Plaza

Aihealueet: Henkilökohtainen historia

suorittajan käsikirja, itsensä motivointi

Suorittajan käsikirjan kaksi ensimmäistä osaa keskittyivät hyvin käytännöllisiin asioihin, kuten miten tärkeät tehtävät saadaan suoritettua ja miten kannattaa hoitaa henkilökohtainen ajanhallinta. Tällä kertaa otetaan näistä teemoista askel taaksepäin ja herätetään henkiin eräs erittäin tärkeä kysymys: miten säilyttää into asioiden tekemiseen? Vaikka olisit kuinka hyvä suorittamaan asioita ja hallitsemaan aikaasi, ei tästä ole erityisen paljon iloa, jos into tähän katoaa.

Osa 3: Itsensä motivointi

Into voidaan käsittää samana asiana kuin motivaatio. Motivaatio sinänsä on vaikea määritellä, mutta se voidaan käsittää tietynlaiseksi sisäiseksi paloksi, joka saa henkilön käyttämään poikkeuksellisen paljon omia resurssejaan tietyn päämäärän saavuttamiseksi. Se on mielestäni yksi tärkeimmistä aikaansaavan ihmisen ominaisuuksista. Jos motivaatiota ei ole, ei ole myöskään syytä tehdä asioita tehokkaasti. Kun motivaatiota taas on, on henkilö luonnostaan tehokkaampi ja halukkaampi uhraamaan aikaansa päämäärän saavuttamiseksi.

Mutta voiko itseään motivoida? Onko sisäinen motivaatio ainoastaan ominaisuus, joka tulee geeneissä vai voiko kuka tahansa oppia paremmaksi itsensä motivoijaksi? Uskon että todellisuus on jossain tällä välillä. Luultavasti osa meistä on parempia itsensä motivoijia synnynnäisesti. On kuitenkin melko varmaa, että iso osa itsensä motivointia koostuu omaksumistamme käyttäytymismalleista, jolloin hyväksi itsensä motivoijaksi voi myös oppia.

Keskeinen osa sisäistä motivaatiota on, että asioita tehdään niiden itsensä vuoksi eikä esimerkiksi ulkoinen palkkio mielessä. Tämä voi kuulostaa ristiriitaiselta etenkin tähän blogiin liittyen. Olenhan asettanut tavoitteekseni miljoonan euron varallisuuden hankkimisen ennen kuin täytän 30 vuotta. Tämän valossa raha on ainoa asia, joka minua motivoi. Näin ei kuitenkaan ole, enkä luultavasti koskaan tulisi edes saavuttamaan tavoitettani, jos raha olisi ainoa motiivini. Rahaa huomattavasti tärkeämpi tekijä on lopulta sisäinen motivaatio.

Itsensä motivoinnissa on mielestäni tärkeintä tunnistaa asioita, jotka lopulta saavat aikaan suurinta mielihyvää. Esimerkiksi itse saan suurinta mielihyvää silloin kun jokin iso projekti on juuri onnistuneesti päättynyt ja uskon, että moni muukin saa sisäistä tyydytystä vastaavanlaisesta hetkestä. Tämä voi kuulostaa kornilta, mutta tässä hyvä työkalu on mielikuvaharjoittelu. Mielihyvää tuottavan tilanteen, kuten suuren projektin valmistumisen, kuvittelu etukäteen motivoi ainakin itseäni työskentelemään tavoitetta kohti siitä välittämättä oliko kyseisestä työstä tulossa myös ulkoinen palkkio.

Itsensä motivoimisen taito on siis oleellinen aikaansaavan ihmisen taito. Tässä aiheeseen tehtiin ainoastaan pieni pintaraapaus. Toin ilmi lähinnä sen, miten itse motivoin itseäni parhaiten. Yleisesti ottaen itsensä motivointi on valtavan laaja ja vaikea aihe, ja siitä voisi kirjoittaa vaikka kirjan.

E.J.