Plaza

Lähestyvä taantuma jakaa kunnat jyviin ja akanoihin. Pahiten se koettelee kuntia, joissa väestö ikääntyy, joissa on paljon lapsiperheitä tai joissa kunta on sijoittanut ison osan varoistaan osakesalkkuun. Huoli kuntien taloudesta on noussut kuntavaalien tärkeimmäksi teemaksi.

Finanssikriisi ja suuret vaalilupaukset ovat vaarallinen yhdistelmä. Vielä kunnissa ei ole hätää, mutta finanssikriisi hiipii kuntiin viiveellä.

Tänä vuonna verotulot vielä kasvavat seitsemän prosenttia ja saman verran ovat kasvaneet valtionosuudet. Myös ensi vuosi näyttää lupaavalta. Toistaiseksi ei ole näköpiirissä merkkejä, jotka romahduttaisivat verotulot.

Kuntien tulovirta ehtyy kuitenkin siinä vaiheessa, kun yritykset alkavat jarruttaa investointeja ja karsia työpaikkoja. Kuntaliitto kehottaakin kuntia varautumaan talouden heikkenemiseen vuonna 2010.

Johtaja Martti Kallio Kuntaliitosta kertoo, että epävarmuus tulevasta saa monet kunnat siirtämään budjetin tekoa jo tänä syksynä mahdollisimman myöhään.

Veropäätöksiä kunnat eivät voi kuitenkaan lykätä. Ensi vuoden veroprosentista kuntien pitää päättää marraskuun puoliväliin mennessä.

-Nyt on erikoinen tilanne. Meidän pitäisi saada valtion budjetin raamit, joiden pohjalta voisimme esittää arviomme ja ohjeistaa kuntia laatimaan budjettinsa. Valtiolta ei ole tullut uusia arvioita, miten bruttokansantuote ja työllisyys kehittyvät.

Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen on toisaalta tyytyväinen finanssikriisin ajoitukseen.

-Jos kriisi olisi tullut kuukausi tai puolitoista myöhemmin, kunnat eivät olisi voineet varautua taantumaan vielä ensi vuonna.

Kuntaliitos on
köyhän pelastus 

Kuntakentän ongelmana ovat olleet suuret erot kuntien välillä. Suomessa on hyvin toimeentulevia, A-luokan kuntia. Toisessa ääripäässä ovat pahasti velkaantuneet B-luokan kunnat. Velkaa niillä voi olla tuhansia euroja asukasta kohden.

Talouden taantuma voi kasvattaa näiden jakoa entisestään.

Tänä vuonna niin kutsuttua köyhäinapua eli harkinnanvaraista rahoitusavustusta on hakenut 121 kuntaa.

Velkaiset kunnat ovat etsineet ratkaisuksi kuntaliitokset. Köyhäinavun hakijoista parikymmentä on sellaista, jotka yhdistyvät vuodenvaihteessa toisen kunnan kanssa.

-Velkaiset kunnat yhdistyvät, jos joku haluaa liittyä niiden kanssa. Kun on isompi, ei ole niin riskialtis, Kallio näkee.

Kallio ennustaa, että finanssikriisi voi synnyttää maahan uuden kuntaliitosaallon. Kuntaliitoksia on tulossa paljon vuosina 2012–2013, jolloin puitelaki on voimassa ja kuntaliitoksiin saa valtionavustusta.

Kunnat elävät
kädestä suuhun 

Kuntien talous on kädestä suuhun elämistä. Tuloja kunnat saavat verotuloista ja yhteisöverotuksesta.

Tuloista suurin osa menee terveys- ja sosiaalimenoihin. Heikoimmalla tolalla on kuntien talous, joissa terveys- ja sosiaalimenot ovat tavallista suurempia.

-Kuluja on sellaisilla kunnilla, joissa on paljon lapsia tai paljon vanhuksia, Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Pentti Hyttinen pelkistää.

Väestön ikääntyminen merkitsee kasvavien sosiaalikulujen lisäksi sitä, että kuntien verotulot eivät kasva.

Lisämenoja on tiedossa myös kunnille, jotka ovat tehneet paljon investointeja. Talouden taantuma nostaa korkoja ja kasvattaa lainanhoitokuluja.

Rahan tarve voi iskeä kuntiin, jotka ovat sijoittaneet varansa osakesalkkuihin.

-On kuntia, jotka ovat laskeneet rahoittavansa investointinsa ja joskus jopa käyttötalouden menonsa osakkeiden tuomilla voitoilla, maakuntajohtaja Savolainen kertoo.

Kunnat joutuvat hankkimaan varoja kalliiseen hintaan vapailta markkinoilta.

Ulkoistus käy
kukkarolle 

Terveysmenoissa kunnat ovat etsineet säästöjä ulkoistamalla palveluja. Heikossa asemassa ovat syrjäiset kunnat, joissa on heikot edellytykset kilpailuttaa palveluja.

Pohjois-Karjalan kunnissa on laskettu, että ulkopuolisen keikkalääkärin pito tulee kalliiksi.

-Olemme käynnistäneet yhteisen operaation, jossa tuomme tänne kahdeksan lääkäriä, Hyttinen kertoo keksinnöstä.

Pohjois-Karjalan kunnat tuovat lääkärit Venäjältä, inkeriläisistä  perheistä. Heillä on viiden vuoden sitoumus toimia pohjoiskarjalaisten omalääkärinä.

-Jos kerran rakennusalalle tuodaan puolalaista työvoimaa, voidaan lääkäreitäkin tuoda Venäjältä, Hyttinen näkee kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen.

Konkurssi ei
uhkaa kuntaa 

Kuntaliiton laskujen mukaan kuntien toimintamenot kasvavat tänä ja ensi vuonna viitisen prosenttia.

Vaikeuksia alkaa Kuntaliiton Kallion mukaan näkyä kunnissa, jos toimintamenot kasvavat tätä enemmän. Myös bruttokansantuotteen prosentin vähennys alkaa vaikuttaa kuntatalouteen.

Konkurssiin ei mikään kunta ole kuitenkaan joutumassa. Velkaisia kuntia suojelee verotulojen tasausjärjestelmä.

-Olihan meillä aikoinaan Karkkila. Sillä oli velkaa niin paljon, että se joutui valtiovallan tarkkailun alle, Savolainen muistelee.