Pääkaupunkiseudulla halvimman asuntolainan myöntää Nooa Säästöpankki ja Tampereella Tampereen seudun Osuuspankki. Kallein pankki on Handelsbanken. Tarjousten ero on jopa 3 300 euroa eli kaksi kertaa niin suuri kuin lokakuussa.

Asuntolainan tarvitsija voi nyt hyötyä kilpailuttamisesta selvästi enemmän kuin aikaisemmin, sillä tarjousten haarukka on kaksinkertaistunut syksystä.

Suomen Rahatiedon Taloussanomille tekemän selvityksen mukaan pääkaupunkiseudulla halvimman lainan myöntää Nooa Säästöpankki ja kalleimman Handelsbanken. 85 000 euron 15 vuoden lainalle pyydettyjen tarjousten kokonaiskustannusten ero on 2 340 euroa. 

Tampereella asuntolainaa myöntävien pankkien tarjousten ero on vieläkin suurempi. Tampereen seudun Osuuspankin tarjous on koko vertailun halvin ja 3 300 euroa edullisempi kuin Handelsbankenin tarjous.

Lokakuussa pääkaupunkiseudun halvimman ja kalleimman lainatarjouksen ero oli 1 630 euroa.

Alla olevissa taulukoissa on pankkien tarjoukset helmikuun alussa. Pankit saavat itse ehdottaa viitekoron, mutta todellisuudessa asiakkaat päättävät itse, minkä viitekoron lainalleen tahtovat.

Tarjousten todellisen suuruuden selvittämiseksi viimeiseen sarakkeeseen on laskettu lainan kokonaiskustannukset, jos viitekorko olisi vuoden euribor ja pysyisi nykyisellään koko laina-ajan.

Pankit nostavat
marginaalejaan eri tahtia

Tarjousten eron kasvu johtuu marginaaleista. Pankit ovat aiempien puheidensa mukaisesti hilanneet marginaalejaan ylöspäin, mutta eri tahtia.

Nyt marginaali on keskimäärin 0,93 prosenttia, kun kuukausi sitten se oli 0,89 prosenttia. Lokakuussa asuntolainatarjousten marginaali jäi  keskimäärin alle 0,80 prosentin.

Kuukauden aikana Helsingin Osuuspankki ja Suupohjan Osuuspankki ovat korottaneet siivujaan. Helsingin OP nosti marginaaliaan 0,10 ja Suupohjan OP 0,15 prosenttiyksikköä.

Helsingissä pienin marginaali on Nooa Säästöpankin 0,80 ja suurin Handelsbankin 1,10 prosenttia.

Vertailun pienin marginaali, 0,70 prosenttia, on Tampereen seudun Osuuspankissa.

Lainatarjoukset vaihtelevat päivittäin. Marginaali on neuvotteluasia ja asiakassuhde vaikuttaa siihen paljon.

Kokonaiskorko tuskin
nousee paljon kovin pian

Suurimpien pankkien johtajat kertoivatlokakuussa aikomuksistaan nostaa marginaalejaan. Esimerkiksi Nordea arvioitiin, että marginaalit ylittävät yksi prosenttia melko pian.Toistaiseksi Handelsbanken on ainoa, jonka marginaali on yli tuon. Sampo Pankki hipoo rajaa 0,97 prosentin siivullaan.

Pankit ennakoivat, että nousu voi jatkua puoleentoista kahteen prosenttiyksikköön. Ne perustelivat tätä sääntelyn tiukkenemisella.

Vaikka Euroopan velkaongelmat kiristävät pankkien varainhankintaa, ne ovat tavallaan asuntovelkaisen etu. Niiden vuoksi Euroopan keskuspankin ohjauskoron ja myös viitekorkoina käytettyjen euribor- ja prime-korkojen on ennakoitu pysyvän matalina vähintään vuoden, parin ajan.

Se tarkoittaa, että lainan kokonaiskorko näyttää pysyvän kohtuullisena.

.

.

.

.

Lue koko juttu

Suomen koulutetun työväestön heikko ostovoima selittyy asiantuntijoiden mukaan useammallakin seikalla. Suomalaisessa yhteiskunnassa on silti paljon houkuttelevuutta, he sanovat. Halpa koulutettu työvoima on Suomelle jopa kilpailuvaltti maailmantaloudessa.

Koulutettujen suomalaisten palkan ostovoima on Länsi-Euroopan heikoimpien joukossa. Tieto ilmenee korkeasti koulutettujen keskusjärjestön Akavan tilastojulkaisusta.

Akavan mukaan vajaat 3 000 euroa ansaitsevissa toimihenkilöissä suomalaisten työntekijöiden ostovoima jää 78 prosenttiin Länsi-Euroopan keskiarvosta ja noin puoleen esimerkiksi sveitsiläisten ja luxemburgilaisten ostovoimasta. (Katso tilastot jutun lopusta.)

Reilut 5 000 euroa kuukaudessa ansaitsevat keskijohdossa tai muissa vastaavissa asiantuntijatehtävissä työskentelevät suomalaiset jäävät ostovoimaltaan koko Länsi-Euroopan viimeisiksi. Heidän palkkansa ostovoima on vain 71 prosenttia koko alueen keskiarvosta.

-Suomalaisten palkat eivät ole nimellisesti kovin korkeita, ja Suomessa on korkea hintataso ja kireä verotus. Palkat ovat lähtökohtaisesti alle Länsi-Euroopan keskiarvon, ja sitten kun pistetään nämä muut seikat päälle, jää ostovoima pieneksi, Akavan pääekonomisti Eugen Koev sanoo.

Pohjoismaat tilastojen
häntäpäässä

Pohjoismaat loistavat tilastojen häntäpäässä koulutetun työväestön ostovoimaa mitattaessa. Esimerkiksi keskijohdon ja asiantuntijoiden ostovoimassa Länsi-Euroopan neljä viimeisintä maata ovat Norja, Ruotsi, Tanska ja pahnanpohjimmaisena Suomi.

Asiantuntijoiden mukaan Pohjoismaiden sijoittuminen ostovoiman häntäpäähän johtuu institutionaalisista seikoista. Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Eero Lehto katsoo, että sijoitukset kertovat täkäläisen yhteiskuntamallin rakenne-eroista muihin Euroopan maihin verrattuna.

-Julkiset palvelut on Suomessa suunnattu enemmän koko väestölle kuin vaikkapa EU-alueella keskimäärin. Palvelut eivät rajoitu vain toimeentulotukeen tai muihin tulonsiirtoihin vähävaraisille, vaan mukana on palvelutuotanto koko kansalle, hän sanoo.

Vaikka pohjoismainen yhteiskuntamalli heijastuu työntekijän palkkapussille korkeana verotuksena ja korkeina hintoinakin, tarjoaa se myös verrattomia etuja.

-Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa pitää itse maksaa terveydenhoito ja koulutus, toisin kuin Pohjoismaissa. Tämä varmasti näkyy ostovoimavertailussa, Elinkeinoelämän keskusliiton työmarkkina-asiantuntija Niilo Hakonen sanoo.

-Kyllä varmaan pohjoismaisessa yhteiskuntamallissa on jotain vetoavaa, koska ihmiset jäävät tänne töihin eivätkä riennä liksan perässä Amerikkaan, Eero Lehto kommentoi.

Koulutettu työvoima on
Suomessa halpaa

Hintataso ja verotuskin poisluettuina korkeakoulutettujen suomalaisten palkat eivät huimaa Euroopan mittakaavassa päätä. Tämä johtuu pitkälti suomalaisen yhteiskunnan järjestyksestä, jossa tuotantotyöntekijöilläkin on kohtalaisen hyvä asema.

Koulutetun työvoiman elintaso ei ole yhtä korkealla kuin vaikkapa Ranskassa tai Britanniassa, sillä Suomessa tehdään suuria tulonsiirtoja. Tasa-arvoinen yhteiskunta rahoittaa itsensä pitkälti keskiluokan työllä.

-Muissa maissa on paljon isommat tuloerot. Esimerkiksi Britannian eriarvoisuus tarkoittaa, että koulutettujen suomalaisten varallisuus on koulutettuja brittejä heikommalla tasolla, mutta Suomessa duunarien tulot ovat englantilaisia kollegoitaan korkeammalla tasolla, Palkansaajien tutkimuslaitoksen Lehto sanoo.

Koulutetun työvoiman kohtalaisen alhainen palkkataso toimii myös Suomen kansainvälisenä kilpailuvalttina.

Tuotantotyöntekijät eli niin sanotut tehdasduunarit joutuvat globalisaation vuoksi kilpailemaan samoilla työmarkkinoilla koko maailman kanssa. Kuten ajankohtaiset uutiset esimerkiksi Nokiasta osoittavat, menestys on usein heikkoa.

-Jos tästä haluaa löytää jotain positiivista, niin Suomen vahvuus on nimenomaan halvan koulutetun työvoiman tarjonta. Yritysten kannattaa tehdä täällä tutkimusta ja tuotekehitystä, Lehto sanoo ja mainitsee esimerkkinä Oulun teknologiaklusterin.

Lehdon mukaan Suomen työmarkkinoille on kohdistunut negatiivista šokkia, kun ”yksi iso yritys” on epäonnistunut 2–3 viime vuoden aikana. Halvalla koulutetulla työvoimalla Suomi voi kuitenkin houkutella investointeja ja pärjätä maailmantaloudessa.

Mitä on
tehtävä?


Asiantuntijoiden mukaan tilanteen muuttaminen ei ole erikoisen vaikutelman antavista tilastoista huolimatta tarpeen. Heidän mukaan suomalaisilla menee hyvin, ja tuloja pitää aina verrata yhteiskunnan sisällä eikä yhteiskuntien välillä.

-Hyvätuloisuus on suhteellinen käsite ja riippuu siitä, mihin verrataan. Korkeakoulutetut suomalaiset eivät tienaa kansainvälisesti kovin kummoisia summia, mutta suomalaisittain palkka on hyvä, Akavan Eugen Koev sanoo.

EK:n Niilo Hakosen mukaan ihmisiä ei tulisi rangaista siitä, että he ansaitsevat enemmän. Sama ongelma vaivaa hänen mukaansa niin ylempää keskiluokkaa kuin kaikkein vähiten ansaitseviakin.

-Olisi hyvä, että aina kun tekee paremmin töitä, siitä jäisi myös jotain käteen. Tämä ei ole vain koulutettujen pulma, vaan myös tulojen alapäässä tulee erilaisia kannustinloukkuja, hän sanoo.

Hakosen mukaan on kuitenkin muistettava suhteellisuudentaju ja verrattava tilannetta myös aiempaan.

-Kyllähän suomalaiset ovat tällä hetkellä vauraampia kuin koskaan aikaisemmin. Ostovoima perheillä ja palkansaajilla on noussut hyvinkin paljon, hän sanoo.

Akavan Koev sanoo, että jäsenliiton intresseissä olisi koulutetun työväen ostovoiman parantaminen. Eero Lehto muistuttaa, että ammattiliittojen kampanjointiin on suhtauduttava varauksella.

-Omasta mielestäni olisi parempi, että ostovoima parantuu sitä mukaa, kun työmarkkinat kohenevat. Joudumme ottamaan tuotantotyön karkaamisen maailmalle nyt vastaan, eikä tällaisessa tilanteessa voisi kuvitella palkkoja nostettavan hirveästi, hän sanoo.

.

Lue koko juttu

Kreikan hallitus pääsi vihdoin tänään sopuun säästötoimista, joita siltä edellytetään ehtona uudelle tukipaketille.

Hallituslähteet ovat vahvistaneet kreikkalaiselle Kathimerini-lehdelle, että 300 miljoonan euron säästöistä on nyt saavutettu sopu hallituspuolueiden kesken. Myös Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtaja Mario Draghi vahvisti sovun syntymisen.

Kreikan säästöpaketista on neuvoteltu kuumeisesti jo monen viikon ajan, ja välillä sovun saavuttaminen näytti jo epätodennäköiseltä.

Erityisesti konservatiivinen Uusi demokratia -puolue ja äärioikeistolainen LAOS ovat vastustaneet eläkkeiden leikkauksia. Säästöt suunnataan hallituslähteen mukaan puolustusmenoihin ”ja muihin sektoreihin”, joita lähde ei tarkentanut.

Kreikan kansainväliset lainoittajat, troikaksi kutsuttu Euroopan keskuspankki, Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Euroopan unionin komissio ovat vaatineet kovia leikkauksia Kreikan budjettiin uuden 130 miljardin euron tukipaketin vastineeksi.

Kiista eläkkeistä on ollut viimeinen sisäpoliittinen este Kreikan uuden tukipaketin tiellä. 

Sekä yksityisiltä että julkisilta lainoittajilta on vaadittu myös velkahelpotuksia Kreikalle. Torstai-iltapäivällä ainakaan EKP:n Draghi ei kommentoinut keskuspankin mahdollista osallistumista. EKP on markkinalähteiden mukaan tällä hetkellä Kreikan suurin yksittäinen velkoja.

Kreikan on saatava tukea pikavauhtia, sillä sen velkoja erääntyy maaliskuussa maksettavaksi 14,5 miljardin euron edestä, eikä sillä ole varaa maksaa niitä ilman kansainvälistä tukea.

Euroopan valtiovarainministerit kokoontuvat  tänään kello 19 Suomen aikaa keskustellakseen Kreikasta.

