Tankerous love mate in Finlant
13.11.2008
Panu
Aihealueet: Ajankohtaista, Yhteiskunta, Kielitiede, Kulttuuri, Kansainväliset suhteet
Korppoolainen valtiosihteeri Stefan Johansson tuli tässä äskettäin kähmineeksi tätien tissejä kännipäissään Ruotsin suurlähetystön vastaanotolla. Kyseessä ei valitettavasti kuitenkaan ollut RKP:n terveen opportunistinen kannanotto seksuaalipolitiikkaan tarkoituksena kerätä meidän miesasiamiesten äänet, vaan miehisen miehen omapäinen yksityisaloite, johon puoluejohtaja suhtautui harmillisen ahdasmielisesti näyttämällä Stefulle - kuten iiriksi sanoisimme - keppiä ja maantietä. Niin mehukkaan jutun kuin tästä saisikin, en malta olla eksymättä sivupoluille. Lenita Airisto, joka on myös ammatiltaan lenita-airisto, intoutui siitä välittömästi julistamaan suomalaisille ja ilmeisesti myös suomenruotsalaisille junteille, kuinka sopimatonta on kännätä, kähmiä ja puhua apinaenglantia hienoissa tilaisuuksissa. (Hetkinen, siis Johansson från Korpo puhuu huonoa englantia riikinruotsalaisten vastaanotolla? Jokin tässä ei nyt oikein stemmaa.) Apinaenglannilla tarkoitettaneen sitä, mitä ennen vanhaan Ahti Karjalaisen aikoina kutsuttiin tankeroenglanniksi. No, nyt siis tiedämme, mikä eläin se tankero on, kiittäkäämme siitä Lenitaa.
Lenita on aikaisemminkin kunnostautunut geneerisen suomalaisen miehen haukkujana. Me vähän vanhemmat muistamme hyvin hänen lausuntonsa suomalaisten miesten (kaikkien?) tavasta käyttää valkoisia tennissukkia tumman puvun kanssa. Ylipäätään hän vaikuttaa sellaiselta Klaara Vuorenkaiku -tyyppiseltä nousukassnobilta, jolle hyvät tavat ja etiketti eivät ole tapa helpottaa kaikkien ihmisten yhteiselämää, vaan mahdollisuus ilkeämielisesti nolata ne, jotka ovat vähän arempia ja epävarmempia. Protokollan ja tapakasvatuksen todellinen, taivaallinen tarkoitus kääntyy tällaisten ihmisten käsissä ylösalaisin.
Hyvät tavat ja tapakasvatusoppaat ovat nimittäin olemassa ennen kaikkea juuri ujoja ja nolostelevia ihmisiä varten. Niiden on tarkoitus olla sellainen toimintaohje, jota noudattamalla munaukset voi välttää. Mielestäni nimenomaan nämä lenita-airistot menettelevät hyvin moukkamaisesti väärinkäyttäessään hyviä tapoja juuri meidän epävarmojen junttien pompottamiseen. Oikea suhtautuminen hyviin tapoihin on nähdä ne sisäisesti johdonmukaisena järjestelmänä, jolla on oma mielekkyytensä, ja pienet virheet eivät ole koko maailman katastrofi, kunhan kokonaisvaikutelma toimii. Lenitamaiseen asennoitumiseen sitä vastoin kuuluu käsittää ne kokoelmaksi itsetarkoituksellisia, mielivaltaisia ukaaseja, jotka päntätään päähän yksi kerrallaan ja jotka ovat kaikki yhtä tärkeitä, eli jos yksikin menee väärin, kaikki on hukassa.
Yhtä typeränä pidän Lenitan höpinää ”apinaenglannista”. Englannin kieli ei nykymaailmassa ole mikään snobbailuväline, vaan työkalu. Ammattislangilla sanotaan, että englanti toimittaa ns. lingua francan eli eri äidinkieliä puhuvien henkilöiden yhteisen keskustelukielen virkaa. Suurin osa meistä, jotka käytämme englantia työkalunamme, puhumme luonnostamme jotain aivan muuta kieltä ja teemme siksi tietysti myös virheitä. Tämä ei kuitenkaan ole vaarallista, niin kauan kuin kaikki ovat tietoisia tämän kommunikaatiovälineen puutteista ja uskaltavat tarvittaessa pyytää täsmennyksiä epäselviin kohtiin. Itse asiassa rohkenen jopa sanoa, että änkyttävän ja solkkaavan englannin ronski ja ujostelematon käyttö on tavallaan turvallista: kun kaikki sökeltävät kieltä suunnilleen yhtä huonosti, kaikki ymmärtävät myös varautua väärinkäsityksiin.
