Elokuu 2010: Kaksoislamalla pelottelua
2.9.2010
E.J.
Aihealueet: Sijoittaminen, Varallisuuden kuukausiseuranta
Elokuun jälkeenkään ei olla juuri yhtään viisaampia siitä, mihin suuntaan talous on menossa. Tosin on hyvä muistaa, että tulevaisuus on aina hämärän peitossa, olipa takana sitten hyvä tai huono kausi. Kovinkaan moni ei vuonna 2008 osannut ennakoida finanssikriisiä, eikä kovinkaan moni ennustanut osakemarkkinoiden ennätysnopeaa elpymistä vuonna 2009. Tällä hetkellä osa ekonomisteista peloittelee kaksoislamalla, kun osa taas uskottelee uuden nousukauden alkaneen. Tapahtuipa huomenna mitä tahansa, uskon, että tänään hyvin tehty osakesijoitus on paras tapa vaurastua pitkällä tähtäimellä.
Elokuussa Helsingin pörssi laski 1,7 % ja päätyi 6527 pisteeseen. Oma osakesalkkuni kehittyi hieman paremmin sen markkina-arvon tippuessa 0,3 %. Yksittäisiä salkkuni valopilkkuja olivat elokuussa erityisesti Fortum, Wärtsilä, Sponda ja TeliaSonera. Varallisuuteni kokonaisarvo laski kuitenkin muutamasta isommasta hankinnasta johtuen peräti 5,1 % päätyen noin 40 300 euroon.
Elokuussa salkussani tapahtui seuraavat muutokset:
- 24.8. lunastin eQ Rahamarkkina -rahastosta 1 000 euroa
Kuten jo kuukausi sitten kerroin, tällä hetkellä sijoitusstrategiani tärkeimpänä tavoitteena on sijoituskohteiden vähentäminen noin 10 osakkeeseen sekä eri osakkeiden suhteiden tasaaminen. Tällöin salkun yritysten aktiivinen seuraaminen on helpompaa ja myös hajautus on tehty paremmin. Tällä hetkellä muutamalla yrityksellä on suhteettoman suuri osuus salkussani, vaikka ne hyviä yrityksiä ovatkin.
Vaikka talouden todellisesta suunnasta ei ole kenelläkään tietoa, niin oma uskoni osakkeisiin on ennallaan. Historiallisesti ne ovat aina antaneet parhaimman tuoton ja uskon, että näin on myös jatkossa. Toki mukaan mahtuu sekä hyviä että huonoja vuosia, minkä vuoksi onkin tärkeää, että sijoituskohteet valitaan huolella.
Varallisuuteni jakauma 31.8.2010.
Varallisuuteni arvon historiallinen kehitys.
- KaavasuunnittelijaLaukaan kunta
- KartoittajaLaukaan kunta
- SovelluskehittäjäInPlace Solutions Ab Oy
- SystemutvecklareInPlace Solutions Ab Oy
- Civil Engineer, SubstantionsABB
- Myyntiassistentti (Backoffice) /JärjestelmäasiantuntijaHR Yhtiöt Oy
- Kundserviceanställda (4)Turku stad
- Tuotesuunnittelija, KomponenttipaketointiMurata Electronics Oy
- VHDL osaajaMurata Electronics Oy
- Software development manager, AndroidMurata Electronics Oy
- 1.
-
Et voi olla tosissasi tuosta ettei moni olisi osannut arvata finanssikriisiä.
Jos oman taloutesi tulot tippuisi 7% vuodentakaisesta etkä tekisi toimenpidettä tulojen kohentamiseksi niin tuskin seuraava vuosikaan olisi parempi vaan huonompi…
Jos katsot eurooppalaisten valtioiden vientilukuja sekä tuontilukuja vuonna 2007 ja peilaat sitä laajempaan kokonaisuuteen, ei talouskriisi ollut yllätys.Noissa luvuissa tulee jaotella viennin ja tuonnin oikeat myyntiarvot myös vähittäiskaupassa.
Taantumasta päästään yli jos pystyt luettelemaan kolme sellaista ammattia jotka vetävät tulevaisuudessa, työllistyminen varmaa.
Itseasiassa edes työvoimahallinto tai yritykset eivät pysty tuota sanomaan.
Kaikki on nuutuneita ja toistavat vain kuinka halpaa on Intiassa ja Kiinassa.
Pöyristyttävän tyhmää.Suomelta puuttuu se tärkein eli voimakas visio, kun tuota ei ole niin ei voida tehdä mitään tehokkaita toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi. Euroopalta se puuttuu myös kokonaan.
Miten eurooppa pystyisi kilpailemaan aasiaa ja muita mantereita vastaan voittaen tarjouskilpailuja ?
Ei sellainen pitkälle johda että kaikki ottaa aasiasta kilpailuedun ja alueet taantuu aasiaa lukuunottamatta.
Puhutaan joko yrityksiin vaikuttavasta taantumasta tai nyt pikemminkin täytyisi puhua alueellisesta taantumasta joka peilaa yhteiskuntien kehittymisiin.