Lue koko juttu

Finnair kilpailuttaa suuren joukon lentoyhtiöitä etsiessään sopivaa yhteistyökumppania. Toimitusjohtaja Mika Vehviläisen mukaan on mahdollista, mutta ei toivottavaa, että Finnair hoitaa vastaisuudessa itsenäisesti vain kaukolennot.

Lentoyhtiö Finnair haluaa perustaa yhteisyrityksen, joka mahdollisesti ottaisi hoitaakseen osan tai kaikki Finnairin tappiollisista Euroopan lennoista ja vauhdittaisi kasvua Pohjoismaissa.

Finnairin toimitusjohtaja Mika Vehviläinen perustelee suunnitelmaa sillä, että yhtiö haluaa saada Euroopan liikenteensä kilpailukykyiseksi.

-Olemme tehneet erittäin merkittäviä tappioita Euroopan liikenteessä, hän sanoi tiedotustilaisuudessa tänään.


Finnair suhtautuu avoimesti mahdollisiin kumppaneihinsa. Vehviläisen mukaan yhtiö kilpailuttaa suuren joukon yhtiöitä. Hänen mukaansa kiinnostus tuntuu olevan suurta.

Kireä kilpailutilanne koskee kaikkia. Vehviläisen mukaan Euroopassa on paljon ylikapasiteettia ja menossa on ”todella julma pudotuspeli”. Hän huomauttaa, että viikon aikana viisi eurooppalaista lentoyhtiötä on lopettanut ja lisää konkursseja on odotettavissa.

Vehviläisen mukaan Finnairin on pakko tehdä jotain.

-Haluamme selviytyä voittajina.

Finnairista voi tulla
kaukolentoyhtiö

Finnair on tehnyt viimeksi voitollisen tuloksen vuonna 2007 ja siltä vuodelta on myös yhtiön tuorein osingonjako. Yhtiössä on meneillään rakennemuutos, jonka päämääränä on karsia kuluja 140 miljoonaa euroa vuoteen 2014 mennessä.

Yhtiö ennakoi, että tänä vuonna kuluja pystytään leikkaamaan 80 miljoonan euron arvosta.

Osana säästöohjelmaa Finnair pyrkii pääsemään eroon yhdeksästä kapearunkokoneestaan. Vehviläisen mukaan koneet ovat olleet vajaakäytössä. Yhtiö haluaa kasvattaa konekokoa ja vähentää siten penkkiä kohti koituvia kustannuksia.

-Tutkimme mahdollisuutta siirtää tulevaan yhteistyöyhtiöön koko
kapearunkolaivastomme tai osan siitä, hän sanoi.

Jollei Finnairin omaa kapearunkoliikennettä saada kilpailukykyiseksi, on mahdollista, että yhteistyöyritys operoi sitä osin tai kokonaan.

Äärimmäinen vaihtoehto tarkoittaisi Vehviläisen mukaan sitä, että Finnair keskittyisi kaukolentoihin ja se operoisi lähiliikenteensä kumppaniverkoston kautta.

-Emme toivo tätä vaihtoehtoa, hän lisäsi.

Aiesopimukset
kesään mennessä

Finnairin kumppani Suomen sisäisillä reiteillä on brittiläinen Flybe. Finnairin ja Flyben omistama lentoyhtiö Flybe Nordic aloitti liikennöinnin syksyllä. Vehviläinen on tyytyväinen ensimmäiseen puoleen vuoteen.

Lähiliikenne on vastaisuudessakin tarkoitus hoitaa Flybe-yhteistyönä.

-Näen, että uusi yhteisyrityskin voisi toimia pitkälti samalla mallilla kuin Flybe-yhteistyö.

Finnair omistaa viisi prosenttia Norwegian Airista. Omistuksesta huolimatta Finnair pitää yhtiötä lähinnä kilpailijanaan. Uutistoimisto Bloombergin mukaan Finnair ei käy yhteisyritysneuvotteluja Flyben, Norwegianin eikä SASin kanssa.

Finnair tähtää neuvotteluihin jo lähiviikkoina.

-Aiesopimus on tarkoitus saada valmiiksi kesään mennessä. Uusi yhteistyöyritys voisi alkaa operoida ensi vuoden ensimmäisen puoliskon aikana, Vehviläinen kaavailee.

”Nyt ei etsitä syyllisiä,
vaan ratkaisuja”

Vehviläinen perustelee yhteistyösuunnitelman julkistamista sillä, että näin ainakin mahdollisimman moni asiasta kiinnostunut yhtiö saa tiedon. Lisäksi henkilöstö pääsee osallistumaan ja varautumaan muutokseen. Vehviläinen uskoo, että väki ymmärtää sen haasteen ja toivoo, että luottamus säilyy.

-Tilanne on erittäin vaikea yhtiölle ja koko henkilöstölle. Nyt ei etsitä syyllisiä, vaan ratkaisuja, hän sanoi.

Mihin tahansa Vehviläinen ei haluaisi taipua. Hän viittasi Norwegianiin, jonka koko henkilökunta lentäjät mukaan lukien on vuokratyövoimaa. Esimerkiksi Suomessa liikennöivissä koneissa matkustajahenkilökunta on usein Baltiasta.

-Olisi ikävää, jos ihminen ei enää pystyisi tulemaan lentoyhtiöön töihin ja saamaan sieltä niin paljon rahaa, että pystyisi elämään esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, Vehviläinen sanoi.

Lue koko juttu

Taloyhtiön korjaussuunnitelma on vain hallituksen näkemys korjaustarpeista viiden vuoden aikana. Se ei takaa, etteikö isoja ja kalliita remontteja voisi tulla lähivuosinakin. Yllätysmenojen karttamiseksi asunnon ostajan kannattaa selvittää perusasiat ja käyttää silmiä ja järkeä.

Asuntoa ostavalla on oikeus saada isännöitsijäntodistus, joka kertoo tehdyistä korjauksista. Sen mukana tulee taloyhtiön hallituksen selvitys yhtiön rakennusten ja kiinteistöjen kunnossapitotarpeesta.

Isännöintiliiton lakimies Marina Furuhjelm painottaa, että selvitys on vain hallituksen näkemys asiasta.

-Se voi olla täysin virheellinen, hän lisää.

Usein hallituksen jäsenet eivät ole kiinteistöalan ammattilaisia, eivätkä välttämättä pysty arvioimaan rakennusten todellista tilaa. Osa hallituksista käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita, osa luottaa intuitioonsa. Joissakin taloyhtiöissä tärkein ohjenuora on ”mitä halvemmalla päästään, sitä parempi”. 

