Plaza

Viina vyöryy, väki vähämielistyy

20.11.2009
Panu

Aihealueet: Päihteet, Ajankohtaista, Yhteiskunta, Kulttuuri

viina, alkoholismi, juopottelu, alkoholiongelma, kansanterveys

Suomi on uusimmankin tutkimuksen mukaan pohjoismaista viinaanmeneväisin ihan absoluuttisen kulutuksen osalta. Alkoholinkäyttö lienee kaikissa teollisuusmaissa taipuvainen kasvamaan ja pysymään korkealla siitä yksinkertaisesta syystä, että kun rahaa on käytettävissä ja se pitää johonkin panna, se sitten upotetaan viinapulloihin. Kun ei muuta lahjaa osata ostaa, ostetaan viinapullo. Ja lopputulos on, että nurkat notkuvat alkoholia, jota ei kehtaa jättää käyttämättäkään. Kas, tutkittu tosiasia on, että kun viinaa on, se myös juodaan - myrkyn saatavuudella on hyvin läheinen suhde sen kulutukseen.

Torstai-iltana televisiossa tietääkseni esitettiin sopivasti dokumenttiohjelma nuorista miehistä, jotka ovat liian viinankäytön vuoksi alkaneet dementoitua - jo kolmekymppisinä. Aiemmin on tullut tunnetuksi, että ”kohtuudella” juovat nuorehkot naiset päätyvät nykytissuttelulla maksakirroosipotilaiksi alle nelikymmenvuotiaina - he eivät ehkä koskaan esiinny humalassa, mutta kun alkoholia juodaan miltei janojuomamaisen säännöllisesti, se järsii hiljakseen maksan rusinaksi. Nuoret miehet taas pyrkivät mielellään todistamaan miehisyytensä esimerkiksi kilpaa ryyppäämällä, usein valtaviakin määriä, ja tästä ilmeisesti sitten syntyy akuutinpuoleisia aivovaurioita, niin että herrat ehtivät siirtyä kroonikkokoteihin jo ennen kuin astuvat työelämän palvelukseen.

Kaikkein nuorimmissa polvissa raittiudesta on tullut taas suhteellisen soveliasta. Toisaalta alkoholinkäyttö on vahvasti polarisoitunut: ne nuoret ja nuorehkot, jotka ottavat, ottavatkin sitten rankasti. Silloin kun vielä kyhjötin rupisessa opiskelijayksiössä vähän vuosituhannen vaihteen jälkeen, huomasin itse selkeän laadullisen muutoksen naapuri- ja kylänmiesaineksessa: se alkoi nimittäin selkeästi spurguuntua. Kaupassa törmäsi nuoriin miehiin, joiden kasvot vaikuttivat juomisesta turvonneilta ja jotka kavereidensa kanssa kävivät ostamassa täysin päätähuimaavia määriä olutta. Eräs naapuri taas tuntui olevan jatkuvasti tuiterissa; hän oli kaamea rasisti ja juntti, mutta humalaisena hän oli joviaali kaikkien kaveri, jonka mielenrauhaa häiritsi vain yksi asia - se kauhea tulevaisuudenkuva, että viina loppuisi kesken. Luulen, että en itse asiassa nähnyt häntä kertaakaan selvänä.

Oli minulla viinalle persoja naapureita edelliselläkin vuosikymmenellä - muistan erään joviaalin pohjalaisen pojan, jolle järeät juomat kyllä maittoivat, mutta ennen kaikkea hän oli kiinnostunut tyttöjen iskennästä, joten alkoholilla oli hänelle vain välineellinen merkitys osana tätä arvostettavaa, tervettä ja mielekästä harrastetta. Hän teki työnsä tai kävi koulunsa ja vaihtoi sitten perjantai-illan tullen viihteelle hakeakseen viikonlopuksi sänkyynsä lämmikettä. Sitä vastoin jokailtainen ryyppääminen tai loppumaton kestokänni tuntuu kunnolla yleistyneen vasta 2000-luvun puolella. Välistä tuli mieleen, että nämä nykyiset nuoret juopot eivät mene kapakkaan hakeakseen sieltä seksiä, vaan hankkivat sen tyttöystävän vain jotta olisi ryyppyseuraa. Lähes joka ilta käytävältä kuului kirouksentäyteinen älämölöö, jossa sekoittuivat nuorten miesten ja naisten kireät äänet - jo humalaiset. Ilmeisesti silloinen juopponaapuri - joka siis oli eri mies kuin tämä kännissä joviaali rasisti - tyttöystävineen ja kavereineen ei tyytynyt juomaan pelkästään kapakassa vaan otti roimasti pohjia kotona.