Kaikki hyvinvointivaltiot tulevat menettämään ja aasian nousevat taloudet voittamaan…ei se muutu vielä vuosiin.Jos olette toistamieltä niin voisitte laittaa tähän ne teollisuuden alueet joissa Suomi ja firmat menestyisi kotimaisella työllä.
Perusteluja tietysti kaivattaisiin miksi niin ajattelette.
Miten Suomi on parempi paikka kun esimerkiksi Ruotsi tai vaikkapa Intia.
Voimmeko löytää niitä laatusanoja menestymiseen euroopasta ?Kannattaisi oikeasti jo alkaa tekemään tuollaista työtä.
Minusta kilpailukyvyn parantamisen pitäisi lähteä koulutuksesta ja sen tehokkuudesta..hyödyntämisestä liike-elämään. Ihmiset jotka luulevat olevansa tärkeitä voisivat nyt näyttää miten tärkeitä he oikeasti ovat, tulokset puhuu puolestaan ei mikään muu. Noin on yrityksissä kuin myös talousalueilla. Tilanne on muuttunut tietotaidon osalta koska se myydään heti pois…ei jää oikein enää kilpailuvaltteja ?
Ikävä kyllä aasialaisia firmoja ei ole helppoa enää päähittää millään liikemaailman osa-alueella. Uudet firmat alkavat kohta hallita lähes kaikkia markkinoita. Uskon että kilpailullinentilanne on hyvin erinlainen kymmenenvuoden päästä.
- 2.
-
Hei,
Ensinnäkin: mahtava blogi! Tullut seurattua nyt yli vuoden päivät ja täytyy sanoa että se kiinnostus mikä henkilökohtaisesti on herännyt omaa ja yleistä taloustilannetta kohtaan on avartanut maailmankuvaa valtavasti. Lähtölaukaus kaikkeen oli kun löysin tämän blogin. Kiitos siitä. Noh, enough with the brown tongue. Tuntuu että mun pitää antaa jotain takaisin tästä hyvästä, vaikka seuraavat saattavat olla tuttujakin asioita niin päätin silti avata sanaisen arkkuni.
Onko kirjoittaja tutustunut Peter Schiffin ajatuksiin? Kaverihan oli yksi niistä, jotka oikein ennustivat tulevan kriisin. Tähän liittyvä hassuhko video:
http://www.youtube.com/watch?v=2I0QN-FYkpw
Kriisistä päästiin velkaantumalla, mutta jos kriisin alkuperäinen syy oli (jenkkien) velkaantuminen, niin eihän se voi millään olla kestävä ratkaisu? Pikavippikierteessä oleva henkilö ei pääse pinteestä ottamalla lisää velkaa.
Noh, se siitä. Toinen henkilö jonka tuotantoa suosittelen on Chris Martenson, joka käsittelee maailmanmenoa laajemmalti. Erinomainen ja ilmainen presentaatio jolle kannattaa ehdottomasti uhrata pari tuntia aikaa löytyy herran sivuilta. Nimeltään Crash Course. Pisti ainakin henkilökohtaisesti miettimään mihin täällä ollaan menossa.
http://www.chrismartenson.com/
Eipä tässä muuta, toivottavasti herättää jotain ajatuksia.
PS: Olisi kiva kuulla yrittäjätoiminnasta enemmän, josta varmaan toki on materiaalia tulossa. :)
- 3.
-
JJN olet ihan fiksu, ei velkakierteestä pääse pois lisää velkaa ottamalla.
Tai no..jos ottaa niin taustalla pitäisi tapahtua jotain todellista tulopuolta mullistavaa eli lisävelan pitäisi kohdistua oikeisiin talouttatukeviin rakenteellisiin vahvistuksiin. Ei velanotta ja samalla säästäminen ole oikea ratkaisu, tulopuolella pitäisi tapahtua oikeaa korjausta.
Tulot lisääntyvät aidosti vain todellisen tuottavan työn kautta.Ai ettei noin ole vaan sijoittamalla :)
Noin on yleensä kun sijoitustoiminnot olisivat samojen sääntöjen alaisuudessa globaalisti. Nyt niin ei ole.
Länsimaalainen rahanmäärä supistuu vuosi toisensa jälkeen, alkaa säästökierre ennen suurempaa haloota.
Maailmassa hehkutetaan avointa kilpailua ja finanssimarkkinoita ?
Ehhei, oikeasti se on kauheaa shakkipeliä jossa oikeat voittajat ovat niitä joilla on se todellinen talousvalta ja Kasparovin älykkyys.
Länsimaalaiset ovat jo näyttäneet fiksuutensa erinlaisilla kriiseillään, on aika vaikea uskoa samojen tahojen voivan tuoda vakiintuvaa talouskasvua.Jos häviää kaverille shakissa yhden pelin niin todennäköisesti se sama kaveri voittaa sen seuraavankin pelin :)
- 4.