Vasta yhtiökokouksen päätös tekee remonttiaikeista tosia. Osakkaat voivat olla aivan eri mieltä kuin hallitus. Esimerkiksi putkiremonttiin yhtiökokous ottaa tavallisesti kantaa vasta, kun ryhdytään miettimään korjausten ajankohtaa, laajuutta ja vaihtoehtoja.

Voi olla, että yleissuunnitelmia esiteltäessä yhtiökokous taputtaa niille. Kinastelu ja jarrutus saattavat silti alkaa, kun todelliset vaihtoehdot ja niiden kustannukset paljastuvat.

Oho, autohalli
pitääkin korjata

Kuntoselvityksessä pitäisi ottaa huomioon korjaustarpeet, jotka vaikuttavat olennaisesti osakehuoneiston käyttämiseen, yhtiövastikkeeseen tai muihin osakkaan kustannuksiin.

Furuhjelm kertoo taloyhtiöstä, jonka hallituksen selvitykseen ei ollut kirjattu yhtään korjausta seuraavan viiden vuoden jaksolle ja ostaja teki kaupat. Alle puolentoista vuoden kuluttua ilmeni, että kylpyhuoneissa on tyyppivika ja yhtiökokous päätti, että kaikki kylpyhuoneet on korjattava.

Kaikki yllätysremontit eivät ole piilevien vikojen syytä. On mahdollista, että yhtiökokous päättää, että autohalli on niin surkeassa kunnossa, että se on pakko korjata heti, vaikka koko autohallia ei ole mainittu 5-vuotissuunnitelmassa.

-Tuollainen korjaus voi maksaa vaikkapa puoli miljoonaa euroa, Furuhjelm kertoo.

Piharemontti ei ehkä
olekaan kukkien istutusta

Remontteja kirjatessa ei yleensä tiedetä niiden kustannuksia. Hallitus ei välttämättä vielä halua edes ottaa kantaa rahasummiin, minkä vuoksi läheskään aika hallituksen selvityksessä ei näy euroja. Tämä voi johtaa suunnitelmaa tutkivan ostajan harhaan.

Esimerkiksi piharemontti voi kuulostaa kevyeltä nurmikon parantamiselta ja kukkien istuttamiselta. Todellisuudessa se voi tarkoittaa vaikkapa sadevesikaivojen ja asfaltin uusimista.

-Piharemontti voi olla todella iso. Se voi sisältää salaojien ja kaatojen uusimisen. Ja kaivuutyö on kallista, Furuhjelm sanoo.

Pihakansi on oma asia sinänsä. Koska kansi ei suoraan liity asumiseen, sen kunnostusta on voitu lykätä pitkään. Kun lumi peittää pihan, ostaja voi jättää koko kannen noteeraamatta.

Vaikka hän kuulisikin sen olemassaolosta, hän ei ehkä tule ajatelleeksi, että kantta pitää kunnostaa parinkymmenen vuoden välein, ja siihen humahtaa helposti 100 000 euroa.

Autohalli on myös
autottoman asia

Asunnonostajan oppaan kirjoittanut Enefin toimitusjohtaja Roy Rantanen kehottaa asunnonostajaa lukemaan yhtiöjärjestyksen tarkkaan. Siitä ilmenee, mitä tiloja yhtiöllä on.

Jos yhtiössä on autohalli tai -talli, autottomankin asunnon etsijän kannattaa käydä vilkaisemassa, näyttääkö tila tarvitsevan kunnostusta.

-Kun autohalli korjataan, kustannukset jyvitetään kaikille osakkaille, Rantanen huomauttaa.

Sama koskee muitakin rakennuksia ja niiden kunnostusta. Vaikka ostaja olisi ostamassa parvekkeetonta yksiötä, parvekkeiden lasitus on hänenkin asiansa, sillä remontin maksavat kaikki.

Furuhjelmin selittää logiikkaa, jonka mukaan kaikki hyötyvät lasituksesta. Lasitettujen parvekkeiden julkisivut ovat aiempaa vähemmän sään armoilla ja lasitus voi säästää energiaa. Lisäksi parvekelasit voivat nostaa yhtiön arvoa.

Furuhjelm sanoo, että osakkeenomistajan pitäisi ymmärtää, että taloyhtiöön kuuluminen ei rajoitu omaan huoneistoon.

-Taloyhtiö on sama kuin me. Kun taloa pidetään kunnossa, kaikki maksavat. Yhtiön hyöty on kaikkien etu.

Maksut eivät
kata kustannuksia

Rantanen huomauttaa, että myös käyttökustannukset jyvitetään. Autotallin lämmitykseen ja mahdollisen pesupisteen vesien maksuun osallistuvat kaikki.

Autotallin käyttäjiltä peritään yleensä vuokraa, mutta Rantasen mukaan maksut eivät yleensä vastaa todellisia kustannuksia, eivätkä varsinkaan kata korjauksia.

Halpuus on kaksiteräinen miekka.

-Yksi selitys sille, miksi näitä tiloja ei haluta korjata on, että ne tuottavat huonosti.

Sama pätee muihinkin yhtiön tiloihin, esimerkiksi pyykkitupiin. Rantasen mukaan halpaa käyttömaksua perustellaan sillä, että tilat palvelevat osakkaita. Hänen mielestään maksun pitäisi kattaa koneiden, laitteiden ja tilojen kustannukset ja korjaukset. Se olisi hänestä kohtuullista näitä käyttämättömien kannalta.

Kysy ja käytä
omaa järkeä

Myyjällä on asuntokauppalain mukaan tiedonantovelvollisuus. Jos kaupassa käytetään välittäjää, hänen tehtävänsä on hankkia asunnon paperit ja kertoa taloyhtiön tilasta.

-Myös ostajan tiedonhankkimisvelvollisuus on aika laaja. Se koskee paitsi asuntoa, myös koko yhtiötä, Furuhjelm sanoo.

Ostajaehdokas voi saada kätensä isännöitsijätodistuksen mukana 40 sivua liitteitä.

-Perusasioihin kannattaa perehtyä tarkkaan, Rantanen sanoo.

Esimerkiksi tilinpäätös voi tottumattomalle vaikea. Furuhjelm painottaa, että jos jotain ei ymmärrä, on kysyttävä välittäjältä. Jos vastaus on ylimalkainen tai ylenkatsova, ostajaehdokas voi kääntyä vaikkapa pankin juristin puoleen ja kysyä häneltä. Se maksaa, mutta summa on pieni asunnon ostohintaan verrattuna.

Tietämättömyyden paljastamista ei pidä ujostella.

-Olet tekemässä ehkä elämäsi suurinta päätöstä, joten kysy, jos et ymmärrä. Tyhmiä kysymyksiä ei ole, Furuhjelm sanoo.

Järkeä pitää myös käyttää.

