörssitapahtumista. Erityisesti tämä koski ”mustaa maanantaita” 22.5.2006. Tuolloin meilläkin tultiin alas 4,3 %, mikä oli jyrkin päivänotkahdus kuuteen vuoteen. Tukholmassa 5,3 %:n lasku oli rajuin sitten WTC-hyökkäyksen 11.9.2001. Seuraavana päivänä kurssit nousivat yhtä paljon, mikä kuvaa pörssin oikullisuutta.

Asiantuntijoilta tivattiin selityksiä pörssihermoiluun. Mainittiin sijoittajien pelko inflaation kiihtymisestä ja korkotason noususta. Huolestumista aiheuttivat myös USA:n alijäämät ja kasvuvauhdin hidastuminen sekä dollarin heikkeneminen. Inflaatiouhkaa lisäsi raakaöljyn kallistuminen. Nämä ongelmat eivät kuitenkaan ole ilmaantuneet yhtäkkiä eivätkä sijoittajat ole aiemmin niitä murehtineet. Kuluttajahintojen nousu vuositasolla oli huhtikuussa prosentin kymmennyksen odotettua korkeampi USA:ssa, mikä toimi hurjan myyntirynnäkön laukaisijana toukokuun puolenvälin jälkeen. Kärpäsestä tehtiin härkänen tai pikemminkin karhu (”bear market”).

Selitykset ontuivat. Etsittiin rationaalisia selityksiä irrationaaliseen ilmiöön eli markkinapsykologiaan. Hermoilun taustalla oli aavistus siitä, että voittojen kotiuttaminen katkaisisi ainakin väliaikaisesti pitkään jatkuneen nousuputken. Inflaatioluku oli lukuisille sijoittajille riittävä tekosyy lähteä yhtaikaa myymään osakkeitaan. Lasku oli ennakoitavissa, mutta sijoittajien paniikkikäyttäytymisen vuoksi sen rajuus oli yllätys.

Kuka panikoi?

Valtaosa myyntivolyymistä tuli ulkomailta, pääasiassa ilmeisesti amerikkalaisilta salkunhoitajilta. Velkarahalla sijoittavat hedgerahastot ovat olleet niin aktiivisia, että jopa Euroopan Keskuspankki on tuoreessa kannanotossaan pitänyt niitä uhkana talouden vakaudelle. Monet hedgerahastot harjoittavat lyhyeksi myyntiä eli myydään osakkeita, joita ei omisteta myyntihetkellä. Rahasto hyötyy, mikäli näitä osakkeita voi ennen ostajille toimitusta hankkia myyntihintaa halvemmalla.

Myyjien joukossa oli valtava määrä piensijoittajia. Pörssikauppojen lukumäärä ylitti toukokuun paniikkipäivinä roimasti kaikki aiemmat ennätykset sekä Helsingissä että Tukholmassa. Myös rahasto-osuuksia lunastettiin ennätyksellisen paljon. Ruotsissa on arvioitu, että osakerahastot menettivät uskomattomat 10 % pääomastaan muutaman päivän aikana.

Monella myyjällä ei ollut aiempaa kokemusta pörssilaskuista. Pelkoa on saattanut lisätä teknologiaosakkeiden raju lasku kuluvan vuosikymmenen alkuvuosina.

Mitä opimme toukokuun pörssihermoilusta?

Vanhan pörssiviisauden mukaan sijoituspäätöksiä ei pitäisi koskaan tehdä tunnekuohun vallassa. Innostuminen osakkeista, kun muut ostavat, ja osakkeista luopuminen, kun muut myyvät paniikissa, on varma tapa epäonnistua pörssissä. Näin moni näyttää toimineen toukokuussa.

Toukokuun alehinnat tarjosivat lyhyelläkin aikavälillä loistavia sijoitusmahdollisuuksia vatsalihaksensa kurissa pitäneille sijoittajille. Tosin ostaminen vaatii kylmähermoisuutta, sillä myyntipaniikin ollessa kuumimmillaan romahduksen kestosta ei ole tietoa. Tiedetään vain, että pörssillä on taipumusta liiotella niin hyvässä kuin pahassakin. Toukokuun hermoilu oli hämmentävä, sillä talous voi hyvin, moni osake on edullisesti hinnoiteltu ja yhtiöiden tulokset ovat erinomaisia.

Jälkikäteen tarkasteltuna liian moni myi hetken huumassa liian halvalla. Oppirahoja on maksettu. Ne eivät ole menneet hukkaan, mikäli virheestä otetaan oppia seuraavan laskun yhteydessä. On hyvä muistaa, että heilunta on luonteenomaista pörssikursseille lyhyellä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä ne ovat aina nousseet.

Kim Lindström 8.6.2006

Lähde: Pörssisäätiö