Ihan ylpeästi suomalainen

4.12.2009

lukio, Tapiola, itsenäisyys, suomalaisuus, sota, abiturientit, maatalousyhteiskunta, viranomaiset, Nokia, juntit

Lukiolaisten mietteitä itsenäisyydestä Itsenäisyys tuo ensimmäisenä mieleen sodan, suomalaisuus sisun ja Nokian – mutta mitä muuta? Oman itsenäistymisensä kynnyksellä olevat nuoret kertoivat, mitä he ajattelevat itsenäisyydestä ja suomalaisuudesta. Kritiikittä isänmaa ei selvinnyt nuorten syynistä.

Marko Laakso

Marko Laakso, 16, lukion toisella, Etelä-Tapiolan lukio

”Suomalainen selviää sisulla yksittäisistä vastoinkäymisistä, mutta kun vastoinkäymisiä on monta, suomalainen masentuu. Suomalainen mielenlaatu on sarkastinen: hyvä tarkoittaa usein huonoa.

Itsessäni hyvin tyypillistä suomalaista on varautuneisuus uusia ihmisiä kohtaan. Ystävyys syntyy vasta ajan kanssa.

Suomessa on hienoja oikeuksia, kuten sananvapaus. Luemme puolueettomia uutisia – tai ainakin kuvittelemme niin. Kukaan ei joudu vankilaan väärän mielipiteen takia, eikä tavarasta ole puutetta.

Mielestäni on ihan hyvä, ettei tarvitse hösöttää eurooppalaiseen tapaan, tai olla pirteä ja edustava koko ajan, niin kuin Yhdysvalloissa.”

Janika Lehtonen, 18, abiturientti, Etelä-Tapiolan lukio

”Olen ylpeä suomalaisuudestani. Olemme saavuttaneet paljon: Suomi vaurastui nopeasti maatalousyhteiskunnasta menestyneeksi tietoyhteiskunnaksi. Suomalaisilla on hyvä maine ulkomailla.

Itsenäisyydestä puhuttaessa suomalaisille tulee usein mieleen sota, koska meille on opetettu, että pitää muistaa aiempien sukupolvien taistelu meidän puolestamme.”

Vesa Laakso

Vesa Laakso, 17, lukion toisella, Etelä-Tapiolan lukio

”Suomi on laulun sanojen mukaan murheellisten laulujen maa. Jokainen suomalainen on joskus masentunut. Me rakastamme huonoja asioita, piehtaroimme niissä. Esimerkiksi kun puhutaan säästä nyt, ensimmäisenä tulee mieleen ”ei tule lunta jouluksi”. Kokeen jälkeen mietin vain niitä kohtia, joissa epäonnistuin.

Toisaalta olemme aidosti omia itseämme. Meillä on jalat maassa, ja me osaamme käyttää maalaisjärkeä. En haluaisi olla minkään muun maalainen kuin suomalainen.”

Nico Rönnberg, 16, lukion toisella, Etelä-Tapiolan lukio

”Minulle itsenäisyys merkitsee mahdollisuutta omaan päätöksentekoon. Identiteetiltäni olen vapaa, vaikka alitajuisesti noudatan etikettejä, joita yhteiskunnassamme on.

Suomalaisille on ominaista noudattaa viranomaisten ohjeita tiukasti – meillä ei kapinoida, eikä ole halua muuttaa asioita. Kotimaisuus on elintarvikkeissa minulle tärkeää, mutta vaikkapa elektroniikkaa ostaessa tärkeämpää on laatu.

Suomessa ihmiset ovat perinteisesti saaneet kasvaa sellaisiksi kuin haluavat olla, mutta EU:n myötä siihen on tullut muutos. Kaupunkilaiset yrittävät olla enemmän kuin eurooppalaiset ja maalaisia arvostellaan junteiksi. Tämä synnyttää jännitettä maaseudun ja kaupunkien välillä.”

Elina Yrjölä, 18, abiturientti, Etelä-Tapiolan lukio

”Ei voi sanoa, että ulkomaalaiset olisivat ystävällisempiä kuin suomalaiset, mutta he uskaltavat lähestyä rohkeasti. Luonteessani suomalaista on hiljaisuus. Sanon sanojen väliin usein ”ihan”, vähättelen.”