-Jos olet ostamassa huoneistoa 1960-luvulla rakennetusta talosta, jossa ei ole uusittu putkia eikä julkisivua, sinun pitää ymmärtää, että remontit ovat tulossa, vaikka niistä ei mainittaisi missään, Furuhjelm sanoo.

Isännöitsijä voi joutua
vastuuseen lörppöydestä

Nykyinen asunto-osakeyhtiölaki astui voimaan 1. heinäkuuta 2010. Isännöitsijätodistuksesta selviävät huoneistossa sen jälkeen tehdyt remontit. Sen sijaan naapureiden remontteja voi olla vaikea selvittää.

-Naapurin suurremontti ei osu omaan kukkaroon, mutta se voi tehdä oman elämän piinalliseksi pitkäksikin aikaa, Rantanen sanoo.

Hän viittaa lehtitietoihin, joiden mukaan presidentti Tarja Halosen ja ja hänen puolisonsa tohtori Pentti Arajärven huoneiston kuukausia kestänyt remontti on piinannut naapuria, joka tekee päivisin töitä kotona.

Isännöitsijä tuntee talon, sen tilanteen, tavat ja hengen. Hän tietää, miten yhtiössä suhtaudutaan kunnostustöihin. Furuhjelmin mukaan tiedonantamisessa hän on puun ja kuoren välissä.

-Isännöitsijä saa antaa tietoja myyjälle tai välittäjälle. Ostajaehdokkaalle hän ei voi kertoa juuri mitään.

Varsinkin pienillä paikkakunnilla isännöitsijät saattavat kertoa jotain, mutta he voivat joutua siitä vastuuseen. Furuhjelm kertoo tapauksesta, jossa asunnon myyjä on syyttänyt isännöitsijää kaupan raukeamisesta.

Kestävätkö
rahkeet remontit?

Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä sanoi äskettäin liiton tiedotustilaisuudessa, että kerrostalohuoneisto maksetaan 50 vuoden aikana toiseen kertaan kiinteistön hoitokuluina.

Enefin Roy Rantanen painottaa, että etenkin velaksi asunnon ostavan on syytä varautua tuleviin kuluihin.

-On tärkeää miettiä, riittääkö maksukyky ja kestävätkö rahkeet, kun kiinteistön remontit tulevat. Huoneiston ostajalle voi tulla jopa 100 000 euron lisämenot.

Lue koko juttu

Matkapuhelinjätti Nokia vähentää Salon tehtaalta enintään 1 000 työntekijää. Nokia aikoo siirtää kokoonpanon Aasiaan. Meksiko ja Unkari mukaan lukien yhtiö vähentää yhteensä noin 4 000 työntekijää.

Henkilöstövähennysten arvioidaan toteutuvan vaiheittain vuoden 2012 loppuun mennessä, Nokia kertoo tiedotteessaan.

Salon tehtaan lisäksi muutoksia tulee myös Komaromin tehtaalla Unkarissa ja Reynosan tehtaalla Meksikossa.

Muutokset tarkoittavat yhteensä noin 4 000 työntekijän vähentämistä. Salosta väkeä vähennetään enintään tuhat.

Tulevaisuudessa näiden tehtaiden on tarkoitus keskittyä älypuhelinten räätälöintiin ja palvelevan asiakkaita varsinkin Euroopassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa.

Laitteiden kokoonpano siirretään Nokian Aasian-tehtaille. Näin kokoonpano on lähellä suurinta osaa komponenttien toimittajista, Nokia perustelee muutoksia.

-Kokoonpanon siirrolla Aasiaan on tarkoitus nopeuttaa laitteidemme tuloa markkinoille. Työskentelemällä lähempänä alihankkijoitamme uskomme voivamme tuoda innovaatioita markkinoille nopeammin ja siten parantaa kilpailukykyämme, Nokian Markets-yksikön johtaja Niklas Savander sanoo tiedotteessa.

Nokia aikoo tarjota paikallisesti räätälöidyn tukiohjelman, johon kuuluu sekä taloudellista tukea että tukea uudelleentyöllistymiseen.

Lue koko juttu

Suomen talouden mystinen tila ihmetyttää ekonomisteja. Kauppataseen ennätysvajeesta ei vielä pysty päättelemään, onko valtiolaiva oikenemassa vai kaatumassa. Kyljellään ainakin ollaan, sanoo talousennustaja.

Suomen ulkomaankaupasta saatiin tiistaina synkkiä tietoja. Tullihallituksen ennakkotiedot osoittivat kauppataseen kääntyneen viime vuonna ennätyksellisen alijäämäiseksi. Vaje ylsi lähes 3,6 miljardiin euroon. Samassa jamassa ollaan viimeksi oltu 1970-luvun öljykriisin aikoihin.

Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomistille Jussi Mustoselle tieto ei ollut yllätys.

-Pettymys se oli. Luvussa saattaa näkyä hintakomponentteja kallistuneissa raaka-aineissa, kuten myös jonkinlaista varautumista autoveron muutoksiin loppuvuodesta. Mutta myös edellinen vuosi oli ongelmallinen. Alastuloa on ollut tasaisesti. Saksassa ja Ruotsissa vienti on pärjännyt paremmin, Mustonen sanoo.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT)  ennustepäällikkö Eero Lehto myöntää myös, että vaje oli yllättävänkin suuri. Se ei silti kerro koko totuutta vientiteollisuuden viime vuoden luvuista, joita Lehdon mukaan pitää tarkastella myös laajemmasta vaihtotaseen näkökulmasta.

Kauppataseen vaje kertoo, että tuonti oli vientiä suurempaa. Tyypillisesti Suomen kauppatase on viime vuosina ollut vientivoittoinen. Vaihtotase sisältää kauppataseen lisäksi muun muassa teollisuuden palvelujen ulkomaankaupan.

-On ollut odotettavissa, että Suomen kauppatase alkaa elinkeinorakenteen muutoksen takia jossain vaiheessa trendinomaisesti heikentyä palvelutaseen kustannuksella.

Tilastokeskuksen kahdessa toimialaluokassa tietotekniikan ja teollisuuden palveluissa kasvu oli kaikkein suurinta.

-Niihin kuuluu suuria teollisuuden palveluyrityksiä, kuten esimerkiksi Outotec ja Pöyry. Näiden toiminnan kasvu kompensoi osittain teollisuuden menetyksiä. Tämä näkyy vaihtotaseessa, mutta ei kauppataseessa.

-Myös Nokian osalta on huomattava, että suuri osa esimerkiksi tuotekehitystoiminnasta näkyy teollisuustuotannon luvuissa ja palvelutaseessa, mutta ei siis kauppataseessa, Lehto sanoo.

Jussi Mustosen mukaan tilanne on silti juuri niin synkkä kuin kauppataseluvut kertovat.