-
Sehän se. Jenkkien kauppatase on ollut negatiivinen rapiat 15 vuotta jos oikein muistan. Velalla ollaan ylläpidetty kulutusta, sen sijaan että oltaisiin investoitu tuottavaan toimintaan. Joka puolestaan ei tietysti kannata, koska Aasiassa homma hoituu halvemmalla. Jossain vaiheessa on syömävelassa tultava raja vastaan ja kulutuksen laskettava kestävälle tasolle. ”Double dip” on rapakon takana mielestäni melko varma skenaario, vaikka Wall Streetin pojat toista väittävätkin. Heillähän on selvä motiivi maalata yltiöoptimistinen kuva tuotteistaan.
Samoin päättäjillä on motiivi lykätä tulevaa elintason laskua juuri sen verran, että oma valtakausi loppuu (elvytystoimet). Sen sijaan, että annettaisiin markkinoiden hoitaa itse itsensä. Tuntuu muutenkin olevan päättäjien yleinen toimintatapa aina lääkitä oireita itse taudin parantamisen sijaan:
1. nuoret riehuvat aseilla koulussa -> vaikeutetaan aseiden hankintaa, ennemmin ku kiinnitetään nuorten mielenterveyteen huomiota.
2. ruotsin kielen osaaminen heikkenee -> lisätään tuntimäärää, ennemmin kun mietitään mistä asia saattaisi johtua (= kapinointi pakkoa vastaan ja yleinen motivaation puute) Tämä siis ainakin omalla ja 80% kaveripiirin kohdalla.
yms.
Että tällaisia ajatuksia näin lauantai-iltana. :P
- 5.
-
vittu mikä meininki!
- 6.
-
Tätä tarkoitan tuolla kilpailutilanteen muuttumista:
Kiinalainen ZTE kasvatti alkuvuonna Euroopan laitemarkkinoilla myyntiä ennätykselliset 150 prosenttia.
- 7.
-
Nykyinen voimatasapainon muuttuminen ei toki ole mikään uusi ilmiö. Voimatasapaino on historian saatossa muuttunut idän ja lännen välillä useammankin kerran. Uutena muuttujana yhtälössä onkin lähinnä ”Uusi Maailma” eli nuo ameriikan mantereet, jotka eivät ennen leikkineet kovinkaan suurta roolia voimatasapainon vaihtelussa. Mutta se mitä yritän tässä tuoda esille on se, että voimatasapainosta on aina selvitty niin idässä kuin lännessäkin. Ei maailma ole tämän seurauksena loppumassa, vaikka monet asiat muuttuisivatkin.
Maailmalla ja asioilla on taipumus tasapainottaa itseään, eikä idän noususta taaskaan ole tulossa ikuista ilmiötä, vaan myös he ovat samanlaisten syyseurausten alaisina kuin mekin. Näiden takia idän ihmemailla on myös ongelmia niin nyt kuin tulevaisuudessa.
Jättimäisten instanssien velanotto (kuten nyt esim tämän USA:n) onkin mielenkiintoinen ilmiö, eikä sitä voi oikein mielestäni verrata yksityisihmisen velanottoon (vrt. esimerkki lainan maksamista pikavipillä). Velkataloudessa on toki ongelmansa, mutta niin kauan kun nämä valtiot voivat painaa itse lisää rahaa tarpeen vaatiessa, ei ongelma ole ylipääsemätön. Tällä voidaan inflaatiota tarvittaessa kiihdyttää ja sulattaa velan reaalista arvoa. Tasapainoilua se toki vaatii, ettei päädytä hyperinflaation haastavalle polulle.
- 8.
-
Minusta riskiksi on muodostumassa se että ennen voitiin hyödyntää aasiaa aika helposti länsimaalaisen hyvinvoinnin tukemiseen. Muuttunut on myös valtaväestön älykkyys aasiassa.
Luulempa ettei ole helppoa istua neuvottelupöydässä kun toisella osapuolella on jo lähes kaikkien ovien avaimet käsissään. Mitä voit pyytää ja miksi ?
Avaa tuo ovi koska..mitä ?Ainut todellinen avaimen oloinen asia on avaimenjäljen tehnyt vahamöykky jota voi kuluttamiseen tarvittavaksi velaksikin kutsua, se ei ole loputon tie kauppatasapainossa eikä maailmanrauhassa.
Maailmantalous pyöri silloinkin kun maailmassa eli 1.5 miljardia ihmistä, nyt tuo sama ihmismäärä löytyy jo yhden valtakunnan sisältä. Onko olemassa taloudellista lainalaisuutta miksei tuollainen ihmismäärä voisi tehdä jo niin voimakkaita sisämarkkinoita ettei sinne muita enää tarvita ?
Onhan esimerkiksi Kiinassa yli 50% maailman teollisesta toiminnasta.Jos maa pystyy elämään kuten sanoit velkarahaa painamalla..sen pystyy sitten tekemään myös muut suuret taloudet tarvittaessa :)
- 9.
-
Znet luottaa herrasmiessääntöihin :)
- 10.