Juopot ovat myös nykyään paljon enemmän läsnä arjessa kuin ennen. Ei siitä ole kauaa, kun kaupungilla saattoi jokseenkin välttää tunkeilevat humalikkaat, jos vältti liikkumasta siellä perjantai- ja lauantai-iltaisin sekä vapun ja uudenvuodenpäivän kaltaisina perinteisinä ryypiskelyaikoina. Nykyisin ei ole harvinaista törmätä ölisevään, seuraan tuppautuvaan ja arvaamattomaan känniläiseen vaikkapa siistissä lounaskahvilassa keskellä päivää ja viikkoa. Erilaisten maailmanparantaja-aatteiden edustajat itkeskelevät aina siitä, että julkinen tila on nykyään yhtä ja samaa katettua ostoskeskusta täynnä vartiointiliikkeen kyrmyniskoja niin ettei rehellinen verojamaksamaton ja lakianoudattamaton kiljuhippi(hoppi) yhtä tägiä pääse seinään ruiskaisemaan, mutta jostain kumman syystä niitä kyrmyniskoja ei taida riittää uhkaavienkaan juoppojen poistamiseen. Istu siinä sitten juomassa sumppiasi, kun Örjan Ördén örseltää korvanjuuressa monologiaan.

Tyypillisen kahvilan työntekijät ovat tietysti hentoja nuoria pimuja, jotka pelkäävät öykkäriä, enkä itsekään ole sellainen sulava ja osaava mies, joka sopivasti fyysistä uhkaa ja reilun miehen jämeryyttä yhdistämällä voisi saada häirikköjuopon poistumaan. Huonona tappelijana ja peruspelokkaana ihmisenä osaan reagoida fyysiseen uhkaan tasan kahdella tavalla - poistumalla paikalta, tai tarttumalla hyökkääjää kurkusta kiinni ja puristamalla henkeni edestä. Kun ei ole taitoa käyttää väkivaltaa harkitusti, porrastetusti ja liioittelematta, siinä välissä ei tosiaan ole mitään muuta vaihtoehtoa.

Vartijat ja poliisit ovat olemassa ja paikalla juuri sitä varten, että minun kaltaiseni tyypit eivät yrittäisi hoitaa heille kuuluvia töitä ja aiheuttaisi hätävarjelun liioittelullaan korjaamattomia vahinkoja. Sitä paitsi jopa ärhentelevällä juopolla on oikeus elämään. Se, että vartiointiliikkeen mies suihkuttaa hänelle kyynelkaasua naamaan ja konstaapeli vie hänet putkaan rauhoittumaan, on melko kohtuullista. Se, että joku minun kaltaiseni tyyppi hädissään kuristaa hänet hengiltä, on vähän liian armotonta jopa väkivaltaista ja häiritsevää alkoholinkäyttäjää kohtaan.

Kaikki kadulla häiriköivät juopot eivät tietenkään ole syrjäytyneitä spurguja, eivät keskellä viikkoakaan. Torstai-iltaisinkin kaupungilla kompastuu ns. iloisten juhlijoiden seurueisiin - hyvin pukeutuneisiin ja kauniisiin keskiluokkaisiin ihmisiin, jotka rientävät yökerhoihin ja muihin juottoloihin. Nykytilanteessa huolestuttaa kansanterveyden kannalta juuri tavallisten kunnon ihmisten alkoholinkäyttö - niiden, jotka mieltävät olevansa alkoholin ”kohtuukäyttäjiä”. Ja kaikkihan niin luulevat, kunnes myöntävät alkoholisminsa. Alkoholismi tarkoittaa käytännössä kuitenkin ennen kaikkea sellaista juopottelutahtia, joka alkaa haitata asianomaisen seuraelämää ja johon jopa muut ryyppyporukan jäsenet kiinnittävät huomiota. Mutta jos kaikki samassa siistissä, hygieenisessä ja puleeratussa joukossa latkivat samaa tahtia samoja sameita liemiä, tämä sosiaalinen varoitusjärjestelmä ei toimi. Siinähän iloisesti juovat railakkaalla porukalla, kunnes maksakirroosi ja dementia kolme-nelikymppisenä iskee, eikä kukaan tajua, miksi siinä näin kävi. Mehän joimme aina iloisesti seurustellen, emme olleet mitään estojaan viinalla lääkitseviä nynnyjä emmekä yksinjuopottelijoita.