-Kyllä viennin heikkous dominoi kokonaisuutta makromielessäkin, kun vaihtotase on tuloutettu. Aiemmat isot ylijäämät ovat sulaneet pois viime vuoden viimeisten kuukausien aikana.

Taantuma-arvioissa
tilastoteknistä kikkailua

Viime vuoden lopun ja alkuvuoden kasvuennusteet ovat näyttäneet yksi-risti-nolla-peliltä: Suomen Pankin ja valtiovarainministeriön ennusteissa talouskasvu oli tälle vuodelle 0,4 prosenttia, OP-Pohjolassa prosentin.

Aktia, Nordea, Sampo Pankki ja Tapiola ennustavat talouden supistuvan 0,3–1,5 prosenttia. Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ennakoi 2,2 prosentin kasvua. Ja sitten on PT:n muista poikkeava, optimistinen kolme prosenttia.

Tilastokeskuksen mukaan talouden tuotanto kääntyi marraskuussa 0,7 prosentin nousuun lokakuusta supistuttuaan sitä ennen.

Noustaanko pystyyn
vai meneekö paatti ympäri?

EK:n Jussi Mustosen mukaan tuoreimpien tuotantolukujen perusteella koko Suomi ei näyttäisi olevan taantumassa, mutta ”hyvinkin on mahdollista, että teollisuustuotannon osalta siinä on oltu jo useita kuukausia”.

-Suomi makaa edelleen kyljellään ja voi kaatua kumpaan suuntaan tahansa. Lopputuloksen ratkaisee se, miten eurokriisi kehittyy. Sen voi sanoa, että vaakaliidossa ollaan. On myös otettava huomioon, että tuotanto ei ole edelleenkään elpynyt laskua edeltäneelle vuoden 2009 tasolle, Mustonen sanoo.

EK julkistaa tänään keskiviikkona suhdannebarometrinsa. Mustosen näkemykset eivät lupaile kovin ruusuisia uutisia teollisuudesta.

-Ennusteiden osalta tilanne on edelleen poikkeuksellinen. Yleensä viralliset, puoliviralliset tahot ja markkinat ovat päätyneet melko yhteneväisiin ennusteisiin. Käytössä on sama data, ja ajattelumallit ovat samansuuntaisia. Nyt yhtä uskottavat skenaariot voi rakentaa sekä tasaiselle kasvulle että hyvinkin pahalle putoamiselle. Ainoastaan nousukiito ei ole uskottavaa.

-Taantumaa lasketaan herkästi löysillä puoliteknisillä kahden kvartaalin tuotantolaskelmilla. Ennemmin kannattaisi katsoa teollisuuden kapasiteettia ja yleistä käyttöastetta, jotka ovat heikolla tasolla, Mustonen sanoo.


PT uskoo yhä
talousihmeisiin

Sen sijaan PT ei liikoja synkistele. Eero Lehdon mielestä alkuvuoden maailmantalouden indikaattorit ovat vahvistaneet PT:n näkemyksiä.

-Luvut voivat muuttua, mutta tarina on edelleen sama. Taantuma ei uhkaa tänä vuonna Suomea, vaikka ensimmäisen neljänneksen kasvu jäisi vaisuksi. On tapahtunut suhdannekäänne. Kuva tästä on vielä terävöitynyt alkuvuonna. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on tapahtunut käänne positiivisempaan.

Lehdon mukaan hyvä vire kehittyvissä maissa on vaikuttamassa myös Eurooppaan. Kriisimaiden vaikutus on odotettua pienempi. Vaihtotaseen vaje on Italiassa ja Portugalissa puolittunut, Lehto listaa.

-Puutavaran maailmanmarkkinahinta on noussut, mikä enteilisi rakentamisen vauhdittumista Yhdysvalloissa ja ilmeisesti myös Saksassa. Se heijastuisi myös Suomeen. Paperin tilannetta on vaikeampi arvioida, mutta ainakin lasku näyttää tasaantuneen. Suomessa yksityisen asuinrakentamisen hidastumista vaimentaa muun rakentamisen elpyminen, Lehto sanoo.

Uutistoimisto Bloombergin mukaan puutavaran hinta kipusi tammikuussa Chicagon raaka-ainepörssissä vuoden 2006 huippulukemiin, aikaan ennen Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden romahdusta.


-Elektroniikka, Nokia, ovat aika suuria kysymysmerkkejä. Uskoisin, että kone- ja laiteteollisuus hidastuvat, mutta metallijalostusteollisuus kohenee. Elintarviketeollisuuden vienti Venäjälle on ollut vahvaa. Venäjän-vienti on paljon monipuolisempaa kuin muualle.

Myös EK:n Jussi Mustonen myöntää, että monen maan talouden syöksykierre voi olla jo oiennut.

-Tilanne ei ole Yhdysvalloissa niin paha kuin voisi olla. Pohjakosketus on siellä ohitettu, mutta perusnäkemys on silti edelleen vaimea ja vaisu, Mustonen katsoo.

-Tietysti se, että Saksalla ja Ruotsilla menee hyvin, on meillekin hyvä. Venäjän tilanteesta on vaikea sanoa, onko talouskasvu sisäsyntyistä, vaiko esimerkiksi raakaöljyn hinnannoususta johtuvaa, mikä ei ole meille hyvä. Vaikka niillä menee hyvin, ei tilanne kokonaisuutena ole mitään herkkua.

Lue koko juttu

Talousjärjestön maaraportin merkittävimmät ehdotukset liittyvät julkisten palveluiden avaamiseen kilpailulle, eläkeiän nostamiseen ja kuntauudistuksen toteuttamiseen. Kuntien sopiva määrä olisi OECD:n mukaan 30–50 kuntaa.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n mukaan Suomen julkisen talouden tervehdyttämistoimenpiteet eivät ole tarvittavalla tasolla hallituksen tavoitteisiin verrattuna.

Kestävyysvajeeseen vastatakseen Suomen hallituksen on tehtävä 9,2 miljardin euron edestä säästöjä ja veronkorotuksia, OECD sanoo tänään julkaistussa Suomen maaraportissaan. Summa on laskettu tämän vuoden arvioidun bkt:n perusteella.

Järjestöllä onkin lukuisia politiikkasuosituksia Suomelle julkisen talouden saamiseksi tasapainoon. OECD suosittelee muun muassa julkisen sektorin palveluiden kuten liikenteen, terveydenhuollon ja kunnallisten palveluiden avaamista markkinakilpailulle.

Erityisesti OECD kehottaa Suomea korottamaan eläkeikää 65 vuoteen ja viemään kuntauudistuksen läpi terveydenhuollon tehostamiseksi. Myös terveydenhuollon mahdollista irrottamista kunnista on järjestön mukaan harkittava.

