Plaza

Potilasturvalaki on professori Heikki Patomäen mielestä merkki hallituksen asettumisesta työnantajan puolelle Tehy-kiistassa.

Hallitus asettui Tehy-kiistassa työnantajan puolelle.

Tätä mieltä on Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki. Hän on kirjoittanut kirjan Uusliberalismi Suomessa, jossa käsitellään yhteiskunnan ja talouden muutosta.

Patomäki katsoo, että potilasturvalaki on käytännön merkki hallituksen tuesta työnantajalle.

-Potilasturvalaki on yhteensopiva sen kanssa, miten Suomea on kehitetty viimeisen 20 vuoden aikana. Työnantajien oikeudet ovat ensisijaisia ja työntekijöiden oikeuksia on vähennetty, Patomäki sanoo.

Kiistan ydin on hänestä yksinkertainen: ovatko sairaanhoitajat ansainneet kunnollisen palkan kompensaationa työolosuhteiden huonontumisesta?

Julkisella sektorilla on hänen mielestään järjestelmällisesti heikennetty työolosuhteita henkilökuntaa vähentämällä. Siitä ei nyt haluta maksaa rahallista korvausta.

Tehy-kiistan kärjistyminen joukkoirtisanoutumiseksi on Patomäen mielestä merkki laajemmin yhteiskunnassa käynnissä olevista muutoksista. Ne heijastuvat nyt myös kunta-alalle ja palkkaneuvotteluihin.

-Työn ja pääoman vastakkainasettelu ei ole ohitse. Valtasuhteiden muuttuminen työnantajan hyväksi tarkoittanee tulevaisuudessa sitä, että vastakkainasettelu on selvempää ja voimakkaampaa, vaikka toisaalta työntekijäpuoli on nykyään moninaisempi ja hajanaisempi kuin ennen, Patomäki arvioi.

Sairaanhoitajat ovat valittaneet pitkään työn vaativuuden ja työn määrän epäsuhtaa palkkaan  verrattuna. 

Laman aikana koko julkista sektoria karsittiin reippaasti. Tavoitteena oli toiminnan tehostaminen.

Patomäen mielestä henkilökunnan vähentäminen ei ole lisännyt työn tuottavuutta julkishallinnossa.

Yritysmaailmasta matkittu tulosajattelu lisää Patomäen mielestä hallintoa, koska kaikkia toiminnan osatekijöitä pitää laskea ja mitata.

-Julkisen hallinnon työtehtävissä ei ole mitään sellaista teknologiaa kuten teollisuudessa, jolla tuottavuutta voitaisiin parantaa. Työn tuottavuuden kasvattaminen tarkoittaa käytännössä työntekijöiden riistoasteen lisäämistä.

Julkisella sektorilla palkat eivät ole nousseet läheskään samaan tahtiin kuin yksityisellä puolella.

-Uudet palkkajärjestelmät julkishallinnossa ovat tarkoittaneet palkkahaitarin venymistä ja palkankorotusten kohdistumista haitarin yläpäähän.

Tehy-kiistan taustalla on myös muutos työmarkkinapolitiikassa. Tänä vuonna Suomessa työehtosopimuksista neuvotellaan pitkästä aikaa liittotasolla.

-Palkkaneuvotteluja on pyritty hajauttamaan ja individualisoimaan työmarkkinoiden joustavuuden lisäämiseksi. Valtasuhteet työmarkkinoilla ovat muuttuneet työnantajan eduksi.

Työmarkkinoiden joustavuus merkitsee Patomäen mielestä työntekijöiden uutta luokittelua.

-Pätkätöiden ja muiden epätyypillisten työsuhteiden kautta on luotu kategorioita, joihin normaalit palkkaneuvottelut eivät sovellu.

Työtaisteluoikeuden kumoaminen erityislailla voi Patomäen mielestä tarkoittaa, että työnantaja käyttää sitä neuvotteluaseena tulevaisuudessa.

Entistä enemmän teknologiaan perustavassa yhteiskunnassa on paljon kriittisiä työtehtäviä.

Patomäki perää hallitukselta vastuuta lupauksistaan.

-Vaalilupauksia ei ole pidetty. Kunnille voi helposti järjestää lisärahoitusta, jos se katsotaan tarpeelliseksi, Patomäki sanoo.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander arvioi lokakuun lopussa, että julkinen talous selviäisi Tehyn sairaanhoitajille vaatimasta 24 prosentin palkankorotuksesta.