Panu Höglund

1.

Missä vika kun kansa juo ? yksilössä vai yhteiskunnassa ? vai onko se juominen vain niin meille ( suomalaisille ) luontainen tapa harhaisesti yrittää selvittää joka ainoa elämän solmu tai ongelma ( tai yritys paeta niitä )…. joka kylläkin vain lisää edellämainittuja :) :(.

2.

Eikös jossain tutkailtu, että suomalaisen nuoren miehen suurin syy ottaa huikkaa oli se, että ”uskaltaa jutella tytöille”. Mehän olemme kauan aikaa sitten jo oppineet sen, että vasta parin ryypyn jälkeen on hyväksyttävää olla sosiaalinen, iloinen, osoittaa positiivisia tunteitaan.

Itse olen kääntymässä enemmän alkoholivastaiseksi, tiettyjen elämänkokemusten perusteella. Vanhempani ovat täysiä alkoholisteja, vanhin veljeni seuraa kovasti perässä, se lisää väkivaltaa. Pahinta on, että lapset usein todistavat vierestä vanhempien kännäämistä, ja oppivat, että se on normaalia käytöstä. Näin malli siirretään perimätietona seuraavalle sukupolvelle.

Toisaalta mieletön alkoholinkulutus kertoo keskimäärin sisällöttömästä elämästä. Jos sanotaan että syöminen on monelle harrastus (kansamme lihoo jne…), niin niin on alkoholikin.

Ennen kaikkea humalahakuisuus ihmetyttää meissä suomalaisissa. Kännissäkö siis vain on ”lupa” käyttäytyä vapautuneesti ja avoimesti. Luin kerran tutkimuksesta, jossa koehenkilöille juotettiin alkoholitonta olutta, silti heidän käytöksensä muuttui sitä mukaa riehakkaammaksi, mitä useamman tuopin joivat, aiempien kokemusten ja opitun mallin mukaan. Seurueessa oli pari heppua jotka joivat oikeaa alkoholia. Tämä vain tukee sitä käsitystä, että ihminen humaltuessaan, joko oikeasti tai feikisti, antaa itselleen luvan vapautua. Eli vaikka alkoholi tutkitusti vaikuttaakin aivokuoreen ja ”korkeampiin älyllisiin toimintoihin”, jolloin vaisto-viettitoimintojamme säätelevä limbinen järjestelmä saa enemmän valtaa, niin olisikohan silti myös kyse siitä, että alkoholia ihan tietoisesti käytetään tekosyynä omaan käytökseen. Käsittämättömintä on se, että monesti oikeudessa alkoholi katsotaan lieventäväksi asianhaaraksi, ts. oikeudeksi törttöillä.

3.

Poliiseja ja vartijoitakin enemmän näiden kanssa on tekemisissä eräs kolmas ammattikunta. Haastattelukirja 'Poket : miehiä ovella 1955-2008' sisältää aiheesta kokemusperäistä tietoa. Lukemalla pääsee raittiusmieskin kyllin lähelle kapakkaelämän ikävimpiä puolia selvin päin ja ilman riskiä saada tuoppi naamaansa.

4.

”Örjan Ördén”

Kirjailijoista suosittelen köyhän miehen bukowskia ja visionääriä nimeltään Yrjö Örvell.

5.

Toimisiko tässä jonkinlainen luonnonvalinta: viinalle persoimmat juovat itsensä nopeimmin hengiltä…? Tietysti teoria ns. kusee siinä että usein nämä viinaveikot ehtivät siittää useitakin lapsia jotka kantavat samoja geenejä.

