Toukokuu 2010: Maanis-depressiivisyys palasi
1.6.2010
E.J.
Aihealueet: Sijoittaminen, Varallisuuden kuukausiseuranta
Toukokuussa pörsseissä elettiin taas mielenkiintoisia aikoja. Tunnelma muistutti parhaimmillaan vuoden 2008 syksyä, sillä maanis-depressiivisyys palasi markkinoille. Välillä kaikki toivo oli menetetty ja suunta oli rajusti kaakkoon. Toisina päivinä taas lennettiin hurmiossa kuin mitään ikävää ei olisi koskaan tapahtunut.
Helsingin yleisindeksin kehitys toukokuussa 2010.
Toukokuu oli lopulta kuitenkin selvästi mollivoittoinen ja Helsingin yleisindeksi laski kuukaudessa 7,2 % päätyen noin 6 500 pisteeseen. Myös useimmat oman salkkuni suomalaisosakkeet kärsivät toukokuussa pahasti. Osakesalkkuni arvo laski kuitenkin kokonaisuudessaan vain 0,6 %. Tästä saan kiittää erityisesti Pepsiä ja McDonaldsia, jotka dollariosakkeina ovat nousseet rajusti euroissa mitattuna, kun dollarin vahvistuminen euroa vastaan on jatkunut.
Henkilökohtainen kassavirtani oli toukokuussa hyvällä tasolla ja varallisuuteni kasvoikin lopulta yli 4 000 eurolla. Maaginen 40 000 euron raja meni viimein rikki ja sijoitusvarallisuuteni arvo on nyt 43 021 euroa.
Toukokuussa sijoituksissani tapahtui yksi muutos:
- 26.5.2010 sijoitin 4 000 euroa eQ Rahamarkkina -rahastoon
Aion edelleen pysyä vahvasti osakkeissa, vaikka olenkin panttaillut uusia ostoja. Toukokuussa markkinoiden heilunta lisääntyi rajusti ja markkinoilla haetaan nyt oikeita arvostustasoja. En itse usko, että markkinat kokisivat mitään voimakasta uutta nousua ainakaan ennen heinäkuussa alkavaa seuraavaa tulosjulkistuskautta. Seuraavat ostot aion tehdä silloin, kun markkinat ovat joko rauhoittuneet hetkeksi tai romahtavat voimakkaasti ilman selvää syytä. Vaikka sijoitushorisonttini on pitkä, niin ostohetken onnistunut ajoittaminen parantaa tuottoa merkittävästi.
Uskon siis, että kesäkuussa markkinoilla joko jatkuu voimakas volatiliteetti tai ne alkavat rauhoittumaan seuraavan tuloskauden lähestyessä. Tapahtuipa mitä tahansa, niin itselläni on useita yrityksiä kiikarissa. Näistä mainittakoon Nokia, Fortum, PepsiCo ja McDonalds.
Sijoitusvarallisuuteni jakauma 31.5.2010.
Varallisuuteni arvon historiallinen kehitys.
- Kundserviceanställda (4)Turku stad
- Tuotesuunnittelija, KomponenttipaketointiMurata Electronics Oy
- VHDL osaajaMurata Electronics Oy
- Asiantuntijoita tuotekehitykseen ja prosessitukeenMurata Electronics Oy
- Software development manager, AndroidMurata Electronics Oy
- Junior ConsultantBentley Systems
- Kirjanpitäjä järjestelmän käyttöönottoprojektiinHR Yhtiöt Oy
- Java DevelopersVaadin Oy - Saranen Consulting Oy
- ServerPro - 10 järjestelmäasiantuntijaaSaranen Consulting Oy
- ServerPro - 10 kehittymishaluista it-tukihenkilöäSaranen Consulting Oy
- 1.
-
”romahtavat voimakkaasti ilman selvää syytä.”
Ei tietysti ole selvää syytä mutta pieni syy voisi olla Euroopan säästökuuri joka kohdistuu seuraavat kaksivuotta voimakkaasti keski sekä pienituloisiin…ja noita on ikävä kyllä paljon eli vaikuttaa voimakkaasti kulutukseen, sitäkautta tuotteiden menekkiin ja yritysten tuloksiin.