-
Maailmantalous on liian laaja ja abstrakti kokonaisuus että voisin yksinkertaisena ihmisenä sitä ymmärtää. Asioiden kausaaliset yhteydet ovat joskus todella hämäriä ja tästä syystä yleensä voidaankin lähinnä jälkikäteen todeta, että jokin asia oli itsestäänselvästi riippuvainen jostain edeltävästä. Ainoa totuus mikä tähän asti toistunut kriisistä toiseen, on se, että maailma pyörii edelleen ja kehitys kehittyy.
En minä niinkään herrasmiessääntöihin luota, koska välillä kriisit kärjistyvät ja aiheuttavat suurtakin tuhoa, mutta aina niistä selvitään - ja jos ei selvitä, se ei ole enää meidän huolemme.
Ja olet oikeassa, että Kiina voisi kevyesti halutessaan sulkea rajansa ja selvitä itsekseen (toisaalta sama pätee myös ~1mrd ihmisen länsimaihinkin). Kiinalla ei sellaiselle tällä hetkellä pitäisi kuitenkaan olla mitään tarvetta, koska rahaa kaadetaan täältä sinne kaksin käsin talkoovoimin. Samalla tavoin täältä siirtyy jatkuvasti myös tietotaitoa ja tekniikkaa, jota lohikäärmemaa tehokkaasti hyödyntää nyt ja varmasti vielä tehokkaammin tulevaisuudessa.
Syy miksi uskonkin vapaan markkinatalouden ja avoimien rajojen säilyvän tulevaisuudessakin on se, että innovaatioiden määrä mukailee väkilukuja (ei analogisesti, mutta jonkun funktion mukaisesti). Maailman väestöstä kuitenkin vain neljännes on Kiinassa, jolloin myös muualla maailmassa tehdään keksintöjä jotka toimivat talouskasvun polttoaineena (vrt. pörssikurssien ja uusien keksintöjen analogia). Kiinalla ei varmasti ole tavoitteena jäädä uudelleen jalkoihin niinkuin historiassa, kun se tulee jälleen saavuttamaan talousmahdin roolin.
(Spoilerina voin todeta, että uskon maailman päätyvän lopulta Yhteen Talouteen ja toisaalta uskon, että myös talousasiat ovat jossain määrin uskon asioita.)
- 11.
-
ZNet, toivon että olet oikeassa.
Tekniikkaa he tuskin enää tarvitsevat ulkopuolelta koska olihan Kiinan hallituksen ihmiset niin fiksuja ettei sinne vanhaa tekniikkaa ja koneita länsimaista ole saanut edes viedä vaikka omistaisi siellä firman. Toisinsanoen koneiden pitää olla lähes uusia jos tulee Kiinan ulkopuolelta.
Tuo tarkoittanee että länsimaissa valmistetut koneet ovat sitä viimeistähuutoa kun ja jos sinne viedään :)Toisaalta olen aina ihannoinut kiinalaisten osaamista arvioida tekniikan tarpeellisuutta tuotteeseen ja niiden vaatimuksiin, tuossa länsimailla olisi oppimista.
Kiinan kehittymiselle räjähdysmäisesti ei tule heti loppua. Mieti vaikka yhtä hauskaa asiaa. Suomeen tulee ihmisiä muualta jotka ovat koulutuksellisesti maansa keskitason alapuolella( arvioisin että 90% maahantulevista ).
Kiinassa olevat ulkomaalaiset edustavat taas sitä 10% älyköistä jotka kehittävät ja tekevät asioita tehokkaasti.Toisinsanoen maailman tehokkaimmat ja parhaat ihmiset opettavat kiinalaisia.
Lopputulos voi olla pelottavan tehokas.Tuo mantra vapaasta markkinataloudesta on aika klisee, en usko että se on koskaan sitä.
Tilanne voi olla kun kalastajilla.
Kun kalaa on järvessä tarpeeksi jutellaan mukavia toisille kalastajille.
Kalan huventuessa aletaan käyttämään tiheämpää verkkoa tai jätetään jollekin lapselle kala-ateria väliin.
Kun ja jos kalaa alkaa olemaan niin vähän ettei kaikille tule saalista ollenkaan homma menee aika levottomaksi..tapellaan parhaista kalapaikoista kun elukat.Maailmantaloudessa voi tulla sama ongelma jos Intian ja Kiinan kasvu ei tuota työtä ja hyvinvointia länsimaihin. Voihan olla että kala-apajat supistuu jos kaikki mitä myydään kiinassa on käytännössä made in china ja noin olisi myös muualla maailmassa.
- 12.
-
Tässä taidetaan mennä kokoajan kauemmaksi kirjoituksen aiheesta, mutta menköön. Anteeksi, EJ. Ja btw kiitos hyvistä analyyseista ja suoraselkeäisistä kirjoituksista.