-Tässä on monta mahdollisuutta, ei ole yhtä oikeaa tapaa järjestää terveydenhuoltoa. Jos terveydenhuolto perustuisi kuntiin, 30–50 kuntaa olisi hyvä määrä, OECD:n ekonomisti Christophe Andre sanoi järjestön raportin julkistamistilaisuudessa Helsingin Säätytalolla.

Suomessa on tällä hetkellä 336 kuntaa. Valtiovarainministeriö julkistaa huomenna oman ehdotuksensa kuntauudistuksesta.

OECD:n talousennuste parempi kuin
suomalaisviranomaisilla

OECD:llä on parempi kuva Suomen talousnäkymistä kuin esimerkiksi Suomen Pankilla tai valtiovarainministeriöllä. Järjestö ennustaa Suomen bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 1,4 prosenttia ja ensi vuonna 2,0 prosenttia.

-Suomen talous jatkaa näkemyksemme mukaan elpymistä tänä vuonna ja ensi vuonna,  OECD:n vanhempi ekonomisti Henrik Braconier sanoi.

Suomen Pankin ja valtiovarainministeriön joulukuussa julkaisemat ennusteet lupaavat kumpainenkin tälle vuodelle 0,4 prosentin kasvua. Ensi vuodelle Suomen Pankki ennustaa 1,8 prosentin kasvua, valtiovarainministeriö 1,7 prosentin nousua.

OECD perustelee eroja eri ennusteiden välillä ennusteen tekemisen ajankohdalla.

-Taloustilanne Suomessa ja maailmalla on erittäin epävakaa. Meidän ennuste saatiin valmiiksi marraskuussa, joten sen jälkeiset ennusteet saattavat olla pessimistisempiä, Christophe Andre kommentoi.

Andren mukaan Suomen talous on kohtalaisen vakaa, sillä finanssisektorilla ei ole ongelmia ja julkinen rahoitus on kunnossa. Suomen kohtalo riippuukin pitkälti maailman taloustilanteesta.

-Suomi on kovin riippuvainen viennistä, joten Suomen kasvu riippuu viennin kohdemaiden taloudellisesta suorituskyvystä, Andre sanoi

-Yhdysvaltojen talous näyttää positiivisia merkkejä, ja euroaluekin on ehkä parempi kuin vielä pari kuukautta sitten. Ilmassa on kuitenkin valtavia epävarmuustekijöitä.

OECD:n arviointikomitea on julkaissut maaraportteja Suomesta vuodesta 2010 lähtien.

Lue koko juttu

Asunto- ja toimitilakonserni Realia Groupin toimitusjohtaja Risto Kyhälä uskoo asuntojen hintojen laskevan alkuvuonna. Tämä on kuitenkin vain ensimmäinen vaihe ”tsunamissa asuntomarkkinoilla”. Kunhan päästään yli kesän alkaa kova hinnannousu, hän sanoo.

Asunto- ja toimitilakonserni Realia Groupin toimitusjohtaja Risto Kyhälä uskoo asuntojen hintojen laskevan koko maassa alkuvuonna. Tämä on jatkoa loppuvuoden kehitykselle, jonka aikana vanhojen rivi- ja kerrostalojen hinnat laskivat 1,3 prosenttia koko maassa ja 2,6 prosenttia pääkaupunkiseudulla.

-Jos joku kysyy, ovatko asunnot liian kalliita Suomessa, niin suhteessa ansiotasoindeksiin ovat, Kyhälä sanoi aamulla järjestetyssä Nordea-pankin asuntotilaisuudessa.

Kyhälän mukaan asuntojen hinnoissa on lähdetty kiitolaukkaan, jonka taustalla ovat matalat korot ja kevyt rahapolitiikka.

-Nautimme halvasta vieraasta pääomasta, ja se on pitänyt suomalaisen asuntokaupan käynnissä, Kyhälä sanoo.

Nyt asuntojen hinnoissa on tapahtumassa korjausliike.

-Asuntojen hinnat ovat nyt tulossa alaspäin. Itse uskon, että ne tulevat ensi kesään asti alaspäin, Kyhälä sanoo.

Hän arvelee, että koko maan tasolla asuntovarallisuuden arvo tulee laskemaan prosentista kahteen prosenttiin.

Ensin kova lasku,
sitten kova nousu

Kyhälä ei usko asuntojen hintojen jäävän alhaiselle tasolle. Päinvastoin, odotettavissa on vuoden alkupuoliskon jälkeen kova hinnannousu, mikäli Realia Groupin toimitusjohtajaa on uskominen.
Kyhälä sanoo, että asuntojen hintojen lasku on asuntomarkkinatsunamin ensimmäinen vaihe.

-Aalto vetäytyy merelle, mutta kun se seuraavan kerran tulee, asuntojen hinnat lähtevät mielettömään nousuun, Kyhälä ennustaa asuntomarkkinoiden kehitystä.

Hänen mukaansa syy tähän on selvä: vuokra-asuntoja rakennetaan aivan liian vähän. Vuokralle menevien asuntojen hinnat ovat lähteneet kovaan nousuun, koska niitä on aivan liian vähän, Kyhälä selittää. Kun vuokra-asuntoja ei rakenneta riittävästi, hinnannousupaineet ovat kovat, hän sanoo.

-Tämä on mahdollista murtaa poliittisella tahdolla.

”Asuntojen hinnat
nousevat ja laskevat”

Kyhälä muistuttaa, että yksittäisten asuntotyyppien hintakehityksestä ei voi vetää koko markkinoita koskevia johtopäätöksiä. Alkuvuoden asuntojen hinnanlaskua selittää erityisesti isojen asuntojen hintojen lasku.

-Pienissä asunnoissa hinnat ei pysty millään muotoa laskemaan, koska tarjonta on niin heikkoa.

Samaan aikaan kun eri asuntotyypeissä on eroa niiden hintakehityksessä, myös paikalliset erot ovat suuria. Kyhälä nostaa esimerkiksi Kuopion, jossa asuntojen hinnat nousivat keskimäärin yli yhdeksän prosenttia viime vuonna vuoteen 2010 verrattuna. Pelkästään viimeisen neljänneksen aikana hinnat nousivat viisi prosenttia. Vertailukohdaksi käy Jyväskylä, jossa asuntojen hinnat laskivat loka–joulukuussa viisi prosenttia kääntäen koko viime vuoden hintakehityksen miinukselle.

Kyhälän mukaan tämä kertoo, että samaan aikaan kun toisaalla hinnat laskevat, saattaa kehityksen suunta olla toisaalla päinvastainen.

-On nousevia ja laskevia asuntomarkkinoita, varmaankin vähemmän halutut paikat laskevat enemmän, Kyhälä sanoo.

-Turhaa dramatiikkaa Suomen asuntomarkkinoilta ei kannata hakea. Suomalainen asuntokauppa kehittyy bruttokansantuotteen tahtiin pitkällä tähtäimellä.