Tuo vaikuttaa voimakkaasti myös Aasian talouskasvuun. Puhutaan ylikuumentumisesta Aasiassa muttei tarvitse olla huolissaan, muun maailman säästökuurit ja leikkaukset kyllä viilentävät kuumintakin kamiinaa.Ehkä tuosta syystä öljynhinta tipuu tippumistaan kunnes OPEC istuu alas kääntäen hanat luoteeseen pitäessään hinnan vakaampana, ei ilman toinna öljyä antaa vaikka kulutus laskisi hetkiseksi, onhan öljy aika turvallinen tuote jonka menekki on tulevaisuudessa taattu.
Jos talous kyntää on kuitenkin OPEC vaikea valinnan edessä, hintaa pitäisi nostaa mutta se hidastaisi talouskasvua, harmaita hiuksia luvassa.Ensivuonna nähdään mikä on maailman taloudellinen tasapaino ilman valtavaa elvytystä, nyt itseasiassa aiotaan elvytys kääntää jopa negatiiviseksi eli otetaan rahaa markkinoilta pois. Ei olisi viisasta säästää nyt liikaa.
Seuraava tuoloskausi on kuitenkin vielä ok joten tuskin mitään katastrofaalista on vielä tuloksissa nähtävissä, pientä laskusuuntaa kuitenkin. Voihan olla myös ettei yritykset halua maksaa enää hyviä osinkoja varmistaakseen rahoituksen toimivuuden, luottaisivatko vielä pankkeihin ja matalaan korkoon ? Ehkä luottamusta vielä löytyy yrityksiltä mutta miten on pankkien laita…
- 2.
-
Sijoitustoiminnassa tulee huomata maanosien menestyminen ja suhteelliset muutokset.
Kokonaistuotannon mittareilla mitattuna( lopputuotteiden arvo/vuosi)bruttokansantuote on supistunut yhdysvalloissa ja vielä rajummin euroopassa.Jos mietittäisiin että maailma on kakku josta jaetaan eri maanosille palat syötäväksi ja tarkastellaan noin taloutta on helpompi ymmärtää muutokset.
1980 luvulla tuosta kakusta yhdysvallat otti 25% mutta eurooppa oli yllättäen ykkönen 30% osuudellaan ja pieni palanen annettiin Aasialle eli 15%.
Tuolloin eurooppalaiset ja muutkin yritykset tahkosivat rahaa ihan hyvin pumpaten huipputeknisiä tuotteitaan maailmalle pääosin euroopan alueelta.
Kakun jakamisessa on tapahtunut aika suurin muutoksia jotka ei voi olla vaikuttamatta myös yritysten tulevaisuuteen ja pörssikursseihin.
2010 on kakkua jaettu seuraavasti.
Yhdysvallat on yrittänyt pitää pintansa mutta joutunut luovuttamaan kakkupalastaan Aasialle 5% osuuden eli nyt se voi syödä vain 20% kokonaiskkusta.Eurooppa on joutunut luovuttamaan myös ja ei aivan ole onnistunut siinä yhtähyvin kuin yhdysvallat vaan luovuttaa 7% osuuden kokonaiskakusta Aasialle. Nyt Eurooppa voi syödä ja jakaa vain 23% kokonaiskakusta.
Vuoden 2010 selkeä voittaja on Aasia joka ottaa tuosta kokonaiskakusta nyt reilumman siivun eli 30%. Aasia on siis pystynyt suhteessa tuplaamaan kakkupalansa 30 vuoden aikana. Viimeisten vuosien aikana se on ollut nopeaa ja osuus kasvaa tulevaisuudessa yhä suuremmaksi.
Aasia tekee nyt jo noin puolet koko maailman teollisuustuotannosta. Siksi sitä kutsutaankin maailman tehtaaksi.
Tietysti maailma on muuttunut noiden vuosien aikana ja bruttokansantuotteet ovat nousseet yleisesti eli kokonaiskakku on suurempi, silti voidaan verrata prosentuaalisesti miten menestys jakautuu maanosien välillä.
