Töhryt ja kaupunkimiljöö
16.9.2008
Panu
Aihealueet: Ajankohtaista, Yhteiskunta, Laki, Rikollisuus
Helsingissä ovat kakarat kuulemma oikein osoittaneet kaduilla mieltään ns. Stop töhryille -kampanjaa vastaan. Mielenosoittajien tavoitteena on käsittääkseni laillisen töhrimisseinän saaminen yleiseen käyttöön, mikä sinänsä voi olla ihan toimiva tapa vähentää inhimillisten katurakkien harrastamaa haju- ei kun värimerkkien ruilauttelemista asiattomiin paikkoihin. Siitä huolimatta vierastan moista ideaa, sillä minulle ei ole koskaan oikein valjennut, miksi ”graffiteja” ylipäätään pitäisi suosia tai koko harrastusta edistää. Perusteina esitetään mm. kaupunkikuvan piristäminen ja ”taide”, mutta ne kuulostavat ontoilta. Todellisuudessa kyse on yrityksestä minimoida haittoja, joita selvästi ilkivaltaisesta toiminnasta aiheutuu: parempi että nuoriso töhrii luvan perästä kuin ilman. Eri asia on sitten, pysyykö sotku sille varatuilla alueilla.
Graffititaiteilu on samantapainen ilmiö kuin se naurettava talonvaltaus, josta kuukausia sitten kirjoitin. Silloin jossain provinssikaupungissa nuorisohuligaanit valtasivat jonkin tyhjillään seisseen rötiskän ja vetäytyivät sisätiloihin piirtelemään ala-astetasoisia kuvia osoittaakseen harjoittavansa ”omaehtoista kulttuuritoimintaa”. Todellisuudessa koko touhussa on vain kyse tylsistyneiden ja mielikuvituksettomien nuorten hulinoinnista, jotta voidaan sitten jälkeen päin paistatella uhrin roolissa ja syytellä poliiseja kauheiksi fasisteiksi ja sortajiksi.
Töhrykulttuurin taustalla on se, että kun kulttuuripiirteitä lainataan ihannoidusta esikuvamaasta, myös tuon maan alaluokkaa pidetään esikuvana, jolta halutaan omaksua tapoja. Joku minua fiksumpi ja sosiologisesti oppineempi huomautti toistakymmentä vuotta sitten jossain, että Suomen kaltaisessa maassa esimerkiksi amerikkalainen roskaruoka kuuluu huomattavasti keskiluokkaisempien ihmisten elämäntapaan kuin Yhdysvalloissa: siellä se on rahvaanomainen tapa ruokkia itsensä, meillä taas kaikki amerikkalaisuus, myös alaluokkainen, on niin arvostettua, että varsin varakkaatkin ihmiset käyvät purilaispaikoissa. Voi olla että tuo pitikin paikkansa silloin 90-luvun alussa, mutta esimerkiksi Mäkkärit ovat ainakin nykyään brändistäytyneet kunnollisten lapsiperheiden ruokailupaikoiksi, joten pikaruoan osalta tieto lienee vanhentunut. Sitä vastoin graffitiharrastus vaikuttaa juuri tuontyyppiseltä ilmiöltä: amerikkalaisen alaluokan käyttäytymismalli on meillä poispilattujen keskiluokan sikiöiden tapa päteä porukassaan.
Kaupunkikuvan elävöittäminen graffiteilla on hölynpölyä. Komeat, hyvällä maulla tehdyt seinämaalaukset ovat yksi asia ja epämääräisten, yössä hilluvien spreijarisakkien roiskimat koukerot toinen. Vaikkapa tänne meille Turkuun, Aurajoen rantaan ilmaantui muutama vuosi sitten kaupungin historiaa esittävä seinäteos - käsittääkseni sen tekivät taidekoulun opiskelijat. Kauaa ei tarvinnut odottaa, kun siihenkin jo spreijattiin ensimmäinen asiaton lisäys. Ilmeisesti sitä kuitenkin säännöllisesti saneerataan ja restauroidaan, koska töhryrit eivät ole vielä onnistuneet vahingoittamaan sitä kovin pahasti. Joku tietenkin väittää, että nuorisohuligaanit ovat pohjimmiltaan kunnon väkeä, joka ei halua tuhota oikeasti hienoa maalausta. Tällaiselle löpinälle minä voin vain nauraa pilkallisesti.
Elävöittämisen sijasta graffitit luovat uhkaavaa, ränsistynyttä tunnelmaa, jonka tutkimuksetkin ovat osoittaneet rohkaisevan hilluvia teinejä muuhun ilkivaltaan, kuten lyhtypylväiden särkemiseen. Nollatoleranssi on siksi yhteisen viihtyvyyden kannalta aivan oikea asenne, ja jos kläpit inisevät fasismista ja suvaitsemattomuudesta, iniskööt. Ehkä ne sitten keksivät itselleen oikeita harrastuksia tuon hillumisen tilalle. Minulle ei ole oikein selvää edes se, miksi töhertely pitäisi nähdä jotenkin ”edistyksellisenä”, ”vasemmistolaisena” tms. ja miksi nuorten tai nuorehkojen vasemmistopoliitikkojen kuuluisi ajaa parempia töhertelymahdollisuuksia. Jos nuoret jotain tarvitsevat, niin monipuolisempia harrastuksia seiniensottaamisen sun muiden joukkohulluuksien sijaan. Graffitit ovat ennen muuta laumahengen ja tylsistyneisyyden synnyttämää ilkivaltaa - sitä työtä, jota paholainen keksii joutilaille käsille. Nuoren yksilölliset lahjat tuskin pääsevät esille kun hän juoksee toisten saman alakulttuurin sisäistäneiden pikkurobottien mukana tihutöissä yötä myöten.