Oli miten oli, säälittävää menoa…

6.

Se on se endorfiinikoukku, joka tekee meistä riippuvaisia viinasta, tupakista, huumeista, kahvista, urheilusta ym. Endorfiini tuo kevyen hyvänolontunteen, jota sitten halutaan lisää ja lisää. Sen verran meidän päänupit poikkeavat toisistaan, että toiset koukuttuvat helpommin kuin toiset. Itse kuulun noihin helposti koukkuun jääviin. Samojen välittäjäaineiden eritys ratkaisee myös sen, tullaanko me humalassa pahatuulisiksi ja katkeriksi vaiko leppoisiksi ja hyväluontoisiksi. Onneksi kuulun tässä tuohon jälkimäiseen ryhmään. Perimä tuo yleensä lapsille samantyylisen aivorakenteen kuin vanhemmilla, joten myös siksi (koetun ja kotona nähdyn lisäksi) alkoholiongelmat ja häiriökäyttäytyminen periintyvät.

7.

Oletteko myos huomanneet, että tuo katujen pultsariosasto on vuosi vuodelta nuoremman oloista?

Tämä asuinmaani ja kännisikailusta kansainvälisesti mainetta niittänyt Englanti on Suomeakin ärsyttävämpi tuon juopottelukulttuurinsa kanssa. Täällä ei ole esimerkiksi kellonaikoihin liittyviä tabuja (Suomessahan kai on alkoholismin merkki, jos juo aamupäivästä yms, en absolutistina ole ihan perillä näistä) mutta Englannissa mennään porukalla muka ”Sunday Roastille” pubiin, ja vedetään ensimmäiset tuopit siis Sunnuntai aamupäivällä… Minkäänlaisesta kahvilakulttuurista ei ole puhettakaan ja kaikki sosiaalinen elämä pyorii noiden pubien ympärillä. Alkoholiteollisuus promotoi aggressiivisesti tuotteitaan opiskelijoille. Iltaisin katukuva on vielä hurjempi kuin Suomessa.

8.

Kauhistuttava festarivideo, tyttö juo ”Paljon viinaa”:
http://www.youtube.com/watch?v=zeFeCngC4Qc&feature=related

Youtubessa on mahdollista merkitä sopimattomaksi katsomiaan videoita, joita ei näytetä alaikäisille. Alastomuutta sisältävien lisäksi voisi merkitä tällaisten lapsille turmiollisten päihteiden käyttövideot.

9.

”Poliiseja ja vartijoitakin enemmän näiden kanssa on tekemisissä eräs kolmas ammattikunta. Haastattelukirja 'Poket : miehiä ovella 1955-2008' sisältää aiheesta kokemusperäistä tietoa. Lukemalla pääsee raittiusmieskin kyllin lähelle kapakkaelämän ikävimpiä puolia selvin päin ja ilman riskiä saada tuoppi naamaansa.”

Olen tuon kirjan kyllä läpi lukenut, ja sen perusteella näyttäisi näillä portsareilla olevan aika
erikoinen käsitys maailmanmenosta. Näkevät aikalailla vihollisina tai ystävinä kaiken mikä vastaan tulee. Hellanlettas, miten apaattista luettavaa. Ei kuitenkaan voi kiistää, etteikö järjestyksenpitäjiä tarvittaisi nykymaailmassa. Jonkun täytyy tulla kertomaan säännöt, ja panna vähintäänkin käsivarsilukkoon jos se vittumaisin sääntö ei jotakuta
kiinnosta.

10.

”niin olisikohan silti myös kyse siitä, että alkoholia ihan tietoisesti käytetään tekosyynä omaan käytökseen. Käsittämättömintä on se, että monesti oikeudessa alkoholi katsotaan lieventäväksi asianhaaraksi, ts. oikeudeksi törttöillä.”

Ei sitä ”viinaa” niin paljon käytettäisi, jos ihmiset osaisivat
pitää hauskaa ja elellä ilman alkoholia. Mutta olosuhteissa, jossa ihmiset ovat haluttomia lähestymään toisiaan, tarvitaan se alkoholi siihen väliin himmentämään viivaa, ja lopulta siitä tulee seurapiiritapa, jota ei
tiedosteta. Alkoholi on yleinen, yhteinen pakokeino, jolla himmennetään viivaa.

