Plaza

oma talous, kodin talous, säästäminen

Kierrättäminen mielletään usein roskien lajitteluksi: biojäte laitetaan omaan pussiinsa, sekäjäte toiseen, kartongit ja pahvit otetaan erikseen talteen ja lasi ja metalli viedään omiin astioihinsa. Kierrättämistä voi kuitenkin ajatella laajemminkin. Lähes kaikkea voi kierrättää! Kierrättämisestä hyötyvät sekä antaja, saaja että armas luontomme. Kierrättäminen on myös helpoin tapa saada lisätienestejä: esimerkiksi minä olen tienannut viimeisen vuoden aika 337 € turhaa tavaraa myymällä. Mukava summa lähes tyhjästä!

Kaikilla on jotain turhaa tavaraa – itselleni tämä ikävä tosiasia on realisoitunut lukuisien muuttojen aikana. Kun asuu pitkään samassa paikassa, tavara kätkeytyy kaappeihin, laatikoihin ja häkkivarastoihin. Karu todellisuus paljastuu vasta, kun tavara pitää käydä läpi ja pakata laatikoihin.

Hyvä tavoite olisi raivata yksi kohde kerrallaan: olisiko esimerkiksi kesälomalla yksi päivä aikaa varaston läpikäyntiin? Löydät varmasti kierrätettäväksi kelpaavaa turhaa tavaraa. Pahinta mitä voi tehdä, on antaa tavaran kadota hyödyttömien tavaroiden vuoriin. Mitä kauemmin tavara maatuu varaston pohjalla, sitä pienemmän hyödyn siitä saa kierrätettäessä.

Tarpeettomat tavarat ovat arvottomia omistajalleen. Todellinen arvo on käyttöarvon lisäksi se, mitä tavarasta saisi jos sen myisi. Meillä on taipumus hamstrata liikaa tavaraa ”pahan päivän varalle”. Hyvänä nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jos tavaraa ei ole käytetty vuoteen (tai muutamaan vuoteen) sitä ei tarvitse säilyttää. Poikkeuksiakin tietysti on, joten maalaisjärkeä kannattaa käyttää.

Hyvänä esimerkkinä turhasta tavarasta: kun muutin saman katon alle paremman puoliskoni kanssa, huomasin muuttopäivänä hänen omistavan kolme kahvinkeitintä. Emme kumpikaan edes juo kahvia. Yhden säilyttämisen voi perustella vierasvaralla, mutta kaksi muuta joutivat auttamattomasti mäkeen. Toinen esimerkki: monta käyttämätöntä kännykkää sinulla lojuu laatikoiden pohjalla? Jos et jaksa kaupitella puhelimia eteenpäin, hyödynnä edes ”Kierrätä kännykkä” –palvelua.

Tavaranpoistossa seuraava järjestys on suositeltava:

1.       Onko tavaralla jälleenmyyntiarvoa?

Jos pystyt myymään tavaran, se on aina paras vaihtoehto. Mitä enemmän arvoa tavaralla on, sitä kannattavampaa sen myynti on. Paras keino arvokkaampien turhakkeiden myyntiin ovat erilaiset nettihuutokaupat, kuten Huuto.net ja Tori.fi. Vähemmän arvokkaita asioita kannattaa kaupitella kirppiksellä. Myyjä saa mukavaa lisätienestiä ja ostaja tarvitsemansa tavaran uutta vastaavaa reippaasti halvemmalla. Riippuen myymästäsi tavarasta tienestit voivat olla hyvätkin! Pidä kuitenkin mielessä, että kirppispöytäkin maksaa – jos tuottoja ei menojen vähentämisen jälkeen jää paljoakaan, ei kirppistely ehkä kannata. Tässä tapauksessa voit suosiolla siirtyä seuraavaan kohtaan.

2.       Onko lähipiirissäsi tarvetta tavaralle?

Omilleen ensimmäistä kertaa muuttava opiskelija ilahtuu vanhoista huonekaluista ja keittiötarvikkeista, naapurin tuoreelle äidille kelpaavat pieneksi jääneet vauvanvaatteet ja hamsteripoikaystävän vanha kännykkä korvaa oman rikki menneeni vallan mainiosti. Molemmat osapuolet hyötyvät – lahjoittaja saa vähintään hyvän mielen, saaja puolestaan säästää pitkän pennin. Tavaroita voi myös esimerkiksi vuokrata tai lainata: jos tarvitset moottorisahaa yhdeksi päiväksi, naapurin oma soveltuu tehtävään paremmin kuin kaupasta ostettu tuliterä koje.

3.       Kierrätyskeskukset ja hyväntekeväisyys

Jos et saa tavaraa myytyä eikä kukaan lähipiirissäsi ilmaise tarvitsevansa sitä, kannattaa lahjoittaa tavara kierrätyskeskukseen tai hyväntekeväisyyteen. Esimerkiksi monella paikkakunnalla toimiva Kontti-kierrätystavaratalo vastaanottaa tavaraa lahjoituksina ja tukee tuotoillaan Punaisen Ristin avustustyötä Suomessa ja maailmalla. Muista kuitenkin, että rikkinäiset asiat kuuluvat kaatopaikalle – myytäväksi kelpaamattomat tavarat tuhlaavat keskuksien voimavaroja. Kontin lisäksi kierrätettävää tavaraa ottavat vastaan myös Pelastusarmeija ja UFF.

Kierrättämisen ei tarvitse jäädä pelkästään tavaroiden tasolle – myös esimerkiksi osaamista voi kierrättää. Oma suosikkini kierrätysmaailmassa on illallisvuorojen kierrättäminen – meillä on useita ystäviä, joiden kanssa vierailemme säännöllisin väliajoin toistemme illallispöydissä. Illan ohjelmaan kuuluu myös aina leikkimielinen ”mitä sama maksaisi ravintolassa” –laskeskelu, jonka jälkeen kaikki myhäilevät tyytyväisenä säästettyä summaa ajatellessaan.

Aina kierrätettävän aterian ei tarvitse olla edes juhlaillallinen – opiskeluaikoina meillä oli tapana kokoontua isommalla porukalla ”kokkikerhon” merkeissä. Opiskelijana ei viitsinyt aina tehdä itselleen ruokaa ja erikoisempien ruokien ainekset yksin ostettuna olivat hinnakkaita. Porukassa ruoanlaitto on hauskempaa ja kaikkien kokkailutaidot paranevat!

Kurkkaa lähimmän lipaston sisälle – mitä voisit kierrättää?

Heini Arola