Tällaisessa tilanteessa jonkun Lenitan paheksuvat puheet apinaenglannista ovat täysin asiattomia ja toimivat tarkoitustaan vastaan. Suomalaisia on maailman sivu moitittu siitä, ettemme uskalla puhua vieraita kieliä ennen kuin kielioppi on viimeisen päälle hiottu. No milläs lihaksilla uskallat, jos tulee joku Lenita tekemään koko hommasta status- ja nöyryytyskilpailun heti kun avaat suusi? Onneksi esimerkiksi amerikkalaiset ovat tottuneet saamaan tolkkua monenlaisista aksenteista ja ääntämistyyleistä ja suhtautuvat suuripiirteisesti suomalaistenkin tapaan puhua englantia. Itse asiassa ranska taisi menettää maailmankielen valta-asemansa englannille pitkälti juuri tuon takia: me ranskaa osaamattomatkin olemme kuulleet tarpeeksi paljon juttuja siitä, miten ärsyttävästi ja niposti ranskalaiset suhtautuvat pieniinkin kielivirheisiin ulkomaalaisen suussa. Hyvä on: kun ette tykkää, niin emme mekään vaivaudu tuppautumaan ranskan tunnille teidän takianne. Puhutaan sitten kaikki vain englantia.
Tietysti pitää muistaa sellainenkin pikkuseikka, että suomalaiset eivät osaa englantia suuren maailman keskiarvoon verrattuna mitenkään huonosti. Suomessa esimerkiksi amerikkalaisia elokuvia ja sarjoja ei dubata, kuten monissa niistä suurista ja hienoista maista, joille meitä yhtenään vaaditaan pokkuroimaan. Kannattaa joskus katsoa vaikka meidän kaikkien rakastamaa Star Trekkiä muutama jakso DVD:ltä espanjaksi, ranskaksi tai saksaksi dubattuna (riippuen siitä, mitä näistä kielistä parhaiten osaatte) ja miettiä, millä tasolla suomalaisten englannin ääntäminen olisi, jos olisimme koko ikämme kuulleet Picardin, Odon, Siskon, Chakotayn ja Deannan puhuvan yhtä sujuvaa suomea tai mansea kuin kollegansa Pirk. Ranskalaisten puhuma englanti on pelkkä vitsi, ja espanjankielinen maailma on todella läpitunkemattoman espanjankielinen: minunkin sähköpostini tulvii nykyään spämmiä, jossa markkinoidaan espanjaksi englannin kursseja. Heikäläiset eivät sitä kuule telkkarista eivätkä opi kunnolla koulussa, joten keskimääräisen suomalaisenkin englanti olisi jossain Limassa merkittävä työllistymisvaltti.
Nykyään ollaan joka tapauksessa sellaisessa tilanteessa, jossa äidinkieliset puhujat eivät mitenkään itsestään selvästi määritä sitä, mikä on oikeaa, hyvää tai kommunikaation kannalta toimivinta englantia. Jos joku amerikkalainen, britti tai muu pelle soittaa minulle suutaan huonosta englannistani, minä vastaan hänelle vain, että teikäläiset eivät enää päätä englannin kielen säännöistä. Se määräysvalta kuuluu viime kädessä meille, englantia maailmassa käyttävien enemmistölle, meille, joiden äidinkieli se ei ole. We set the rules here, we are the majority, and if you don’t like it, son, it’s just too bad. Itse asiassa Suomi on maailman maista tietoverkotetuimpia ja suomalaisten määräysvalta siihen, miten englantia käytetään netissä, on suhteellisesti huomattavasti suurempi kuin väkilukumme perusteella voisi olettaa. Joten sönkätkäämme me vain juuri sellaista apinaenglantia kuin huvittaa, älkäämmekä ottako vastaan oikeakielisyysohjeita keltään, jota emme tunne henkilökohtaisesti, kaikkein vähiten joltain Lenitalta tai muulta konsultilta.