”Tuo tarkoittanee että länsimaissa valmistetut koneet ovat sitä viimeistähuutoa kun ja jos sinne viedään :)”
Omien kokemusten mukaan (investointituotteita valmistavasta lintu-firmasta) olet tuossa lainauksessa niin oikeassa kuin väärässäkin (tosin voin puhua vain tästä sektorista ensikäden tiedolla). Keskimäärin tekniikan pitää tosiaan olla viimeisintä huutoa, mutta mielellään kaikki pitää olla niin karsittua kuin mahdollista. Kaikki ”ylimääräiset” tilpehöörit halutaan yleensä jättää pois. Tästä johtuen jää koneista pois ominaisuuksia jotka ovat sitä cutting edgeä. Eli lyhyesti siellä halutaan uusinta tekniikkaa, mutta karvalakkimallina (korostetaan taas sitä _keskimäärin_ sanaa).
Mutta ei tuo ilmiö (että sinne saa myydä (nyt) vain uusinta tekniikkaa) mielestäni vie kysyntää ulkomaiden tuotteilta pois pysyvästi. Aina vaaditaan ensin se suunnannäyttäjä, että tekniikkaa voidaan plagioida eteenpäin. Avainsana onkin lännessä se innovointivoiman ylläpitäminen ja uuden tekniikan kehittäminen. Vanhaa pitää tehdä vain kermankuorinnan ja korkeimman katteen ajan. Tällä välin seuraava tuotesukupolvi tulee olla jo kehitetty, niin että se voidaan sylkäistä markkinoille, kun edellinen sukupolvi on jo reverse-engineeroitu halpatuotettavaksi.
Mitä tulee lammen loppuviin kaloihin, niin oletan että viittaat hyvinvointiin? On varmasti totta että hyvinvoinnin kasvu tulee hidastumaan länsimaissa idän kustannuksella, mutta loppumaan se ei tule. Tämä ei mielestäni johda automaattisesti mihinkään mellakoihin ja maailmansotaan, koska minusta ihmiset keskimäärin tyytyvät helposti olemassaolevaan tilanteeseen, eikä kehitystä tai muutosta osata erityisesti vaatia (olemassaolevista kyllä pidetään huolta :P).
Velkarahoituksesta:
”Yhteiskunnan kestävyyden kannalta korko on siitä ongelmallinen, ettei sitä vastaavaa rahallista osuutta luoda järjestelmään missään vaiheessa. Näin ollen velkaa on aina enemmän kuin sen maksuun tarvittavaa rahaa ja täten talouden on pakko kasvaa koko ajan.” -WikipediaMielestäni edellinen siteerauksen sisältö on pikemminkin ihmiskunnan kehitykstä piiskaava voima ja mahdollisuus kuin sen kestävyyden vaarantava asia. Toki järjestelmä sisältää epätäydellisyytensä ja ongelmansa, mutta sitä voisi minusta verrata osakkeisiin. Jokainen ylituotollisuuden mahdollistava sijoitusmuoto sisältää verrokkejaan enemmän riskejä.
Olet kuitenkin oikeassa, että Kiina on länsimaihin verrattuna (vielä pitkän aikaa) hyvässä iskussa ja sinne on jo aivovuotoa lännestä tapahtunutkin. Myönnettäköön, että itsekin olen vakavasti harkinnut lähtöä tuonne auringonnousun maahan (vaikka omalla kohdallani ei ehkä aivovuodosta voi puhua :D).
- 13.
-
Pitikin EJ:lle jo aiemmin kommentoida, mutta jäi tekemättä.
EJ, jos tulevassa yrityksessäsi on mahdollisuuksia vastavalmistuvalle, yrittäjähenkiselle tuotekehityksen DI:lle, niin pistä mailiosoite, johon lähettää hakemusta!
- 14.
-
” Avainsana onkin lännessä se innovointivoiman ylläpitäminen ja uuden tekniikan kehittäminen. Vanhaa pitää tehdä vain kermankuorinnan ja korkeimman katteen ajan.”
Tuo on juuri sitä mitä tarkoitin.
Teollisessa tuotannossa nuo uudet tekniikat maksavat usein yli niiden teollistamishyödyn. Ymmärrät nyt varmaan mitä tarkoitin kun sanoin että kunnioitan kiinalaisia siitä syystä että he laskevat tarkasti hyödyn suhteessa hintaan…noin jää sitä kahisevaa eniten.
Uusi teknologia myydään usein vain loppukäyttäjille jotka eivät useinkaan laske kuinka paljon tämä auto, puhelin, televisio tuottaa sinulle rahaa takaisin ja missä aikamääreessä. Onneksi he eivät niin tee, heh.
Ajattele että joskus euroopassa jopa yritysten ”johtajat” ostelevat tekniikkaa mitä ei tarvita kun joku osaa oikein kehua ja vetää oikeista naruista :)
Sitten nurkassa seisoo hyvä kone jolle pitäisi oikeasti keksiä jotain sille OIKEASTI tarkoitettua työtä…kallishan se tietysti oli..mutta ei sitä koskaan tiedä milloin sitä tarvitaan tai ainakaan ei ole tekeminen koneista kiinni kommentteja…fiksua. Siksi pomoilla on yleensä bemari..kallishan se oli mut kulkee 250 km/tunnissa :)
”täten talouden on pakko kasvaa koko ajan”
Ahaa..joku on keksinyt jo ikiliikkujan, heh heh.