Järkevä ihminen ei rupea himmentämään viivaa vaan menee suoraan asiaan, elikä harrastaa seksiä ilman alkoholia.

11.

”Missä vika kun kansa juo ? yksilössä vai yhteiskunnassa ? vai onko se juominen vain niin meille ( suomalaisille ) luontainen tapa harhaisesti yrittää selvittää joka ainoa elämän solmu tai ongelma ( tai yritys paeta niitä )…. joka kylläkin vain lisää edellämainittuja :) :(.
20.11.2009 klo 10.17, Itsekin aika ajoin liikaa juova :( (vierailija)”

Se on vain riippuvuuden muoto, jota arvostetaan ja ymmärretään
paremmin, kuin muita. Tupakointi ja uhkapelit ovat yleisesti vieroksutumpia
pakotraditioita, koska niistä ei ole muodostunut yhtä kansallista seurapiiritapaa, ja niiden ongelmat kyetään paremmin hahmottamaan ulkoapäin.

Sen sijaan jos et ota ryyppyä seurassa, olet jo outolintu, mutta harvemmin työporukassa lähdetään pelaamaan hedelmäpeliä, edes casinolle. :)

12.

Lucifel, kyllähän Suomessakin päiväkaljoilla käydään, arkena tai vaikka sunnuntaina, mutta näkisin sen kuitenkin olevan sellainen vähän pidemmälle edenneiden harrastajien tapa. Normiväestön edustajalle lienee Suomessa aika iso kynnys ryhtyä juopottelemaan keskellä päivää, saati sitten heti aamusta, vaikka hän viikonloppuiltoina käyttäisi rajustikin alkoholia. Monella tuo myös liittyy nuoruuteen ja opiskeluaikaan tms. epäsäännölliseen elämään, ja sitten kun hiljalleen iän myötä elämäntilanne vakiintuu, juopottelukin jää viikonloppuihin tai saattaa jopa loppua kokonaan. Eli parikymppisenä opiskelijana voidaan käydä sunnuntaiaamuna yhdeksältä pubissa ja se vain tavallaan kuuluu asiaan, voi sitten keski-iässä nostalgisesti muistella hurjaa nuoruuttaan, mutta jos vastaavaa jatkaa vielä yli kolmekymppisenä, aletaan lähipiirissä luultavasti jo vähän katsoa kieroon ja supatella alkoholiongelmasta. (Eikä siinä tietysti olla välttämättä ihan väärässäkään…)

13.

Minusta siinä ei ole mitään ihmeellistä, jos käydään useilla tuopeilla keskellä päivää ja keskellä viikkoa. Niin teen itse usein, jos päivää on vielä paljon jäljellä, mutta väsyttää sen verran, ettei sinä päivänä pysty enää tekemäään mitään järkevää. Paljon rankempaa, on ryypätä yksikin päivä päivä viidestä aamuviiteen. SItä ei jaksa kuin kerran kuussa tai kahdessa, jos sitäkään.

14.

Sepä se. Alinomainen tissuttelu tuhoaa maksaa hiljakseen ja huomaamatta. Rajut kertakännit ovat vaarallisia aivoille, mutta niiden jälkeen maksa saa pitkään taas levätä.

15.

Viina maistuu hyvältä ja saa aikaan hyvän olon. Drinkki poistaa aina masennuksen. On mukavaa tissutella laadukkaita mallasviskejä, tuontioluita ja viinejä. Erityisesti ulkomailla tulee juotua paljon, kun on ehdittävä maistella kaikki erikoisjuomat, joita ei Alkosta saa. Humalahakuisuudesta ei ole kyse.

Käytän varoitusmittarina paljon enemmän juovia tuttaviani. Niin kauan kuin he ovat suht terveitä ja työkykyisiä, minäkin voin juoda.

16.