- Kundserviceanställda (4)Turku stad
- Tuotesuunnittelija, KomponenttipaketointiMurata Electronics Oy
- VHDL osaajaMurata Electronics Oy
- Asiantuntijoita tuotekehitykseen ja prosessitukeenMurata Electronics Oy
- Software development manager, AndroidMurata Electronics Oy
- Junior ConsultantBentley Systems
- Kirjanpitäjä järjestelmän käyttöönottoprojektiinHR Yhtiöt Oy
- Java DevelopersVaadin Oy - Saranen Consulting Oy
- ServerPro - 10 järjestelmäasiantuntijaaSaranen Consulting Oy
- ServerPro - 10 kehittymishaluista it-tukihenkilöäSaranen Consulting Oy
- 1.
-
Kiitos, Panu! Tämä teki hyvää! Juuri noin se on nähtävä.
- 2.
-
Maailman puhutuin kieli on huono englanti. Mutta hyvin sillä ulkomailla pärjätään, itseasiassa suomalaiset puhuvat moneen keski-eurooppalaiseen verrattuna varsin hyvää englantia, kuten Panukin totesi. Ihmetyttää tuollainen nipotus.
- 3.
-
Kerrankin hyvä juttu; kiitos, on jo kauan aikaa raivostuttanut nuo kohtuuttomat suomalaisten (muutamien) vaatimukset että suomalaisten pitäisi kaikessa olla täydellisiä. Itse kun kun menin eka kerran Englantiin niin tuskin uskalsin suutani aukaista kun pelkäsin että en lausu oikein, kielioppi ei ole oikein; sitten katselin espanjalaisia työkaveritani jotka kahdella-kolmella sanalla osasivat selittää asiansa, väliin vähän espanjaa ja sitten taas englatilainen sana ja hyvin selvisivät. Sen jälkeen en ole piitannut mitä suomalaiset sanovat ääntämisestäni ja Lenita nyt on ihan viimeinen jota kuuntelisin; tosiaan ihmetyttää että sitä täällä Suomessa vielä niin arvostetaan ja kysytään sen mielipidettä joka asiaan. Ylimielinen, toisia elämtapoja halveksiva joka uskoo että hänen tiensä ja oppinsa ovat niitä ainoita oikeita kaikille.
- 4.
-
Lenita täytti näemmä (wikipedian mukaan) 1.1. tänä vuonna jo 71 vuotta. Kärkevä tätihän se onpi, itse otan huumorilla kyl sen motkotukset :)
- 5.
-
Lenita on kaunis,sanavalmis,jämäkkä nainen.Miesten ”hameenhelmat” saa tutisemaan!
- 6.
-
Lenita Airiston mielipdettä kysytään ihan joka asiasta siitä yksinkertaisesta syytä että hänellä on mielipide ihan joka asiaan ja yleensä se on siinä määrin typerä tai huvittava, että se myös myy lööpeissä. Lenita on ollut oma karikatyyrinsa jo kymmeniä vuosia, ja kaikki tietävät tämän. Lenitaa itseensä lukuunottamatta.
Käsittämätöntä muuten miten seura tekee kaltaisekseen. Kun puhun englantia kyseistä kieltä huonosti taitaavien kansa, huomaan tuotapikaa solkkaavani yhtä huonosti. Kun puhun englantia skottien kanssa, alkavat ärrät äkkiä pärähtelemään minullakin. Kun puhun englanninenglantia sitä todella hyvin taitavan kanssa, alkaa minullakin suorastaan ylähuuli jäykistymään….
Jäykästä ylähuulesta puheen ollen: Huvittava aivopieru Stefusta rouva Maria Björnberg-Enckelliltä från Helsingfors:
”Hän tulee Korppoosta. Jos on humalassa ja tuntee, ettei ole kotiympäristössään, vaan Ruotsin lähetystön hienossa miljöössä, saattaa lukea koodeja väärin. Toisin on, jos on kurilla kasvatettu, oppinut seisomaan suorana rivissä ja käyttäytymään kunnolla”
Jepjep… Korppoossa koodistoon ilmeisesti kuuluu, että daisareita ohimennen puristellaan. Maria-rouva ei liene kovin suosittu i Korpo just nu.