Tuo sana pakko kuulostaa pahalta, voisiko sen korvata sanoilla.. olisi suotavaa :)”Myönnettäköön, että itsekin olen vakavasti harkinnut lähtöä tuonne auringonnousun maahan ”
Ehdottomasti kannattaa käydä tutustumassa uudenlaiseen työ/liiketoiminta ympäristöön. Laita hakemuksia rohkeasti yrityksiin joilla siellä on myös tuotekehitystoimintoja.
- 15.
- 16.
-
Pahoittelen jos mentiin kauas aiheesta muttei se niin kaukana ole.
E.J mietti joskus että on olemassa tuottavaa varallisuutta ja varallisuutta joka ei tuota vaan käytännössä se laimenee.
Tuottavaa varallisuutta on esimerkiksi osakkeet jos hyvin käy.
Tuottamatonta ovat kulutushyödykkeet jos niillä et voi tehdä lisää omaisuutta, esimerkkinä voi olla ylihintainen auto jonka arvo tippuu nopeammin jos se ei olisi rahanteon väline tai sitten 52” televisio.Tuo alustus on sopiva siihen ajatteluun kauppatasapainosta joka vallitsee länsimaiden ja Kiinan välillä.
Kiina ostaa tuotannollisia laitteita ja tehtaita jne. länsimaista ja he laskevat niillä voitavan tehdä tuotteita kuluttajille..eli ne ovat rahanteon väline joka moninkertaistaa sijoitetun summan. Tehtaat ehkä tehdään yleensä paikallisin voimin eli työmaalla voi olla 2% suomalaisia…koneet ja laitteet tulevat länsimaalaisen yrityksen aasian tehtailta..harvoin aasian ulkopuolelta mutta poikkeuksiakin varmasti on.
Länsimaiden ongelmana on se että suurinosa tuotteista ja hyödykkeistä minkä ostamme on tarkoitettu loppukäyttäjille ja se ei lisää samassa suhteessa alueellista työllisyyttä tai rahantekokykyä..eli tuosta tuotteen loppuhinnasta voi mennä kiinalaiselle valmistajalle tai kiinassa toimivalle länsimaalaiselle yritykselle esimerkiksi 40% ja kauppaketju/yritys huolintoineen saa 40% , loppu 20% voi sitten olla muita kuluja veroineen.
Miten tuo tukee alueellista kehitystä ?
Osakkeenomistajat hyötyvät osingoistaan mutta se ei riitä korvaamaan yleistä ostovoiman puutetta…alue taantuu.Kiina on ongelmallinen markkina-alue koska kaupanarvosta ei hyödy eurooppalaiset kuluttajat tai ”duunarit” verraten kiinalaisiin kuluttajiin
( ostovoima pienenee euroopassa ).
Itseasiassa en tiedä yhtään Suomessatuotettua vähittäiskaupassa myytävää tuotetta mitä siellä yleensä myytäisiin.
Ei ole edes Fazerin Sinistä.Jokainen vuosi siis eurooppalaisten kuluttajien käyttämä edellisvuoden summa kiinankauppaan sulaa arvoltaan 30%-40%, ei ne vanhat telkkarit, pölynimurit jne. enää uudenhintaisia ole…eikä niillä voi enää tehdä rahaa kun ne kermat on vuoltu jo päältä.
Kiinalaiset taas tuottavat ”länsimaisilla laitteillaan” aina kiihtyvää tahtia eli hakkaavat rahaa tulevaisuuteen, onnea heille.
Mikähän siinä on että Kiina kasvaa ja länsimaat ei..outoa !?
Toisaalta ei liene ihme jos pörssit voivat mennä euroopassa ylöspäin vaikka työttömyys tuplaantuisi !En usko että tuo voi jatkua enää kauan, kaksivuotta korkeentaan ja joku hillitön korjausliike tulee talouspolitiikkaan kun ei huomattu aiemmin edellämainittua epätasapainoa :)
Ohhooo..hitsi miten on voinut jäädä huomaamatta.Minusta tulee päivä jolloin eurooppalainen ostovoima on niin alhainen ilman lisävelkaantumista että sen on pakko alkaa ostamaan oikeita kiinalaisia brandejä joita voi saada alle puoleenhintaan länsimaalaiseen brandiin nähden. Tuolloin alkaa se markkinoiden uudelleenjako suojeluyrityksineen, rähinä päällä kun tullaan ns.”omalle kukkarolle” !
Hitto kun ei voi ostaa tuon kiinalaisen ZTE:n osakkeita koska niitä saa ostaa vain kiinalainen !
- 17.
- 18.
-
E.J, tänään oli aamulla uutisissa juttu tuosta kännykkäkaupasta.
Ei esimerkiksi Kiinaan enää viedä Suomesta juuri mitään.