Muuan vakiokommentoijistani todennee tähän, että vasemmiston kloppipoliitikkojen osoittama ymmärtämys graffitien töhertämistä kohtaan on yksi 1970-luvun kasvatusteoreettisten muotien myöhäisvaikutuksesta: graffitit kuuluu mieltää nuorison autenttiseksi protestiksi. (Kiltteys, nörttiys ja lukutoukkuushan monille valtavirtakasvatusopit sisäistäneille taas on punainen vaate: ahdistuneiden tätien maailmansalaliitto on paljon enemmän huolissaan nuorison netti- ja tietokonepeliharrastuksista kuin töhryistä, hasiksesta ja nuorisorikollisuudesta.) Näinhän asian laita tietysti onkin, mutta ei tähän pitäisi alistua. ”Nuorison protesti” on jo ilmiönäkin kulahtanut itsetarkoitukselliseksi riitiksi, jota on mahdotonta ottaa vakavasti. Nykyisin se tarkoittaa käytännössä mielenosoituksia vapaan vandalisointioikeuden ja vapaiden huumeiden puolesta. Jos ei sen suurempia epäkohtia Suomesta löydetä kuin töherryskielto ja huumekiellot, aika hyvällä tolalla tuntuu isänmaa olevan.
Protestoikoot ne, joilla protestoimisen aihetta on, mutta minusta 1960-luvusta on jo kulunut niin kauan, että keskiluokka voisi opetella olemaan oikeaa yhteiskuntaa pönkittävää keskiluokkaa ja opettaa penskojaan tekemään jotain muuta kuin toistamaan vuosikymmenten takaisia protestointirituaaleja. Varmasti 60-luvun kapina oli omana aikanaan aiheellinen, ja on ihan hyvä juttu, että yhteiskunta on sittemmin avautunut ja muuttunut suvaitsevaisemmaksi. Mutta juuri siksi pitäisi päästä eroon tuosta itsetarkoituksellisesta ”kapinallisuuden” ihannoinnista. Moniarvoisena aikanamme on täysin mahdollista olla yhteiskunnan tukipylväs ja elää luovaa, inspiroivaa, kulttuurisesti rikasta elämää. Mitään entisten aikojen ahdasmielistä ja ajatuksiltaan yksisuuntaistunutta ”poroporvarillisuutta” tuskin enää on olemassa, paitsi ehkä juuri noiden kapinallisuusrituaaleja pakonomaisesti toistavien mukavallankumouksellisten keskuudessa. Itse asiassa juuri tekoradikalismi on nykyajan suvaitsematonta poroporvarillisuutta jo siksikin, että se tuntuu periytyvän sukupolvesta toiseen. Mitäpä luulette nykyisten graffitisottaajien ja hasiksenvapauttajien vanhempien - tai itse asiassa varmaan jo isovanhempien - tehneen kuusi-seitsemänkymmenluvulla?
- Kundserviceanställda (4)Turku stad
- Tuotesuunnittelija, KomponenttipaketointiMurata Electronics Oy
- VHDL osaajaMurata Electronics Oy
- Asiantuntijoita tuotekehitykseen ja prosessitukeenMurata Electronics Oy
- Software development manager, AndroidMurata Electronics Oy
- Junior ConsultantBentley Systems
- Kirjanpitäjä järjestelmän käyttöönottoprojektiinHR Yhtiöt Oy
- Java DevelopersVaadin Oy - Saranen Consulting Oy
- ServerPro - 10 järjestelmäasiantuntijaaSaranen Consulting Oy
- ServerPro - 10 kehittymishaluista it-tukihenkilöäSaranen Consulting Oy
- 1.
-
”Elävöittämisen sijasta graffitit luovat uhkaavaa, ränsistynyttä tunnelmaa, jonka tutkimuksetkin ovat osoittaneet rohkaisevan hilluvia teinejä muuhun ilkivaltaan, kuten lyhtypylväiden särkemiseen. …
Graffiteissa on kuitenkin perimmältään kysymys laumahengestä ja tylsistyneisyyden synnyttämästä ilkivallasta - siitä työstä, jota paholainen keksii joutilaille käsille.”
Amen.
Ainahan sitä jollain tavoilla nuoriso ”kapinoi”, mutta yhteisen (tai muiden ihmisten) omaisuuden rikkomista ja sotkemista en ole koskaan käsittänyt. Oman fillarini lokasuojat toki maalasin Horna-kiusavärillä. Kun teini-iässä kuljin enemmänkin bussilla, niin koskaan ei lakannut hämmästyttämästä se, mitä niiden töhrijöiden ja penkkien viiltelijöiden päässä liikkuu? Minulla ja parhailla kavereillani ei milloinkaan ollut mitään tarvetta tai halua sellaiseen. Mistä se halu ja tarve sikiää? Eikö muka ole mitään keinoa kanavoida sitä jotenkin toisin?HS:n uutisesta:
”Stop töhryille -projektia ja graffitien nollatoleranssia vastustava mielenosoitus ei sujunut välikohtauksitta. Tiistaina iltayhdeksään mennessä poliisi oli ottanut kiinni 27 kulkueeseen osallistunutta.”Poliiseja kohti heiteltiin pulloja ja maalipanoksia”, ylikomisario Jussi-Pekka Lämsä kertoi.