- 7.
-
”Lenita on kaunis,sanavalmis,jämäkkä nainen.Miesten ”hameenhelmat” saa tutisemaan!”
- Panun kirjoituksen keskeisin sanoma taisi jäädä sinulta ymmärtämättä? - 8.
-
Suomalaisten rallikuskien englannin solkkaaminen voi aiheuttaa myötähäpeää, kunnes kuulee ranskalaisten kollegoiden avaavan suunsa. Paras esimerkki tästä on jo entinen MM-kuljettaja Gilles Panizzi jonka vakiovastaukset olivat ”yes yes” ja ”i sink sou”. Eikä muuten norjalaisetkaan tässä pelissä pärjää.
- 9.
-
Vai Lenita kaunis, sanavalmis, jämäkkä nainen joka saa miesten ”hameenhelmat” tutisemaan. (nainen n:1) Ja sinäkö uskot tuon???? Itse olen nainen, Lenita on mielestäni juuri sellainen kuin tässä kuvattiin, saa tyydytyksyn siitä kun iskee toisten (muka) heikkoihin kohtiin, koulussa ja työelämässä muuten sitä sanottaisiin kiusaamiseksi. Milloin olen nähnyt artikkelin jossa Lenita yrittäisi ymmärtää toisenlaisia ihmisiä (siis suomalaisia, ei samoin ajattelivia); en milloinkaan.
- 10.
-
No juu. Tämän päivän jommassakummassa iltaläpyskässä oli juttua aiheesta, siis tämän valtiosihteerin edesottamuksista. Kirjailija Veijo Meri käänsi kyllä nämä toilailut täysin naisten tiukkapipoisuudeksi, ihme juttua. Seksuaalinen häirintä on sitä, vaikka voissa paistaisi. Ei sitä ole pakko sietää. Liekö ollut Meren tietoista provokaatiota? Todennäköisesti. Toisaalta en myöskään tajua yhtään tämän helsinkiläisen Maria-rouvan mielipiteitä. Ovatko helsinkiläiset ruotsinkieliset parempaa väkeä, Kuin Korppoossa asuvat? Kunhan ihmettelen…
- 11.
-
Jaska66; tämä artikkelihan käsitteli englannin kielen lausumista eikä sitä seksuaalista häiritään; kaksi eri juttua, pysytään aiheessa.
- 12.
-
”Ovatko helsinkiläiset ruotsinkieliset parempaa väkeä, Kuin Korppoossa asuvat? Kunhan ihmettelen…”
Nythän on niin että svenskatalande ankkalammikko on aika pitkälti myytti - muiden kuin Helsingissä asuvien hurrien osalta. Loviisalainen, ruotsinkielinen satamatyöläinen puhuu samalla tavoin pildestä, viinasta ja formuloista kuin suomenkielinen kollegansakin. Ja joku maalahtelainen perähelvetti on kirkkaasti syvempi junttila kuin vaikkapa Varkaus on koskaan ollutkaan.
Sinänä RKP - tuo puolueeksi naamioitunut etujärjestö - on saanut aivan ihmeita aikaan kun on kerännyt käytännössä koko tämän porukan riveihinsä. Hieno suoritus, joskaan Marian kaltaiset kermaperseet från Helsingfors eivät missään nimessä helpota tätä työtä.
Alunperin kyse oli muuten Maria-rouvan blogimerkinnästä, jonka hän on sittemmin poistanut. Ikään kuin se mitään auttaisi…
- 13.
-
”Jaska66; tämä artikkelihan käsitteli englannin kielen lausumista eikä sitä seksuaalista häiritään; kaksi eri juttua, pysytään aiheessa.”
No, okei, mutta mielestäni artikkelin alkuosa viittasi juuri kommentoimaani asiaan. Taisi unohtua off-topic-merkintä? Sinänsä, olen sitä mieltä että keski-Eurooppalaisten-etenkin ranskalaisten- engenlska on melko surkeaa. Kaikki t-alkuiset sanat lausutaan jollain s-kirjaimelta kuullostavalla äänteellä. Tämä tommimäkis-englanti on vielä suhteellisen ymmärrettävää. Anteeksi, jos loukkasin tunteitasi 11. Tulevaisuudessa lupaan pysyä enämpi aiheessa ;) - 14.