Jos laitat Nokian kännyköiden mallit jonoon joita on nyt jotain 30 erinlaista markkinoilla ja laitat nimen perään valmistusmaan niin kuinka monen perään voit laittaa Made in Finland ?
Luulempa ettei Nokia ihan turhaan ole tehnyt suunnittelukeskuksia Pekingiin tai jonnekkin Intiaan ?
Tietysti Suomessa varmasti tehdään suunnittelua yms. mutta trendi on siinäkin laskeva jos katsoo ihmisten määrää siinä työssä..se on laskeva.Wärtsilän voimalaitoskoneet valmistetaan aina paikallisten ihmisten työpanoksella alihankkijoineen, kontrolli ja suunnittelu pääosin Suomesta.
Koneen hissit tehdään esimerkiksi Kiinan markkinoille Kiinassa Kunshanissa, noin 70 km Shanghaista länteen ?Outotec on erinomainen paja jonka tietotaito tuli työntekijöiden ollessa Outokummun alaisuudessa ja tekninen osaaminen tuotteistettiin mainiosti. Nyt Outotec myy tuotteita joiden tietotaito tuli Outokummun kaivostoiminnan ansiosta ?
Yritys eriytettiin ja se myy nyt laitteita Outokummun kilpailijoille ?
Ihan hyvä ajatus mutta ennenpitkää tuosta lienee haittaa Outokummun toimintaan ainakin jossainmäärin koska jos Outotec oikeasti on hyvä sen tietotaito auttoi Outokumpua olemaan ykkönen joissain asioissa verrattuna kilpailijoihin ?
Kilpailijat saavat nyt saman tietotaidon ?Kuten sanoin..länsimaat myyvät investointituotteita joilla asiakas voi tehdä uutta rahaa vuosia. Länsimaalaiset ostavat pääasiassa tuotteita joita voitaisiin luokitella kertakäyttöhyödykkeiksi rahanteossa. Kertamaksu ja hyöty oli siinä.
Saa nähdä miten pitkään yritykset voivat suunnitella Suomessa jos tuotannollisten laitteiden tekeminen ja tuotanto olisi muualla, suunnittelun jälkeen on ratkaisevan tärkeää että suunnittelija voisi seurata valmistuksen, testauksen ja tuotannon että voisi kehittyä alan huipuksi.
Outotecin tapaus voisi olla jopa sellainen että ihmiset ovat tulleet alansa huipuiksi koska heillä on tukeva käytännön kokemus jo Outokummun ajoilta ?
- 19.
-
”Outotec's innovations for example for copper processing, nickel, cobalt and zinc are impressive.
The company is the leading developer of fluid bed technologies and have made several breakthroughs since 1920.”
Noin lukee Outotecin kotisivuilla vaikka yritys on perustettu keväällä 2006.
Laadulla on tekijänsä ja se tulee kokemuksesta ”since 1920”. - 20.
-
Outotec ei itseasiassa ole ainut eurooppalainen yritys joka on perustettu toisen yrityksen kilpailukykyisestä perusosaamisesta.
Niitä on varmasti satoja euroopassa.Annan esimerkin miksi pidän nykyistä kehitystä uhkakuvana.
Vihreät euroopassa itkevät jos tehdään ydinvoimala tai jos hiukkasia pääsee ilmaan jostain teollisesta prosessista.
ZNet kertoi jo ettei Kiinalaiset osta kun karvahattumallin..tuo pitää yleensä paikkansa.
Olen siis 80% varma siitä jos Kiinalainen yritys päättää tehdä terästehtaan ja tilaa sen euroopasta koska saa parasta tekniikkaa se jättää ne kalleimmat ”turhakkeet” pois lopputilauksen käsittelyn aikana.Tiedät varmasti tuotelaskennan perusteet.
Jos esimerkiksi saasteiden puhdistukseen tarvittava laitteisto maksaisi 50 miljoonaa euroa ja jatkossa siitä jouduttaisiin huolehtimaan kalliilla huollolla puolivuosittain niin ei Kiinalaiset sitä kyllä yleensä kytkisi tehtaaseen..se ei tuota rahaa vaan kuluttaa sitä.Mitä tuo sitten tarkoittaa tuotehintaan ja kilpailukykyyn ?
Jos esimerkiksi tehtaan vuosituotto olisi 50 miljoonaa tonnia vuodessa niin ensimmäisen vuoden aikana tuo tehdas voisi myydä terästä euron/tonni halvemmalla ilman tappiota ?
Tuo ei tunnu kovinkaan suurelta summalta mutta ostajan ostaessa 25 miljoonaa tonnia se laskee sen saavansa 25 miljoonaa euroa halvemmalla ja ostaja tietysti ostaa koska säästää yritykselleen 25 miljoonaa..saa ostaja varmasti bonarit.Tuosta syystä ei eurooppalainen terästehdas saisi tilauksia ja puhuttaisiin ylikapasiteetistä, mitä tapahtuisi vallitsevassa ylikapasiteetti tilanteessa ?