”Siellä on vahingontekoa, ilkivaltaa ja poliisin väkivaltaista vastustamista.”
Väkijoukosta lentäneiden pullojen kerrottiin osuneen kahteen poliisiin, joista toinen sai lievän vamman päähänsä. Lisäksi poliisiautoja sotkettiin maalilla ja niistä rikottiin ikkunoita. ”
- 2.
-
Niin siis Horna-kiuasvärillä (eikä kiusavärillä ;)
- 3.
-
Hmmm.. Monesta kohtaa samaa mieltä, joskin nollatoleranssi tarkoittaa ihan oikeasti sitä, että syrjäisetkin paikat missä ei nyt niin väliä olisi ja johon äkkiseltään ajatellen joku voisi jotain hienoa tehdäkin ovat pois suljettuja. Tampereellahan oli kaiketi jokin hylätty tehdasrakennus, joka toimi puolilaillisena maalauspaikkana, mutta joka sitten Periaatteesta otettiin ihan poliisin valvovan silmän alle.
Pakko tuoda siis edes vähän eroavaa näkökantaa tässä esiin. Eniten häiritsee noiden ”vapaan kaupunkilan” vaalijoiden keskuudessa yleisen keskenkasvuisuuden lisäksi se, että tuohon vapauteen tuppaa liittymään niin perkeleesti roskia ja rikottuja pulloja.
Oli laillista tai ei, niin esim. tällainen ei minun mielestäni ole mitenkään haitallista: http://farm4.static.flickr.com/3133/2476766173_86e9324948.jpg
Sitten on toki Banksyt sun muut, jotka menevät sinänsä jo ”ihan oikean” katutaiteen puolelle.
- 4.
-
Tulikin tämä sitten heti vastaan, oon aikalailla Takalan linjoilla: http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/1135239491604
Olisi ehkä hyvä, että tuo puhdistushomma kilpailutettaisiin vaikka vuosittain. Hieman epämääräinen kuva tuosta tulee ilman foliohattuakin.
- 5.
-
Sinällään kannatan graffiteille erikseen osoitettuja paikkoja, mutta toinen asia on, pysyvätkö graffitit vain siellä. Iso osa töhrimisharrastuksen viehätyksestä on nimenomaan sen kielletyssä luonteessa. Suurin osa kaupungilla nähtävistä graffiteista on taiteellisesti niin heikkoa tasoa, että on selvää että ainoana motiivina on ”kapina”.
- 6.
-
Laillisia töhertelypaikkoja pitäisi lisätä ihan kokeilun merkeissä: vähentävätkö ne olemassaolollaan muita töhryjä sen verran, että tämä kannattaisi taloudellisesti?
Ehkäpä tälläiset paikat pitkässä juoksussa myös vesittäisivät pahinta intoa sotkea pysäkit ja bussit tussitageilla, naarmuttaa ikkunat ja muutenkin tuhota ympäristöä. Tuurilla näistä laillisista kohteista voisi nousta muutama oikeasti osaava graffitimaalari, joiden teoksia voisikin lisäillä kaupunkikuvaan.
- 7.
-
Ehkä kyse on siitä, että funktionalismi ei loppupeleissä ole kovinkaan funktionaalista.
Kun ennenmuinoin tyylikausien aikana rakennettiin rakennuksia, niissä pelättiin tyhjää pintaa ja se pyrittiin täyttämään koristeilla, pilastereilla ja ornamenteilla niin, että tyhjät ja paljaat pinnat rikkoutuivat mahdollisimman tehokkaasti. Näin saatiin elävä, usein värikäs, pinta, joka oli luonnollinen, fraktaalinen.
Luonto kammoaa tyhjää, sileää ja paljasta pintaa. Luonto itsessään on täynnä muotoja ja fraktaaleja - paljas, tyhjä, sileä pinta on kuollut ja kalsea. Se suorastaan HUUTAA jotain töhryä tai graffitia pintaansa niin, että tuo tyhjyys täyttyy ja paljas pinta rikkoutuu.
Funktionalismin ja sitä seuranneiden krapulatyylien, kuten betonibrutalismin, ideana on juuri tuo epäluonnollisuus - eli rumuus, tyhjyys ja halpuus. Suositaan luonnontonta sileää ja paljasta pintaa, suoraan science fictionista tai pikemminkin erilaisista dystopioista kuten Kellopeliappelsiinista. Paitsi että tällainen betonipinta sääistyy nopeasti Suomen ilmastossa ja kasvattaa pintaansa ruman vihertävän leväkasvuston, se myös suorastaan huutaa töhryjä pintaansa.
Tagit ja muut töherrykset ovat kuin ornamentti, joka rikkoo paljaan pinnan. Koska arkkitehtuuri on kammoksunut 1920-luvulta lähtien koristuksia, äidin pikku liimatilhet tekevät siihen omasta aloitteestaan rumistuksia - näin luonnoton paljas pinta rikkoutuu.