Lama on minusta seuraus tuon kakkupalan pienentymisestä.
Miten voit jakaa kakusta lapsille enemmän kuin ennen jos kakkupalasi on pienentynyt ?Nyt euroopan lapset joutuvat tyytymään yhä pieneneviin kakunmurusiin koska et voi lainata aina muiden osuudesta jakaen omille lapsillesi.
Muiden lapset haluavat myös entistä enemmän joten ei he iloisin mielin luovuta omista paloistaan muille, miettivät vain miten saisivat seuraavan kerran vielä suuremman osuuden vatsansa täytteeksi.Miten tuo sitten vaikuttaa pörsseihin ?
Ainakin niin ettei eurooppa ole kohta niin kiinnostava paikka sijoittajille koska murusten koko alkaa olla aika pieni ja niiden määrä ei ole riittävä.
Eurooppalaisten murusen koko on vielä huomattavan paljon suurempi mitä Aasialaisten mutta niitä ei ole niin montaa.
Yhdysvaltalaisilla on suurimmat muruset verraten kaikkiin, eli he ovat tärkeitä muttei niin tärkeitä kuin Aasia lähitulevaisuudessa.Maailman kokonaistuotannosta Aasia ottaa piakkoin 40% osuuden muiden yhä menettäen osuuttaan, silloin voidaan jo puhua että Aasia on yhtäsuuri kuin yhdysvallat ja eurooppa yhteensä.
Tosiaan voidaan sanoa että aurinko nousee idästä.
- 3.
-
Tuntuu siltä ettei kukaan halua nyt katsoa totuutta silmiin.
Eurooppalaiset haluavat suurempi palkkoja, nostavat asuntojen hintoja keinotekoisesti, kulutustavaroiden hinnat tulevat nousemaan myös nopeaan tahtiin.Uutisista olemme saaneet lukea esimerkiksi prosentuaalisesti suurista palkankorotuksista Pekingissä jossa korotettiin vähimmäispalkkoja 20% tälläviikolla.
Myös etelässä on samalaisia aikomuksia ja jotkut ovat luvanneet jopa 30% korotuksen.Noista korotuksista on helppo päätellä kaikkien televisioiden,puhelimien yms. hinnankorotuspaineista jotka väistämättä tulee näkymään myös Suomalaisessa vähittäiskaupassa. Ehkä korotus lopputuotteeseen on vain jotain 3% mutta kuitenkin. Samaan aikaan euro heikkenee eli tuokin vaikuttaa hintapaineeseen muutamilla prosenteilla, esimerkiksi 3%.
Yhteisvaikutus noilla voikin sitten olla jo 6% tuotteen loppuhintaan Suomen vähittäiskaupassa jos esimerkiksi Kiina ei anna tuotteille vientitukea.
Samaan aikaan euroopassa on lähes pakko tehdä supistuksia velkakierteen pienentämiseksi.
Mikä on esimerkiksi Suomalaisen vähittäiskaupan tulevaisuus jos sisäänosto hinnat nousee 6% ja supistetaan ostovoimaa leikkauksilla ?
Yrityksien on pakko saada yhä suurempi osuus tuloksestaan eli VOITOISTA Aasiasta muttei se ole suinkaan helppoa.
Jos varrataan tuota Aasian tulevaa 40% osuutta maailmankokonaistuotannosta yritysten maanosista tulevaan voittojakaumaan niin nyt alkaa kohta olla länsiyrityksillä kiire saada näyttämään nuo prosentit samantasoisilta.
Ei voida olettaa että tulos pysyy hyvänä jos tärkeimmät tuloksentekoalueet taantuvat ?Mielestäni kannattaa nyt ostaa niiden yritysten osakkeita jotka saavat vähintään 30-40% voitoistaan Aasiasta, noin tuloksenteko kasvualueella antaa mahdollisuuden myös hyvään tulevaisuuteen.
Täytyy tänään päivittää salkku tuota periaatetta noudattaen :)