Sopiihan sitä kaikenlaista väittää. Minun täytyy kuitenkin sanoa, etten usko mitään oleellisia eroja alkoholijuomien välillä olevan prosenttimääriä lukuun ottamatta. Jo viinissä maistuu viina niin voimakkaasti, ettei muista mauista juuri pysty sanomaan mitään.

17.

olen absolutisti. todellakaan en kaipaa alkoholia missään muodossa. työssäni olen myös nähnyt liikaa esimerkkejä kännäämisen haittapuolista.

ryyppääminen tuntuu monille olevan sen verran mahtava harrastus, että työssäkin käydään vain saadakseen nuppinsa sekaisin, itseasiassa vapaa-aika ja eka työpäiväkin menee ”niissä oireissa”.. eikä vapaata siis oikeasti ole, on joko firman tai pullon orjana aina!

mulla oli kerran kaveri, joka pääsi ihan rappiolta jaloilleen. kymmenien vuosien jälkeen. se nautti elämästä ihan joka solullaan. ei pystynyt enää töihin, mutta oli tosi onnellinen jokaisesta raittiista hetkestä.

joudun usein puolustamaan raittiuttani, monet eivät halua ymmärtää ollenkaan, miksen halua pilata elämääni viinalla. en vain halua!!

olisipa vain tässä juoppojen maassa sosiaalinen vapaus olla halutessaan ilman viinaa…

18.

Luulen, että alkoholijuomien alkoholikin maistuu siksi siedettävältä, että se assosiotuu hyvään oloon. Samoin tupakoitsijalla rööki maistuu hyvältä ja narkkarit nauttivat kun tökkivät itseään parsinneulalla kyynärvarteen :)

19.

@16
Kyllä niissä juomissa on vain makueroja, osa on hyviä ja osa kyllä maistuu aivan tärpätiltä! Miedot juomat, kuten keskiolut, ovat vallan hyvän makuisia pienissä erissä. Konjakki, viski ja vastaavat ovat kanssa ihan maittavia, tosin eivät enää sen ensimmäisen paukun jälkeen.

Kirkaat viinat, varsinkin suomalaisten ”huipputuote” koskenkorva, ovat älyttömän pahoja, 2 kertaa olen tainnut maistaa ja se riittänee loppuelämäkseni (tosin laadukasta vodkaa en ole kokeillut, en kuitenkaan usko että maku on sen parempi).

@18
Voi olla noinkin, tosin millä selität sen, että alkoholiton ”teinisidukka” on paremman makuista kuin nämä ”kunnon” siiderit?

Omalla kohdallani ihmetystä herättää myös tämä pään sekaisin laittaminen juomalla tolkuton määrä alkoholia. Krapulanhan siitä vain saa, miksi ihmiset eivät polta pilveä? Itselleni jos tulisi älytön ”tarve” saada nuppi pimeäksi, niin varmasti polttelisin ruohoa enkä vetäisi ½l pulloa järjettömän pahaa kossua…

20.

”olisipa vain tässä juoppojen maassa sosiaalinen vapaus olla halutessaan ilman viinaa…”

Kyllä tässä maassa on. Siis samalla tavalla kuin mitä tahansa laillista asiaa voi ilman kanssaihmisten halveksuvia katseita harrastaa, kunhan ei ota sitä Armon Totuutena joka paikassa julistaakseen, myös kännääjäporukan mukana oleva voi ihan vapaasti vaikka ravintolakierroksella juoda esim. jäävetta tai kahveeta.

Tai ehkä olet eksynyt jonkin pääsekaisin -kultin joukkoon? Siis terveellä suhteellisuudentajulla varustettu ymmärtää yleensä, että kuppilassa perjantai-iltana kertaalleen esitetty eksäjuo -ihmettely johtuu epätavallisuudesta eikä suinkaan ole mitään leimaamista. Toisaalta monet ihmiset ovat humalassa jumalattoman ärsyttäviä, jolloin saattaa pinna palaa…

21.

”Tai ehkä olet eksynyt jonkin pääsekaisin -kultin joukkoon?”

Nyt minä olen vähän ilkeä, mutta joo, taidan tietää mistä päänsekoituskultista on kyse. Sen nimi on Suomen Tasavalta - Republiken Finland. ;)

22.