Oletteko ikinä kiinnittäneet huomiota siihen, miten graffiti on nimenomaan modernistisen arkkitehtuurin ja rakentamisen riesa, mutta vanhemmat rakennukset pääsääntöisesti säästyvät siltä?
- 8.
-
Helsingissähän linjana on nykyään se, ettei edes hienoja graffiti-teoksia saa tehdä täysin käyttämättömiin harmaisiin seiniin. Eli lupaa ei voi saada, koska ”se antaisi sellaisen kuvan, että graffiteja saa tehdä”. Tämä on vähän samankaltainen argumentti, kuin prostituution kriminalisoinnin puolustajilla, joiden mielestä yhteiskunnan pitää lähettää signaali, ettei tällainen ole hyväksyttävää. Viis siitä, onko tuollaisen signaalin lähettäminen käytännöllistä tai millään tasolla järkevää.
Täälläpäin kaupunki antoi muutamalle nuorelle taiteilijalle luvan piristää kaupungin sähkökaappeja. Jälki on hienoa ja piristävää.
- 9.
- 10.
- 11.
-
Ihan asiaa, tosin ” Minulle ei ole oikein selvää edes se, miksi töhertely pitäisi nähdä jotenkin ”edistyksellisenä”, ”vasemmistolaisena” tms. ja miksi nuorten tai nuorehkojen vasemmistopoliitikkojen kuuluisi ajaa parempia töhertelymahdollisuuksia.” - eikös se ole aivan selvää, että pohjimmiltaan vasemmistolaisesta ajanvietteestä on kysymys. Töhrinnällä osoitetaan, missä arvossa porrrrrrvarien - tai millä nimellä näitä nykyään kutsutaankaan - yksityisomaisuutta pidetään. Töhrijät itse tuskin kuuluvat kiinteistöjäomistavaan luokkaan, siispä heidän omatuntonsa ei soimaa ja saavatpahan ehkä jotain tyydytystäkin kateudelleen, kun vahingoittavat riistäjien omaisuutta.
Tosin pääasiallinen motivaattori lienee Panunkin mainitsema reviirin merkkaus ja ”feimin” hankinta (joka koostuu graffitien määrästä, laadusta ja vaarallisista sijaintipaikoista)
- 12.
-
”Itse asiassa juuri tekoradikalismi on nykyajan suvaitsematonta poroporvarillisuutta jo siksikin, että se tuntuu periytyvän sukupolvesta toiseen. Mitäpä luulette nykyisten graffitisottaajien ja hasiksenvapauttajien vanhempien - tai itse asiassa varmaan jo isovanhempien - tehneen kuusi-seitsemänkymmenluvulla?”
Kukas se Tapio Laakson isä olikaan?
Helsingin kaikissa anarkistiporukoissa talonvaltaajista maan ystäviin ja FC jokerien edesmenneeseen sikakatsomoon pyörii sama pieni ryhmä henkilöitä joiden sukuhistoriasta löytyy pitkä rivi troublemakereita sukupolvesta toiseen. Menee tuo sakilaisuus ikaäänkuin perintönä isältä pojalle.
Pirkkaniksinä: Nestemäisellä lattiavahalla siveltyym betonipintaan ei töhryt tartu vaan ne voidaan pestä pois painepesurilla jos ei halua ryhtyä perinteiseen sanko-juuriharja jumppaan.
- 13.
-
Ironmistress, jos kuljet hetkenkin silmät avoinna, näet erittäin runsaasti töhrittyjä puuhuviloita, luonnon kallioseinämiä ja kasvavia puita. Kaikki puhe harmaiden betoniseinien elävöittämisestä on silkkaa soopaa.
- 14.
-
Töhryjen puolustajat perustelevat toimintaa sen taiteellisuudella. Todellisuutta on kuitenkin se, että ne joukon varsinaiset taiteilijat ovat häviävä vähemmistö.
Valtaosa töhryistä on tägejä tai provosoivia iskulauseita, ja kohteiksi valitaan jotain mahdollisimman kallista tai historiallisesti arvokasta. Tekijät hakevat itsetunnon kohotusta sekä adrenaliinipiikkiä teoilla, joissa kiinnijäämisen riski ja seuraamukset ovat suuria.
Mielenosoittajat voivottelevat maksumiehiksi joutuneiden ”taiteilijoiden” kohtaloita. Näissä tapauksissa taiteilijat ovat sopivasti signeeranneet teoksensa ja sijoittaneet ne arvokkaisiin julkisivurakennuksiin. Sitä pyritään maksimoimaan tehdyn ilkivallan rahallinen vahinko ja ihmetellään, kun joudutaan itse maksumieheksi? :D - 15.
-
Voe voe.maailman pahin rikos seinien töhriminen herättää paljon närää teissä betoniviidakon asukeissa.muodostakaa joku oma kuolemanpartio katuja siivoamaan älkääkä marisko täällä maailmanparantajajumala asenteella miten hirvittää ja v*tuttaa,tehkää asioille jotain.minä tekisin jos minua asia noin paljon häiritsisi.
- 16.
- 17.
