Plaza

Aihealueet: Sijoittaminen

high yield, rahastot, konkurssi, pankit, osakkeet, talous, maksuhäiriöt, markkina-arvo

Jos olen tähän mennessä onnistunut tässä blogissa jossain erityisen hyvin, niin siinä, että varoitin viime heinäkuussa korkean riskiluokan yrityslainoihin sijoittavista korkorahastoista. Yrityslainoihin liittyy käytännössä kaksi riskiä. Yritys voi mennä konkurssiin, jolloin sijoittaja ei luultavasti saa kaikkea lainaamaansa rahaa takaisin tai yrityksen lainoilta vaadittava markkinakorko voi nousta, jolloin jo tehtyjen lainojen markkina-arvo laskee. Molemmat riskit toteutuivat syksyn aikana laajasti, minkä seurauksena yrityslainoihin sijoittavat korkorahastot romahtivat rajusti. Erityisesti korkeimman riskiluokan lainapapereihin sijoittavat high yield -rahastot kokivat kovia.

Osa arvonlaskusta johtuu puhtaasti siitä, että maksuhäiriöiden määrä on kasvanut, mutta suurin osa johtuu kuitenkin siitä, että yrityksiltä vaadittavat riskimarginaalit ovat kasvaneet suuremmiksi kuin vuosikymmeniin. Vaikka 12 kk euribor lähentelee kohta jo 3 % pintaa, niin heikon luottoluokituksen saanut yritys joutuu maksamaan 12 kk lainasta jopa yli 20 % koron tai vähintäänkin markkinat hinnoittelevat jo olemassa olevat lainat vastaavan korkoprosentin mukaan.

On selvää, ettei tilanne ole kestävä. Jos yritys joutuu maksamaan lainoistaan yli 20 % koron, se on ennen pitkää joko konkurssissa tai joutuu hankkimaan tulevaisuuden rahoituksensa muuta kautta. Tilanne on kuitenkin juuri nyt erittäin herkullinen sijoittajalle, sillä yrityslainapapereiden riski-tuotto suhde vaikuttaa tällä hetkellä todella nurinkuriselta etenkin, jos keskittyy lyhyen aikavälin tuotto-odotukseen. Useiden yritysten lainoista saa nyt moninkertaisesti osinkotuottoa paremman tuoton ja huomattavasti pienemmällä riskillä. Taloustilanteesta johtuen useat yritykset todennäköisesti leikkaavat osinkoja, mutta sovittu laina on pakko maksaa. Jos käy niin, että yritys menee konkurssiin, niin lainaajat saavat omansa konkurssipesästä ennen osakkeenomistajia.

Yritysten velkamarkkinat ovat kiristyneet jo yli vuoden ja tilanne on paisunut äärimmäisen vaikeaksi parin viime kuukauden aikana. Tilanne on jo niin vaikea, että ympäri maailmaa valtiot ovat tulleet ja tulossa apuun. Onkin odotettavissa, että yrityslainamarkkinat alkavat elpymään jo lähiaikoina. Lainamarkkinat ovat houkuttelevia myös sen vuoksi, että todennäköisesti talouden elpyminen näkyy ensin lainamarkkinoilla ja vasta sen jälkeen osakemarkkinoilla, sillä toimivat lainamarkkinat ovat kaiken taloudellisen toiminnan perusta. Tietysti pitää muistaa, että maksuhäiriö- ja konkurssiriskit eivät ei ole katoamassa mihinkään. Yli 20 % korko on kuitenkin erittäin hyvä puskuri luottotappioita vastaan.

Piensijoittajille suora sijoitus yksittäisen yrityksen lainapaperiin on useimmissa tapauksissa mahdoton vaihtoehto, koska yksittäiset lainakirjat ovat vähintään kymmeniä tuhansia euroja. Niinpä vaihtoehdoksi jää yrityslainarahastot, joita uskallan tällä hetkellä suositella myös lyhyehkön aikavälin, eli noin vuoden pituisiksi sijoituskohteiksi.

Alla on listattu suomalaisten pankkien tarjoamia high yield -lainoihin sijoittavia rahastoja. Koska yksikään pankki ei maksa minulle korruptiorahaa, eikä intresseissäni ole muutenkaan tukea mitään pankkia, en ala tässä suosittelemaan yksittäisiä rahastoja.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että oheiset rahastot eivät ole suoraan vertailukelpoisia, koska sisällöissä on suuria eroja. Osa rahastoista on huomattavasti riskihakuisempia kuin toiset, mikä näkyy myös viimeisen kuuden kuukauden tuotoissa. Lisäksi rahastot poikkeavat siinä, sijoittavatko ne Eurooppaan, Yhdysvaltoihin vai molempiin.

Jos lainamarkkinat elpyvät hyvin, niin viimeisen kuuden kuukauden kovat pudotukset voidaan kuroa takaisin jopa seuraavan vuoden aikana. Vastaavan suuruista laskua en usko enää tapahtuvan, sillä lainamarginaaleihin on nyt hinnoiteltu valtava määrä maksuhäiriöitä ja konkursseja. Kunnon elpyminen tosin edellyttää, että ne eurot saadaan liikkeelle niistä poteroista, joissa ne vielä tällä hetkellä ovat.

Entäpä mitä teen itse?

High yield -rahastoihin tutustuin ensimmäistä kertaa vuonna 2004, kun merkitsin ensimmäisen osuuteni Nordean Yrityslaina Plus -rahastosta. Tästä rahastosta luovuin kesällä 2007, kun high yield -lainojen yllä alkoi näkyä tummia pilviä ja nyt puolitoista vuotta myöhemmin voi vain todeta, että tein juuri oikean ratkaisun. Viime heinäkuuhun asti omistin vielä eQ Lyhytkorko -rahastoa, joka muistutti siinä vaiheessa jonkinlaista hybridirahastoa. Rahasto ei virallisesti ollut high yield -rahasto, mutta sisällöltään oli menossa siihen suuntaan, joten päädyin siinä vaiheessa irtautumaan siitä. Hyvä ratkaisu sekin.

Nyt high yield houkuttaa jälleen ja näen kyseiset rahastot ensisijaisesti vaihtoehtoina osakkeille. Kun seuraavan kerran todennäköisesti tammikuussa olen ostamassa osakkeita, high yield -rahastot ovat siis potentiaalinen vaihtoehto ainakin niin pitkään kuin merkittävää elpymistä siellä ei ole tapahtunut. Jos historia toistaa itseään, niin lainamarkkinat elpyvät ensin, mitä seuraa osakemarkkinoiden elpyminen. Todellinen peluri pyrkisi siis löytämään high yield -markkinoiden pohjan ja sijoittamaan varansa sinne muutamaksi kuukaudeksi, jonka jälkeen siirtyisi osakemarkkinoille juuri kun ne alkavat elpymään. Pelaaminen ei kuitenkaan kuulu omaan strategiaani, joten nykyisiä osakkeitani en ole myymässä.

Seuraavaksi ajattelin kuitenkin unohtaa talouden muutamaksi päiväksi, viettää joulua ja nauttia mm. raikkaasta ja lumisesta talvisäästä. Toivotan siis hyvää joulua myös kaikille lukijoilleni!

E.J.