Suomalainen alkoholikulttuuri on täysin vääristynyt. Tänään sai tuomion 15-vuotias poika, joka humalapäissään puukotti kuoliaaksi pari vuotta vanhemman pojan. Kuka helvetti näille kersoille on antanut kaljaa? Ilmeisesti Suomessa ei voi vapaasti myydä alkoholia, kun ei sitä osata käsitellä oikein. Mitään täyskieltoa en kannata, mutta lukkojen taakse aine joutaisi laittaa.

Mitenköhän moni rikos on tehty alkoholin vaikutuksen alaisena? Voitaisiinko niitä vähentää vaikeuttamalla alkoholin saatavuutta. On päivänselvä (tahaton sanaleikki) asia, että valistus ei ole kansaan tehonnut. Shokkihoitoa ja kiiruusti!

23.

Edelliseen vielä. Eikö ketään tosiaankaan kiinnosta, että alaikäiset hilluvat puistossa juomassa kaljaa em. puukotustapauksessa? Ollaanko jo niin totuttu alaikäisten ryyppäämiseen? Aikuisten ihmisten vääristyneen, arkipäiväistyneen ja lepsun alkoholiin suhtautumisen vuoksi nuoret joutuvat kärsimään ikäistensä känniääliöiden riehunnasta. Mitä helvetin järkeä? Juokaa lapset kaljaa, mutta varokaa niitä huumeita…

24.

Kai sille alkomahoolia myynyt pistetään myös linnaan avunannosta..?

Onko tämä kommenttien sivutus uusi juttu? Ei kiva.

25.

Kai sille alkomahoolia myynyt pistetään myös linnaan avunannosta..?

Onko tämä kommenttien sivutus uusi juttu? Ei kiva.

26.

Hei! Mihin hävisivät rivinvaihdot?!?!

27.

@26 Plazan uusitun softan syvimpiin syövereihin, näin käy kun korjaa ehjää :(

28.

”Luin kerran tutkimuksesta, jossa koehenkilöille juotettiin alkoholitonta olutta, silti heidän käytöksensä muuttui sitä mukaa riehakkaammaksi, mitä useamman tuopin joivat, aiempien kokemusten ja opitun mallin mukaan. Seurueessa oli pari heppua jotka joivat oikeaa alkoholia. Tämä vain tukee sitä käsitystä, että ihminen humaltuessaan, joko oikeasti tai feikisti, antaa itselleen luvan vapautua.”

Olen testannut tuota aikoinani itsekin, ja se todella 'humalluttaa', vaikka olut on alkoholitonta, JOS (ja tämä on tärkeä jos) seurueessa on alkoholia oikeasti juovia yksilöitä.

Yksin ollessa taas alkoholittomasta oluesta ei tule sitten niin yhtään humalaan. Kyseessä on varmasti osittain psykologinen seikka, mutta itse olen sitä mieltä, että jopa vettä tai tuoremehua juopposeurassa latkimalla voi 'humaltua' ainakin jonkin verran, koska .. (ja nyt tulee hieman esoteerisempaa selitystä).. humalaiset värähtelyt seurueessa ovat vahvemmat kuin sen yhden selvän ihmisen värähtelyt, joten niihin tahdistutaan - ja lisäksi se 'toisten humala' kyllä hieman humalluttaa myös sitä selväpäistä, tarpeeksi pitkään lähistöllä jatkuessaan.

Tätä on toki sanojen puutteessa vähän vaikea selittää, mutta käsitykseni mukaan se ei ole edes mitään feikkaamista, vaan siinä oikeasti 'humaltuu'. Miten alkoholi vaikuttaa ihmiselimistössä esoteeriselta tai energeettiseltä kannalta katsottuna? Kaikkihan on lopulta vain värähtelyä, joka taas vaikuttaa toisiin värähtelyihin.. ihminen yleensä tahdistuu ajan myötä toisten ihmisten värähtelyihin..

Ei syyttä sanota, että ”seura tekee kaltaisekseen”, sehän on esoteerinen totuus!

- Vortac

Kirjaudu sisään

Tai kommentoi vierailijana

HUOM! Rekisteröitymällä käyttäjäksi varaat itsellesi pysyvän nimimerkin!

Takaisin ylös