-
perkelemunnimimerkkionviety, yleensä nuo töhrityt puutalot ovat hylättyjä tai muutoin vain dereliktejä. Samoin avoin paljas kalliopinta on tuollainen luonnoton pinta, joskin paljaassa avoimessa kalliopinnassa luonnonvoimat kuluttavat töhryt nopeasti, alle kymmenessä vuodessa, pois. Kasvavan puun töhertäminen on lähinnä typerää, sillä töherrys sääistyy puusta nopeasti pois.
1920-luvulta eteenpäin arkkitehtuuri on lähes poikkeuksetta ollut rumaa ja yksitoikkoista. Sellaista, joka suorastaan kerjää töherrystä pintaansa. Koruttomuus ja karut linjat arkkitehtuurissa ei ole rehellisyyttä, vaan vain rumuutta ja halpuutta. Ei kuitenkaan niin, että töhertely ja suttaaminen tekisi siitä yhtään kauniimpaa.
- 18.
-
Samoilla linjoilla kanssasi Panu!
Malliesimerkki oli muuten meikäläisissä kuvioissa eräs töhrinnästä (kirkkoveneitä ja kikkeleitä-tyyliä) kiinni jäänyt kääpä, joka ihan oikeasti puhui ”fasismista” - hänen kiinni ottajansa ja taiteensa estäjät olivat fasisteja - mutta hassulla tavalla. Vaikea f-kirjain oli nimittäin nuoren suussa korvattu ihan rehellisellä veellä. :) Vähänkös huvitti.. ei osaa edes sanoa sitä, mitä on vastustavinaan! Todellinen töhrijä-tepon mallikappale.
- 19.
- 20.
-
En tiedä, välitänkö töhryistä, mutta eivät ne minua häiritse
sen enempää kuin muutkaan latteudet. Graffitit tuntuvat olevan osa tätä
(tietyiltä osin) puutteellista yhteiskuntajärjestelmää, enkä tiedä olisiko graffititon maailma yhtään sen parempi.Lyhyesti sanoen: seinäpiirtely ja nimikirjainten maalaaminen
siltojen pieliin on onneton tapa protestoida poliisia ja esivaltaa vastaan, joka toisaalta on asetettu suojelemaan varakkaampaa ja hienostuneempaa väkeä. Eipä tämä varakas ja hienostuneempi väki usein sen parempaa taiteellista antia ole saanut aikaan, kuin nämä töhrijätkään.Jos joku rupeaisi töhrimään tyttöystäväni autoa se olisi hiukan
eri asia.
Voisi tulla käsilaukusta päähän ja sen jälkeen käsiraudat ranteisiin. - 21.
-
”– poliisia ja esivaltaa vastaan, joka toisaalta on asetettu suojelemaan varakkaampaa ja hienostuneempaa väkeä.”
Näin on varmasti joskus ollut. Nykypäivänä on se ongelma, että poliisi on, vuosikymmenten työn tuloksena, melko puolueeton. Se suojelee aika hyvin valtavirtasuomalaisen oikeuksia ja arvomaailmaa ja aina silloin tällöin joku herrakin joutuu vaikeuksiin poliisin kanssa. Kun poliisi pamputtaa ”kapinatyöläistä” tai saattaa pörssihuijarin syytteeseen, suomalainen työmies tai pikkuvirkailija myhäilee yhtäläisellä ilolla ja mielihyvällä.
Suurilla herroilla on tämän vuoksi ihan omat vartiointiliikkeet suojelemassa omia etujaan. Poliisi on näille liian tehoton ja puolueeton.
- 22.
-
”Helsingin kaikissa anarkistiporukoissa talonvaltaajista maan ystäviin ja FC jokerien edesmenneeseen sikakatsomoon pyörii sama pieni ryhmä henkilöitä joiden sukuhistoriasta löytyy pitkä rivi troublemakereita sukupolvesta toiseen. Menee tuo sakilaisuus ikaäänkuin perintönä isältä pojalle.”
Tai isältä/äidiltä tyttärelle. Tuota lukiessani tuli nimittäin mieleeni ammattirähisijäanarkisti, Pink Black Block -masinoija, ylikokoisen egon omaava Akuliina Saarikoski.
- 23.
-
Kannatatko verorahojen suurimittaista käyttöä korruptiolta haisevaan, ei-läpinäkyvään FPS:n rahoittamiseen, jonka vastineeksi vartijat pamputtavat summittaisesti epäilyttäviä tyyppejä?
Stop töhryille -kampanja saa kyllä tägäämistäkin vierastavan ihmisen symppaamaan graffariporukkaa.
- 24.
-
”Näin on varmasti joskus ollut. Nykypäivänä on se ongelma, että poliisi on, vuosikymmenten työn tuloksena, melko puolueeton. Se suojelee aika hyvin valtavirtasuomalaisen oikeuksia ja arvomaailmaa ja aina silloin tällöin joku herrakin joutuu vaikeuksiin poliisin kanssa.”
