Plaza

Suomalaiset rahastosijoittajat ovat vetäneet miljardeja euroja turvaan osake- ja yhdistelmärahastoista sen jälkeen, kun kurssit alkoivat heittelehtiä ja laskea viime syksynä. Uusiin ostoihin he ryhtyvät taas, kun kurssit ovat jo nousseet hyvän aikaa. Piensijoittajat myöhästyvät aina.

Sijoittajat pyrkivät parhaansa mukaan ostamaan osakkeensa halvalla ja myymään kalliilla, mutta ainakaan rahastosijoitusten perusteella tämä ei näytä sujuvan.

Päin vastoin, jo toteutuneita kurssimuutoksia jahtaavat rahastosijoittajat kasvattavat ostojaan kurssien jo noustua ja myyvät kurssilaskun jälkeen.

Juuri näin on käynyt viime kuukausien kurssilevottomuuksien aikana. Tästä kertovat viimeaikaiset uutiset rahastosijoitusten massiivisista lunastuksista.

Yli kahden miljardin
euron lunastukset


Rahastosijoittajat ovat vetäneet kotimaisista osake- ja yhdistelmärahastoista rutkasti yli kaksi miljardia euroa pois sitten viime heinäkuun, jolloin rauhattomuudet alkoivat rahoitusmarkkinoilla.

Levottomuuksien aikana sijoittajat kasvattivat rahastosijoituksiaan ainoastaan viime syyskuussa ja lokakuussa. Sattumoisin osakekurssit nousivat tuolloin. Kurssilasku on vastaavasti merkinnyt lunastuksia.

Viime kuukausien lunastuksin sijoittajat ovat kotiuttaneet noin kymmenen prosenttia osake- ja yhdistelmärahastoissa olleista varoistaan. Yhtä raskasta pääomapakoa suomalaiset osake- ja yhdistelmärahastot eivät ole kokeneet milloinkaan.

Sattuman
kauppaa


Sijoittajien runsaat rahastolunastukset kertovat varovaisuudesta, mutta samalla ne kertovat myös sijoitustoiminnan ailahtelevuudesta tai suoranaisesta sattumanvaraisuudesta.

Kuukausittain ilmestyvä Suomen Sijoitusrahastoyhdistyksen Rahastoraportti on vuosien varrella toistuvasti kertonut sijoittajien lyhytjänteisyydestä ja jälkijättöisestä sijoitustyylistä.

Esimerkiksi kehittyvien markkinoiden muotirahastoissa sijoitukset ovat usein kasvaneet hyvän kurssikehityksen jälkeen ja vastaavasti rahaa on poistunut rahastoista kurjan kurssilaskun jälkeen.

Pitkäaikaista
vain teoriassa

Moni sijoittaja mieltänee rahastosijoitukset pitkäaikaisiksi ja näin myös rahastoyhtiöt opettavat asiakkaitaan. Osakerahastoja suositellaan tyypillisesti edes muutaman vuoden mittaisia sijoituksia varten, kehittyvillä markkinoilla suositukset ovat yleensä lyhimmillään viisi vuotta.

Sijoitusajan venyttämisellä on tarkoitus pienentää hetkellisten kurssinousujen ja -laskujen satunnaisia vaikutuksia sijoituksen lopulliseen tuottoon. Lyhytaikaisilla sijoituksilla taas onnettomien osto- ja myyntihetkien riski kasvaa merkittävästi.

Suuri osa rahastosijoittajista näyttää olevan pitkäaikaisia ainoastaan teoriassa. Käytännössä yllättävän moni on osoittautunut hyvinkin lyhytaikaiseksi, hetkellisten kurssiliikkeiden perässä säntäileväksi peluriksi.

Sijoittajan mieli
tekee kepposen

Kysymys on peruutuspeilisijoittamisesta, jonka kirous on vaivannut rahastosijoittajia niin kauan kuin sijoitusrahastoja on ylipäätään ollut tarjolla.

Ilmiö ei ole suinkaan vain suomalainen, vaan rahastosijoittajat toistavat samaa jälkijättöisten kurssireaktioiden päätöntä perinnettä kaikkialla. Lisäksi sijoittajien enemmistö hoitanee myös suoria osakesijoituksiaan samaan tapaan.

Raskaasti pelkistäen kyse on sijoittajapsykologian kepposesta, joka saa sijoittajat uskomaan viimeaikaisen kurssikehityksen jatkuvan. Lisäksi tämä harha näyttää voimistuvan sitä vahvemmaksi mitä pidempään ja mitä rajummin osakekurssit ovat laskeneet tai nousseet.

Hitaat herääjät
yleensä myöhästyvät

Vahvan kurssinousun jälkeen sijoittajat uskovat kurssinousun vääjäämättä jatkuvan ja kiirehtivät mukaan ennen kuin on myöhäistä. Hitaat herääjät yleensä ovat myöhässä, vaikka tämä selviää vasta karvaan laskun jälkeen.

Sama kaava toistuu käänteisesti kurssilaskun jälkeen. Osakekurssien voimakas lasku saa herkkähermoiset sijoittajat uskomaan kurssilaskun vääjäämättä jatkuvan ja kiirehtivät myymään ennen kuin kurssit painuvat aivan pohjamutiin.

Tästä kertovat selvää kieltään kymmenen viime vuoden rahastotilastot. Suhteellisesti eniten suomalaiset sijoittajat kasvattivat panoksiaan osake- ja yhdistelmärahastoissa vuoden 2000 alkukuukausina ja eniten tuolloin vastaanottivat uutta sijoituspääomaa tietenkin erilaiset teknologiarahastot.

Uudet rahastosijoitukset olivat erittäin runsaita myös vuosien 2004-2007 vahvojen nousujaksojen aikana. Sen sijaan kurssilaskujen aikana tai heti niiden jälkeen sijoittajat ovat visusti varoneet ostoja, viimeaikaisista myynneistä puhumattakaan.

Onko nyt
kaikki toisin?


Kukaan ei tietenkään tiedä, ovatko rahastosijoittajat tällä kertaa sittenkin oikeassa. Jos talous vaipuu pitkäaikaiseen alamäkeen ja osakekurssit seuraavat perässä, osoittautuvat viimeaikaiset rahastolunastukset viisaiksi.

Mutta jos talous sittenkin välttää synkimmät tuomiopäivän ennusteet ja osakemarkkinat sittenkin kykenevät tarjoamaan muita sijoitusluokkia paremman pitkäaikaisen tuoton, uhkaa rahastosijoittajilta taas jäädä osa pitkäaikaisista tuotoista saamatta.