-
Näin Englannissa asuvan ulkomaalaisen näkokulmasta en oikein tajua Lenitan ajatuksejuoksua tuon ääntämisen suhteen. Tietenkin täydellinen hienostoenglanti on tavoiteltava ja hyodyllinen asia (jonka eteen jopa syntyperäiset britit joutuvat tekemään toitä) mutta toisaalta nykyään joka toinen ihminen jonka tapaan tuntuu puhuvan jonkinlaisella aksentilla. Sillä ei ole niin suurta merkitystä.
Vaikka oma ääntämiseni ei ole täydellistä, on se kuitenkin ymmärrettävämpää kuin dubbausmaista tulevien. Ranskalaisilla, italialaisilla ja espanjalaisilla on vahvimmat aksentit. Kaksi jälkimmäistä ryhmää yrittävät usein myos korvata volyymin kohottamisella sanavarastoa… pakko kuitenkin vielä mainita, että ruotsinkieliset tuntuvat pääsevän ensimmäisinä kiinni brittiaksenttiin!
- 15.
- 16.
-
Jaska66; et loukannut tunteitani, itse vaan kiihdyn turhan helposti (Lenita kai sen aiheuttaa!)…ja seksuualinen härintä on tosiaankin kielletty ehdottomasti
- 17.
- 18.
-
Suomalaiset hallitsevat varsin hyvin kieliopin, sekä omaavat hyvän varaston jenkkien sanonnoistakin (kiitos tv-sarjojen), vain tuo vähän tökkivä ääntäminen voi särähtää hienoston korville. Mutta ihmekkös tuo, kun aikoinaan peruskoulussa painotettiin erityisesti kieliopin kiemuroihin sekä oikeinkirjoitukseen…
Jos itse saisin määrätä, miten muuttaa ”tankeroenglantia”, niin takoisin kuulijoiden kalloon, ettei sanaa 'fuck' pidä käyttää kokoajan kuten kotoista vittua. Se tosiaan on saanut monet vähän kavahtamaan kuulleessaan business-ympäristössä ”f sitä f tätä ja f tuokin teki f virheen”. Aksentteja on kaikille ja murteita natiiveilla, joten siitä ei kannata paineita ottaa.
Sujuvan (ylä)luokkaisen brittienkun hallitseminen on vähän liikaa vaadittua normityöntekijältä, koskapa siinä tulisi osata tuhat eri sanontaa ja missä yhteyksissä niiden merkitykset vihjaavatkin rivien välistä jotain ihan muuta. Noin niinkuin omien kokemuksien pohjalta ;)
- 19.
-
17:
Eroa on myös työttömyydessä: taitaa maan pienimmät prosentit olla pohjanmaan ruotsinkielisillä paikkakunnilla. Idempänä ja pohjoisempana vastaavan kokoisilla paikkakunnilla työttömyys jossain 15 prosentissa. Kuinkahan nämä luvut korreloi viinan kulutuksen kanssa? Toisaalta tällainen vertailu ei ihan luotettava ole, koska järjestyksestä ei aina tiedä: kumpi tuli ensin, toimettomuus vai ryyppäys?
- 20.
- 21.
-
Lenita things she are hott women. Told us we Finland person speak bat english. As if Lenita were best england talking girl in world?
- 22.
-
Lenita things she are hott women. Told us we Finland person speak bat english. As if Lenita were best england talking girl in world?
- 23.
-
Lucifer kirjoitti: pakko kuitenkin vielä mainita, että ruotsinkieliset tuntuvat pääsevän ensimmäisinä kiinni brittiaksenttiin!
Olen huomannut saman. Tuntuu siltä, että riikinruotsalaisilta onnistuu ”kuningatarenglanti” kaikkein helpoimmin. Olen myös tavannut nigerialaisia, jotka puhuvat paljon parempaa englantia kuin keskivertobritit - jotka muuten usein vääntävät selaista murretta, ettei siitä saa selvää itse lenitakaan.