Tilanne on se, että jokainen valtavirtasuomalainen
edustaa lievästi hyväosaisten ryhmää, monet poliiseistakin. Poliisi valvoo pääasiassa omaisuuden pysymistä omistajalla tai yhteiskuntajärjestystä, ei sen kummempaa. Hyvänä esimerkkinä smash asemiin liittyvät tempaukset. Seuraavaksi poliisia kiinnostavat liikennerikkeet ja jonkin verran suojellaan myös suoranaisesti ihmisiä extempore-hölmöyksiltä.”Kun poliisi pamputtaa ”kapinatyöläistä” tai saattaa pörssihuijarin syytteeseen, suomalainen työmies tai pikkuvirkailija myhäilee yhtäläisellä ilolla ja mielihyvällä.”
Poliisi on periaatteessa kiinnostunut mistä tahansa omaisuuteen
liittyvästä vahingonteosta. - 25.
-
Graffiteista ilmiönä tuntuvat olevan pihalla järjestäen kaikki, niin poliisit, poliittiset nollatoleranssilaiset, vasemmistaloiset ”ymmärtäjät” kuin tämänkin kommentoijat.
Pahimmin pihalla ovat nämä kakkafasistit, jotka kuvittelevat että kun johonkin hylätyn rautatietunnelin seiniin maalataan, niin ne töhryt taudin lailla sieltä leviävät joka paikkaan. Nämä ovat niitä samoja tyyppejä, joiden mielestä on tärkeää antaa oikea ”signaali”. Ikäänkuin yhteiskunnassa ei olisi mitään varaa tehdä mitään kompromisseja ja että säännöt pitää ylivirittää varmuuden vuoksi niin tiukoiksi, ettei mikään toiminta joka jossain tilanteissa on tuomittavaa, voisi olla sallittua missään muussakaan tilanteessa.
Ymmärtäjät ovat myös totaalisen pihalla. Tunsin nuorena Tampereen töhrijöitä aika paljon henkilökohtaisesti ja kyllä siitä suurimmalla osalla on ylevä kulttuuriharrastus kaukana. Siellä halutaan ”rispektiä”, kunnioitusta siitä, että on uskaltanut ”vetää” vaarallisiin paikkoihin. Toki myös esteettisillä jutuilla oli kilpailua, ja artsuimmat tyypit tekivät ”piissejään” ihan oikeasta itseilmaisun halusta. Pätemisentarve on tietysti siinä iso tekijä ja näihinkin näyttäisi kuuluvan se, että ”oikea” graffiti täytyy tehdä kiellettyyn paikkaan. Sallittuihin maalauspaikkoihin maalajille vähän niinkuin naureskeltiin.
Poliisi on myös täysin pihalla tästä touhusta, muutamaa asiaan erikoistunutta lukuunottamatta. Ainakin 90-luvulla Tampereella oli muutama konstaapeli, jotka kävivät vähän epävirallisestikin suorastaan pamputtamassa töhrijöitä, jotka ”tiedettiin”, mutta joiden teoista ei ollut näyttöä. Tämä toimi käsittääkseni aika hyvin, eli oli jonkinlainen kirjoittamaton sääntö, että syrjäisemmät muuntajakopit tms sai maalata kunhan poliisi ei saanut kiinni, mutta jos johonkin näkyvään paikkaan tuli töhryjä, niin käytiin vähän ”juttelemassa”. Voin olla väärässäkin, koska pysyttelin näiden tyyppien touhuista erossa, sen verran typerää touhua se on.
- 26.
-
Tämä ei liity aiheeseen edes etäisesti, mutta kiinnostanee useimpia Panun blogin lukijoita:
http://www.varputavi.com/paivakirja.html
Niin että kukas perustaa sen tosimiesten vapautusrintaman?
- 27.
-
Täti Ruskea heiluttaa täällä anarkistien mustia värejä? Töhrittyjä puutaloja, kallioita ja kiviaitoja näkee fillaroidessaan Kulosaaren läpi, ne eivät ole todellakaan delerektejä tai hylättyjä.
Mieluummin verorahoja FPS:n pampputaiteeseen kuin töhrijöillle.
- 28.
-
”Stop töhryille” -kampanjassahan älyttömintä on tuo, että lupia ei saa minkäänlaiseen graffitimaalaukseen, koska ne päättäjien mielestä jotenkin mystisesti sieltä leviävät muuallekin. Kielletään siis kategorisesti hienojen ja piristävien töiden tekeminen.
Tylsien tagi-töhryjen poistamista ja estämistä vastaan minulla ei ole mitään.
- 29.
- 30.
- 31.
-
”Ei asiassa ole mitään mystistä. Tuo voi olla liian ankaraa politiikkaa tai sitten ei, mutta jos jossain seinässä on luvan perästä tehty graffiteille ominaista värinkäyttöä ja motiiveja käyttävä teos, niin kyllä se todella antaa penskoille sen signaalin, että graffiteja saa tehdä.”
Hyväksytkö saman logiikan käytön myös muissa poliittisen päätöksenteon alaisissa asioissa? Jotkut ovat sitä mieltä, että prostituution kriminalisointi antaisi sellaisen signaalin, että tämä ei ole hyväksyttävää ja näin prostituutio vähenisi. Ovatko he siis oikeassa?
Älytöntä tässä on siis se kategorinen kielto, ettei minkäänlaisia graffititeoksia saa tehdä minnekkään, riippumatta taiteen laadusta tai paikasta, mihin tätä taidetta suunnitellaan. Järjenkäyttö on siis kielletty.
- 32.
- 33.