Miten sitten kilpailukyky voi olla euroopassa hyvä jos täällä noudatettaisiin sääntöjä eurooppalaisittain jopa tyhmin perustein( rantasauna 30 metriä rannasta jne. ).
Miten kehitetään kilpailukykyä ? Miten se kehitystyö alentaa tuotteen valmistushintaa euroopassa ? Nuo ovat niitä kullanarvoisia kysymyksiä…raha puhuu ei mikään muu.Ei suunnittelulla yksikään maa elä, yleensä toimialasta riippuen riittää yksi suunnittelija 200 työntekijää kohden eli jos Suomessa olisi 3.5 miljoonaa työntekijää niin tarvittaisiin niille vain 17 500 suunnittelijaa ja noiden palkalla Suomi ei elä vaikka miten laskisi. 95 miljoonaa euroa ja saat nuo suunnittelijat vuodeksi käyttöösi :)
Pitää huomauttaa että yritysten tarvitseman suunnittelutyön tarve on pienentynyt alihankkijoiden suunnittelutyön seurauksena, eli suunnittelua voidaan myös ulkoistaa.
Jotkut autotehtaat ulkoistavat jopa tehtaan tuotantotehokkuuden parantamisprojekteja sopimuksella jossa ulkopuolinen yritys saa palkkaa vain työn tuoman hyödyn perusteella. Jos ei onnistu parantamaan tehokkuutta ja jaksoaikoja niin ei saa palkkaa :)Tuo periaate olisi hyvä tavoite myös Suomalaisiin kouluihin, jokainen vuosi olisi opetettava uusitapa tehdä asioita tehokkaammin ja paremmin.
Nyt taitaa opetus olla usein tasolla 1990-2000 ? - 21.
-
..hups..siis 950 miljoonaa noille suunnittelijoille olisi kohtuu.
Yritän vain suhteuttaa sen että se on suuri raha mutta esimerkiksi Suomen hallituksen tekemästä budjetista vain 2%. - 22.
-
Yllämainitsemat seikat ovatkin vaikuttaneet vahvasti siihen, että investointituotteita valmistavat yritykset kauppaavat yhä agressiivisemmin kokonaisratkaisuja, jotka yhä useammin sidotaan käyttäjälle tuotuun hyötyyn. Eli koneet myydään pienellä katteella, mutta myyjä osallistuu asiakkaan tuotantoon ja sen maksimointiin ja vastineeksi saa osuuden yrityksen tuloksesta. Esimerkiksi kaivostoiminnassa tätä käytetään tätä nykyän yhä enemmän ja enemmän. Tällä rahoitusriskiä siirretään myyjälle, siksi investointimyyjät panostavatkin yhä enemmän prosessinhallinnan ja service-osaamisen kasvattamiseen. Tämä on juuri sitä ”asiakasarvon” hyödyntämistä, jota ei minusta ole historiassa tarpeeksi osattu ottaa huomioon. On vain myyty laitteita periaatteella, että ”omat kustannukset + 10%”. Täytyy ymmärtää mitä arvoa ollaan anatamassa asiakkaalle ja ottaa siitä osuus.
Olet yhä kuitenkin oikeassa, että teollinen tuotanto vähenee entisestään lähitulevaisuudessa länsimaissa ja siirrymme yhä voimakkaammin palvelutalouteen. Toistemme pyllyjen pyyhkimisellä täällä tulevaisuudessa eniten rahaa kierrätetään.
Yhteenvetona jälleen: en omaa yhtä pessimististä näkemystä länsimaiden tulevaisuudesta (ainakin jos yritykset osaavat hyödyntää osaamisensa _oikealla_ tavalla), mutta haasteita riittää ja talouden rakenne tulee muuttumaan.
- 23.
-
”Tällä rahoitusriskiä siirretään myyjälle, siksi investointimyyjät panostavatkin yhä enemmän prosessinhallinnan ja service-osaamisen kasvattamiseen. Tämä on juuri sitä ”asiakasarvon” hyödyntämistä, jota ei minusta ole historiassa tarpeeksi osattu ottaa huomioon.”
Tuo on sitä mitä pitää tehdä agressiivisesti jopa yksityisasiakkaita eli kuluttajia kohtaan. Olet siinä täysin oikeassa että tuo on tulevaisuudessa vahventuva trendi jokaisella alalla.
Olisihan se kiva jos esimerkiksi Nokia nyt uuden puhelimen lanseerauksen yhteydessä perustaisi kaupunkeihin pieniä tilaisuuksia jossa helpotettaisiin tyhmimpienkin ihmisten( asiakkaiden ) mahdollisuutta uuden hienon puhelimensa ominaisuuksien hyödyntämisessä.
Kurssi joka kestää kolmetuntia auditoriossa johon mahtuu 300 ihmistä ja pyörittäisi sitä vaikka pariviikkoa kaupungissa kun kaupungissa.Ihmiset tuntisivat että heistä pidetään huolta ja tuollainen palvelu tuottaisi rahat pois vaikkei sitä heti uskoisi.