Luulen, että lenita laukoo noita tennissukkatyperyyksiään pelkästään siksi, että saisi naamansa lehteen. Hänen täytyy, bisnestä tehdäkseen, olla jonkin verran julkisuudessa.
Muuten olen sitä mieltä, että tämä oli Panun paras kuirjoitus piiitkiin aikoihin.
- 24.
-
En tiedä miten koulussa nykyään opetetaan englantia mutta kun minä aloitin matkustella n20 v sitten muistan aina enhän minä osannut kun kieliopin. Eihän siitä ollut mitään hyötyä. Ja apinaenglanti. Monet britit ovat sanononeet. Sillä aksentilla ei ole mitään väliä kunhan osuu tarpeeksi lähelle niin kyllä se ymmärretään
- 25.
-
Ja en kyllä itse muista kuulleeni Lenitan puhuvan englantia oxford aksentilla. Tai millään aksentilla ylipäätään.
- 26.
-
Mieheni on englantilainen, asunut 30 vuotta Suomessa ja suomenkieli vieläkin takkuilee; ja jaksaa ihmetellä sitä miten (monet) suomalaiset joka tilanteessa ovat huolissaan siitä että mitähän muut meistä ajattelee.
- 27.
-
Emmätiiä. Rout vas guut änt caar vas fääst.
- 28.
-
Onhan kielitaito silti tavoiteltava asia. Harvasta meistä tulee missään vieraassa kielessä lähellekään natiivin veroista, mutta se ei tietenkään ole syy jämähtää tieten tahtoen tankerotasolle vain periaatteen vuoksi. Jos esim. työnkuvaan kuuluu englannin puhuminen, ja on siinä huonohko, miksi ei opetella vähän paremmaksi?
Älkää ymmärtäkö väärin, minusta tavallisen tallaajan, joka ei työssään tarvitse englantia (tai tarvitsee korkeintaan jonkun verran luetun englannin ymmärtämistä), ei tarvitse sitä erityisemmin osata. Rallikuskitkin ovat minusta ihan se ja sama. Ja kuten todettua, kieli on kommunikaation väline, etenkin vieras kieli (joka ei ole ajattelun väline samalla tavalla kuin äidinkieli on). Jos tulee ymmärretyksi, niin selvä juttu.
Sen sijaan en ymmärrä, miksei esimerkiksi poliitikkojen tai korkea-arvoisten virkamiesten kielitaitoa saisi arvostella, jos siihen on aihetta. Kyllä sillä lingua francallakin keskusteleminen on miellyttävämpää, jos kieli on hyvin hallussa. Helposti nimittäin käy niin, että jos väline on hyvin puutteellinen, huomio kiinnittyy itse asian sijaan välineeseen.
almost off topic: 70-vuotiaana aion muuttua lenitaksi, ilmoittaa sukupuoleni ja ikäni (ja tietenkin ylimaallisen kauneuteni, vaikka en ole missikisoihin osallistunutkaan, mutta ehtiihän sitä vanhainkodissakin) suomalla arvovallalla kantani kaikkiin mielipidekeskusteluihin. Lisäksi aion ostaa keinutuolin ja viltin, ruveta polttamaan piippua ja huokailla lapsenlapsilleni, kuinka _minun_ aikanani vielä soitettiin lankapuhelimilla ja keskusneiti yhdisti, koulumatka oli 17 km suuntaansa ja kävellen, ja sillä matkalla piti potkia susia pois tieltä, ja leluinakin oli vain metsästä kerättyjä käpyjä. Ja viheltäminen oli kiellettyä, koska niin tekivät vain merimiehet ja vangit.
- 29.
-
Skotit on pahempia niitä ei ymmärä pirukaan.
- 30.
-
Onhan kielitaito tavoiteltava asia mutta niin se vaan on että toiset ei sitten millään opi lausumaan oikein ja kielien oppiminen on vaikeaa, toisille se on matematiikka tms. Mutta jos ihminen on muuten kekseliäs, viisas, intelektuelli tai vaikka poliitikko niin kyllä saa puhe olla huonompaakin jos muuten päässä leikkaa. Oikeasti suomalaistenkin pitäisi saada puhua suomea ja sitten joku kääntäisi, vai olisiko se vielä suurempi häpeä?