-
”Jos kaupunki katsoo, että tällainen panostus ei ole sen resurssien puitteissa mahdollinen, se on minusta ihan legitiimi johtopäätös. On täysin tarpeetonta nähdä tämä jonkinlaisena itsetarkoituksellisena sorronhaluna.”
Minä näen tuollaisen kategorisen ja harkinnanvaraa antamattoman päätöksen vain typeryytenä, asiassa kuin asiassa. Onneksi omassa kotikaupungissani ajatellaan eri tavalla. Töhrijät töhrivät aina, onneksi täällä annetaan tilaa myös graffititaiteen tekemiseen.
- 34.
- 35.
-
”Murhaajat murhaavat aina, mutta onneksi täällä järjestetään myös näyttäviä julkisia teloituksia.”
Itseasiassa tässä tapauksessa tuo vertaus kuulisi lähinnä ”Murhaajat murhaavat aina, mutta väkivaltaelokuvien esittäminen on edelleen sallittua”. Graffiti kun ei ymmärtääkseni kenenkään hengen päälle käy.
Jos tutkimuksista muuten puhutaan, niin ”Stop Töhryille”-kampanjan entinen projektinjohtaja on muuten sitä mieltä, että nykyinen toimintamalli johtaa ihan tutkimuksienkin mukaan töhryjen lisääntymiseen. Alunperin projektin piti perustua avoimuuteen ja keskusteluun, nyt se perustuu vartiointiin ja tekniseen siivoukseen.
http://img354.imageshack.us/img354/1471/hs15092008stoptohryillery6.jpg
- 36.
-
Graffitit on taidetta !
- 37.
-
Parasta katutaidetta ikina oli viimekesainen Tampereella jarjestetty ”virkkausgraffiti” kilpailu, johon osallistuvat naiset virkkasivat suloisia elainhahmoja ja kukkasia ja kiinnittivat niita pylvaisiin, sillankaiteisiin ja rakennuksiin:
- sympaattinen ja piristava ankean katukuvan kaunistus saa ohikulkijan hyvalle tuulelle
- virkatusta katutaiteesta puuttuu kaikki oikeisiin grafiitteihin liittyva mukakapina ja poikaporukoiden uho…
- Banksy on muuten hirvean suosittu taalla Briteissa, ja oikeasti nykyajalle tyypillista, ironista, lahjatonta, teknisesti kompeloa, mukataiteellista roskaa.
- arsyttavinta tuossa Jenkkin getoista suoraan kopioiduissa graffiteissa on taidon puute - samanlaiset, geneeriset sutut loytyvat seka Suomesta, etta Briteista. - 38.
-
@32, 37, Panu, Lucifel
Näköjään ehkä järkevin argumentti grafiitteja vastaan on se, että niiden yksitoikkoinen jenkkiläinen slummityyli saa paikat näyttämään rähjäisiltä, mikä lisää ilkivaltaa. Tämä on epäilemättä totta. Grafiitti on rähjäisyyden perikuva.
Miten sitten voitaisiin elävöittää kaupunkiympäristöä laillisin keinoin? Pesubetoniseinä on kieltämättä kalsea ja tylsän näköinen. (Arkkitehdeistahan se on ”rehellinen, ankara ja konstailematon”.) Keinoja olisi nähdäkseni kaksi: teetetään muita tyylejä edustavia seinämaalauksia (tyylisuuntia riittää, ja maa on täynnään työttömiä taidealan AMK-tutkinnon suorittaneita) ja lisätään ornamentteja. Vanha sanonta: ”Ornamentti on rikos niin kauan kuin maailmassa on yksikin nälkäinen”, ei pidä paikkansa enää nykyaikaisen elementtiteollisuuden aikakaudella. Haluttaessa joka ainoa elementti voidaan työstää nikkari- tai uusrenesanssityyliseksi. Työtä tarvitsee tehdä vain muottien kehittämisessä. Betoni ei maksa sen enempää. Ainakin saadaan elämää seinäpintoihin.
Jos lukijoissa on arkkitehtejä, he varmaan hirttävät minut tämän jälkeen. Munista betonirautaan.
- 39.
-
Tässä sitä kunnon katutaidetta.:)
http://i228.photobucket.com/albums/ee60/thelucifer_rp/img3.jpg
- 40.
-
Jos graffitit ovat taidetta niin miksi niitä pitää tehdä sellaisille pinnoille jotka eivät taatusti ole maalareiden omaisuutta? Minun puolesta voitte selittää ja analysoida ilmiötä maailman tappiin mutta minun kirjoissani töhertelijät ovat aina rikollisia. He turmelevat toisten omaisuutta eikä mikään lässytys tai säälittävät poliittis-kulttuurillis-psykologiset selittely-yritykset muuta tätä tosiasiaa miksikään.
Tukka pois ja linnaan!
Kun seuraavan kerran telkkariuutisissa näytetään miten poliisi taas retuttaa näitä äidin pikku samimarkolassipettereitä pahnoille niin studio-ohjaaja voisi laittaa taustamusiikiksi vaikka Clashin versionSonny Curtis and The Cricketsin kappaleesta ”I Fought the Law” (..and the law won)
- 41.
-
missä on luovaa graffitia?
kaikki näkemäni on copypasteapinoitua ameriikangraffitia tyyliuskollista
Trendipaskaa.
Hah!!