Lue koko juttu

Tee siinä nyt töitä, kun ei enää muista henkilön nimeä, vaikka juuri puhui hänen kanssaan puhelimessa. Ja jos kännykkä ei muistuta joka menosta, pulassa ollaan. Ruuhkavuosia elävien ja tietotyöläisten vakiopuheenaiheita on, että muisti ei pelaa. Aiheesta riittää paljon huvittaviakin anekdootteja – varsinkin pikkulasten äideiltä – mutta monia tilanne ahdistaa.

En muista henkilöä, jonka kanssa juuri juttelin, en kirjan nimeä, jonka viimeksi luin. Ajanvaraukset unohtuvat, ellei kalenterin lisäksi puhelin hälytä. Tavarat jäävät kotiin, perjantaina ei muista, mitä tiistaina teki, noloja hetkiä ja selittelyjä.

Samalla, kun työ painottuu kaikkialla yhä enemmän tietotyöhön, terveiden työikäisten muistiongelmat ovat lisääntyneet huolestuttavan paljon.

Kun ruuhkavuosia elävät, erityisesti tietotyöläiset tai lapsiperheiden vanhemmat päivittävät kuulumisia, keskustelu kääntyy jossain vaiheessa huonomuistisuuden päivittelyyn. Myös Työterveyslaitoksessa teema on tuttu.

-Monet ovat selvästi huolissaan siitä, että oma muisti on niin hirveän huono. Asia tulee jatkuvasti esille ihmisten kanssa keskustellessa sekä koulutus- ja luentotilanteissa. Ihmiset tunnistavat tämän, erikoistutkija Virpi Kalakoski Työterveyslaitokselta (TTL) sanoo.

Muistiongelmat ovat paitsi todellisia, hyvin usein kuvitelmia keskimääräistä paljon heikommasta muistista. Se vahvistaa myös oireita: jos stressaa muististaan, asiat katoavat tehokkaasti päästä.

-Hyvin usein ihmiset kokevat valtavan helpottavana, kun kuulevat, että ongelma ei koske vain minua vaan on yleinen ja normaali ilmiö aivojen toiminnan kannalta, Kalakoski sanoo.

Ihmisen työmuisti
on kuin Windows 1.0

Yleensä muisti pätkii tai ajatus harhailee, koska työ kuormittaa, työympäristössä on liikaa keskeytyksiä ja arjessa on liikaa päällekkäisiä töitä. Perusongelma on ihmisen työmuisti, joka on tiedonkäsittelyn pullonkaulana.

Tieto hiipuu työmuistista parissakymmenessä sekunnissa, ellei sitä kerrata. Työmuisti ei pysty käsittelemään montaa asiaa yhtaikaa ja kuormittuu, kun huomio täytyy suunnata pois varsinaisesta tehtävästä. Jos aivot olisivat tietokone, ne olisi nakattu jo aikaa sitten kaatopaikalle.

-Oppiminen vaatii valtavasti työstöä ja toistoa, mikä työnantajankin pitäisi muistaa. Tietotyö on lisääntynyt joka alalla. Pitää ratkoa ongelmia, kommunikoida ja omaksua uusia tietojärjestelmiä. Ei ymmärretä tällaisia lajityypillisiä reunaehtoja eli ihmisen aivojen toimintaa.

Kalakoski pitää ongelmallisena sitä, että nykypäivän työelämässä ei välttämättä korostu paljon puhuttu elinikäinen oppiminen, oman osaamisen päivittäminen, vaan ainoastaan organisaation tietojärjestelmien ja työtehtävien muutosprosesseihin liittyvän tiedon omaksuminen.

Lisäksi ongelmana ovat Kalakosken mukaan tietojärjestelmät, jotka kuormittavat työntekijöitä. Erityisesti julkisissa organisaatioissa hankintaprosessit voivat olla sellaisia, että ne eivät johda työn sujuvoittumiseen ja helpottumiseen.

Muistin pätkiminen
”naistentauti”?

Muistin pätkiminen on erityisesti naisten keskuudessa tyypillinen puheenaihe. Ainakin monien arkihavainto tukee näkemystä, että asia vaivaa erityisesti perhevapailta työelämään palaavia naisia.

Syy saattaa olla siinä, että muistiongelmat on tyypillisiä raskausaikana. Siitä putki jatkuu univajeen takia pikkulapsivuosille. Kun vanhempi -mies tai nainen -palaa pöllämystyneenä työelämään, muistettava määrä asioita moninkertaistuu. Mitä enemmän perheen arkiasioiden hoitoa, sitä enemmän pirstaleista, työasioista hajottavaa kuormitusta. Mitä pidempi ”hukkaputki”, sitä vaikeampaa voi olla luottaa omiin kykyihinsä vaativissa tehtävissä.

-Muistettavien asioiden määrä on ihan mieletön. Pitäisi melkein saada sihteeri avustamaan. Monet jotka ovat kotona ja palaavat töihin, joutuvat myös oppimaan paljon uutta, mitä ei tule huomanneeksi, ja se saattaa lisätä tunnetta, ettei opi eikä muista, TTL:n Kalakoski sanoo.

Terveyskuurille ja
työterveyslääkärille

TTL:n tutkimuksen mukaan vajaalla viidesosalla työikäisistä on muistioireita ja keskittymisvaikeuksia. Toisella kysymyksenasettelulla lukema saattaisi olla isompikin, TTL:n Kalakoski arvelee.

Asioiden toistuva unohtelu koskettaa joka tapauksessa satojatuhansia ihmisiä.

-Alle 60-vuotiailla muistisairauksia on vain 0,25 prosentilla väestöstä. Voi olla, että ihmiset miettivät muistiongelmia aiempaa enemmän, koska tietoisuus muistisairauksista on kehittynyt, dosentti Tuomo Hänninen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta kertoo.

Muistioireiden takaa voi myös löytyä masennusta. Alkoholin liikakäyttö heikentää muistia. Liikunta ja terveet ravintotottumukset puolestaan parantavat muistia. Jos muistiongelmat vaivaavat pahasti mieltä, tilannetta kannattaa selvittää työterveyshuollossa. 

Hännisen mukaan ensimmäiseksi rajataan pois tietyt puutostilat, kuten foolihapon tai B12-vitamiinin puute. Joskus kilpirauhasongelmat voivat olla muistihäiriöiden taustalla. Myös jotkut yleissairaudet voivat lisätä muistihäiriöitä.

-Työuupumus ja pakkotahtisuuden lisääntyminen on nykyajan ilmiö, joka näkyy sairaalapuolella. Että muisti on kovilla ja työssä selviytymisen kanssa on vaikeuksia tai sitten kotona unohtelee asioita, Hänninen sanoo.

Lue koko juttu