- 31.
-
Komtrolli…jopa Tuomioja???? Minä en kuulu Tuomiojan ihailijoihin enkä muutenkaan katso tv:tä sen mukaan että kuka sen on hyväksynyt
- 32.
-
@ 31, Mielestäni ammattitaitoisten tulkkien ja kääntäjien palveluita pitäisi käyttää enemmänkin hyväksi. Kaikkea ei tietenkään voi käännättää, mutta nykypäivän työpaikkailmoituksissa ärsyttää, että näköjään esim. tradenomeja saatetaan käyttää paljon myös kääntämiseen, kun ei haluta palkata kääntäjää (tai edes muuta nimen omaan tekstin ammattilaista). Hemmetti, kaikki kunnia tradenomeille, mutta heidän koulutuksensa ei ole kielen ammattilaisen koulutus.
Kielikoulutuksessa kannattaisi muuten ehkä kiinnittää enemmän huomiota siihen, millainen väärinlausuminen vaikeuttaa ymmärtämistä. Suomalaisillehan esim. englannin th-äänne voi olla vähän vaikea, mutta ei se mitään, koska se on helppo ymmärtää, vaikka olisi vähän sinnepäinkin. Nekin, joille tietyt ääntämisjutut ovat vaikeita, pystyisivät ehkä parempaan kommunikaatioon, jos tietäisivät, mihin seikkoihin kannattaa käyttää energiaa, ja jättäisivät muun sitten suosiolla vähemmälle.
Itse edellytän poliitikoilta melko paljon, vaikkakin äänestäjänä painotan eniten omani kaltaista arvomaailmaa ja hyviä kognitiivisia kykyjä - älykkyyttä, asioiden omaksumiskykyä, päätöksenkykyä jne. Edustustaidotkaan, joihin kielitaidot kuuluvat , eivät ole lainkaan pahitteeksi.
- 33.
-
Jotkut poliitikot eivät osaa puhua suomeksikaan.
- 34.
- 35.
-
Are you fucker fucking telling me that I can't fucking speak the fucking language, you fuck?
- 36.
-
Tiesittekö muuten että englannin kielessä on olemassa sana ”tankerous”. Oliko Ahti Karjalainen sittenkin kielitaitoinen kuvatessaan eläimiä eläintarhassa: ”These animal are tankerous”
- 37.
-
”Joten sönkätkäämme me vain juuri sellaista apinaenglantia kuin huvittaa, älkäämmekä ottako vastaan oikeakielisyysohjeita keltään, jota emme tunne henkilökohtaisesti, kaikkein vähiten joltain Lenitalta tai muulta konsultilta.”
Englanninkielisessä maailmassa sitä paitsi tuskin on yhtä ainoaa Suomen kielitoimiston kaltaista kielenhuoltopuljua, joka antaa oikeakielisyyssuosituksia. Johonkin kuitenkin englanninkielisten maiden koulujen englanninopetus perustuu. Olisiko auktoriteettiasema oikeakielisyyssuositusten antajana langennut jollekin merkittävälle yliopistolle kussakin maassa tai niiden yhteistyöelimelle? Ainakin Yhdysvalloissa ja Yhdistyneissä Kuningaskunnissa käytetyt englannit eroavat toisistaan pieneltä osin kieliopeiltaan ja sanastoiltaan. Niinpä näissä maissa kielenhuollosta varmastikin vastaavat aivan eri tahot. Minulla on mielikuva, että Irlannissa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Etelä-Afrikassa viitataan brittiläisiin lähteisiin kielenhuoltoasioissa. USA:ssa näin tuskin tehdään. Kanadasta en ole aivan varma.
- 38.
-
Hienoa Panu, ei sen niin väliä, miten sitä kommunikoi, pääasia että yrittää ja tulee ymmärretyksi. Taitaa olla kohta intianenglanti se yleisin tapa puhua englantia.