Verrattavissa arkkitehtilehtien !hyvämakuhyvävelimetiedämmemikäonoikein-huttuun.
Graffiti = taantumus/keskivertonössökapinaa. - 42.
-
Graffiti = keskivertoåullamössö-nössökapinaa.
- 43.
-
HS:n viisasten kerho on kokoontunut asian tiimoilta:
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/1135239544552
””Graffitien tekijät osoittavat kansalaisrohkeutta kyseenalaistaessaan julkisen tilan kapitalististen yhtiöiden yksityisomaisuutena”, toteaa visuaalisen kulttuurin tutkija Annamari Vänskä.”
Milläköhän tavoin A Vänskän, tuon Judith Butlerin nimeen vannovan queer-tutkijan, jonka mielestä katse tuottaa sukupuolen,
http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Katse+tuottaa+sukupuolen/HS20060902SI1KU0410b
mielestä taloyhtiön kivijalkaan tuherretut paskatägit edistävät kansalaisrohkeutta ja kyseenalaistavat kapitalististen riistoyhtiöiden valtaa?Pohjat vetää toki professori Juha Sihvola, joka suoraan rinnastaa Stop Töhryille -kampanjan vetämisestä vastaavat virkamiehet Adolf Eichmanniin.
- 44.
-
”…vastakulttuuria”
Buah-haha-haa!!!!!
- 45.
- 46.
-
Aavistuksen rankka, mutta tässä tapauksessa oikein pureva vertaus ;)
- 47.
-
Pitäisiköhän ensin hoitaa ”oikeat” yhteiskunnassa vallitsevat ongelmat kuntoon ja sitten vasta alkaa siistimään rakennusten pintoja. Eiköhän yhteiskunnassa, jossa asiat ovat mallillaan ja täysin kunnossa, ole sijaa myös kaikenlaiselle kulttuurille ja jos ei, niin sitten siinä vaiheessa voi näitä lievempiä epäkohtia alkaa korjaamaan. Tuskin graffitit sentään lisäävät rikollisuutta, paitsi tietenkin jos niiden tekeminen luokitellaan rikollisuudeksi, tai nuorten alkoholin käyttöä tai köyhyyttä tai syrjäytymistä, ilmastonmuutoksesta ja talouden epävakaudesta puhumattakaan.
- 48.
-
Kaikki vaan töihin ni loppuu tää turhan päiväinen valittaminen ja töhriminen siihen paikkaan!
- 49.
-
Itse henkilökohtaisesti en pidä niistä töhryistä, ne ovat pääosin vain sotkua ja kuten Panu mainitsi niin silloin kun joku maalaa jotain todella hyvännäköistä on jonkun pikkutuhrijan pakko mennä se sotkemaan. Se siitä taiteellisuudesta.
Mutta en toisaalta myöskään tiedä onko nollatoleranssistakaan mitään hyötyä, ne idiootit jotka tuota tekevät saattavat saada jonkinlaisia kiksejä siitä että tekevät yönpimeydessä ”laittomuuksia”.
Muuten, kuulin jokin aika sitten radiosta että useimmat kiinnijääneet töhrijät ovat 22-27 vuotiaita, eli ei se aivan pikkukakaroiden touhua ole, mikä on outoa. Luulisi että kun ikä lähentelee neljännesvuosisataa ihminen jo alkaisi etsiä rakentavampia harrastuksia.
”. Yhteen aikaan luin Kapinatyöläistä vain laskeakseni, kuinka monta kertaa poliisi hakkaa ”prutaalisti”. :D”
Kapinatyöläinen olikin hauska lehti (Näkyy olevan vieläkin hengissä, mutten ole lukenut sitä vuosiin) jossa väkisin väännettiin laittomuuksista ihailtavaa toimintaa ja joka oli niin anarkistisen dogmaattinen ettei edes Pahkasika sitä olisi onnistunut parodioimaan. Minäkin muuten muistelen nähneeni prutaalia toimintaa Kapiksen sivuilla.
Uusimmassa webistä löytyvässä Kapinatyöläisessä näkyy olevan myymälävarkauksien ”analysointia”:
”Joidenkin mielestä toiselta puolelta maailmaa rahdatuista huonolaatuisista tuotteista maksaminen on suurempi rikos kuin niiden varastaminen, kuten myös hypermegalomaanisten kauppakeskusten rahoitus ja ylläpito on suurempi rikos kuin sabotaasi niitä kohtaan.”
- 50.
-
Turussa seinien sotkeminen on jo kauan sitten edennyt myös vanhaa arkkitehtuuria edustaviin arvorakennuksiin sekä yksityisiin asunto-osakeyhtiöihin ja jokirannan kulttuurimaisemaan.
Myös töhritään toisten graffiteja, joka aijemmin oli tabu. Näitä töhryjä ei voi nimittää edes graffiteiksi, vaan kyse on järjettömästä sotkemisesta paksulla mustalla värillä. Varastetaanko nämä värit jostaikin, koska halpoja ne eivät ole ostaa. Lisäksi tuollainen väriaine imeytyy syvälle huokoiseen rappaus tai tiilipintaan. Eli poistaminen edellyttää monesti koko seinän uudelleenmaalausta. -
Näkyvissa kommentit 1-50. Yhteensä 103 kommenttia.