Omalta kouluajalta tulee mieleen saksan ope, joka alkoi korjaamaan niitä todennäköisiä kielioppivirheitä, vaikka vastauksesta ei kuulunut vielä, kuin epämääräistä mörinää. Meni siinä pitkäksi aikaa motivaatio…
Lenitan kommentti niistä tennissukista oli typerä, valkoiset (jos on puhtaat) sukathan ovat siistin näköiset ja mitä sen on väliä, jos me nyt satutaan erottumaan joukosta. Muoti on niitä varten, jotka eivät osaa itse päättää.
Lenita ihmisoikeustuomioistuimeen!!!!!
Nyt meille ammennetaan sitä nenäpäivää kaikista medioista oikein kahmalokaupalla. Ovatkohan edes reilunkaupan neniä, vai kiinalaisilla lapsilla teetettyjä. Annan rahani suoraan ilman mitään mukakivaa hössötystä.
- 39.
-
”Mielestäni ammattitaitoisten tulkkien ja kääntäjien palveluita pitäisi käyttää enemmänkin hyväksi. Kaikkea ei tietenkään voi käännättää, mutta nykypäivän työpaikkailmoituksissa ärsyttää, että näköjään esim. tradenomeja saatetaan käyttää paljon myös kääntämiseen, kun ei haluta palkata kääntäjää (tai edes muuta nimen omaan tekstin ammattilaista). Hemmetti, kaikki kunnia tradenomeille, mutta heidän koulutuksensa ei ole kielen ammattilaisen koulutus.”
Tämäpä juuri. Ei ole yksi eikä kaksi yritysjohtajaa, joiden mielestä he eivät tarvitse kielenkääntöpalveluita koska ”insinöörit osaava kyllä englantia”. Sitten sen kyllä näkee käyttöohjeista, kuinka sitä englantia on osattu. Isojenkin yritysten dokumentit ovat liian usein aivan luokattomia englanninkieleltään. Lähipiirissä kieli-ihmisiä on, joten sitä kautta asia on jonkin verran tuttu.
Eli, puhutulla kielellä ei ole ulkomailla niin väliä, mutta kirjoitetulla on. Etenkin, jos on kyse yrityksen tärkeistä dokumenteista.
- 40.
-
26:lle - kai muistat sen vanhan elefanttivitsin?
Eri kansakuntien edustajat kirjoittivat kirjan elefanteista, ja valitsivat aiheen kulttuurinsa mukaisesti:
Englantilainen kirjoitti kirjan ”Elefanttien merkitys imperiumin rakentamisessta”
Ranskalainen: ”Elefanttien rakkauselämä”
Saksalainen: ”Lyhyt johdatus elefantteihin Saksan Itä-Afrikassa 1880-1917, 850 sivua”
USAlainen: ”Elefanttien käyttön hampurilaisten raaka-aineena”
jne, jne, kunnes lopulta:
Suomalainen: ”mitä elefantit ajattelevat suomalaisista?” - 41.
-
Onhan se aivan hassua että kääntäjä opiskelee englantia 5-7 vuotta, joku insinööri, tutkija yms opiskelee omaa alaansa ja kun valmistuu niin hups… pitäsi olla oppinut englanti virheettömästi siinä sivussa että kansa ei arvostele. Lenitan mukaan niin vai pitäsi olla tai sitten ei näkyville.
- 42.
- 43.
-
”Ainakin Yhdysvalloissa ja Yhdistyneissä Kuningaskunnissa käytetyt englannit eroavat toisistaan pieneltä osin kieliopeiltaan ja sanastoiltaan. Niinpä näissä maissa kielenhuollosta varmastikin vastaavat aivan eri tahot. Minulla on mielikuva, että Irlannissa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Etelä-Afrikassa viitataan brittiläisiin lähteisiin kielenhuoltoasioissa. USA:ssa näin tuskin tehdään. Kanadasta en ole aivan varma.”
Kyllä, ja kielenhuolto on siksi joiltakin osin hieman hajanaista englannin kielen osalta.
Huolimatta siitä, että kielitoimistoa on englannin kielen historiassa ehdotettu muutamaan otteeseen, kirjakieli on Briteissä ja Amerikassa muotoutunut lähinnä tiettyjen vaikutusvaltaisten kielioppien ja sanakirjojen vaikutuksesta (ensimmäisinä mm. Samuel Johnson, Robert Lowth ja Noah Webster), joihin kouluopetuksissa on sittemmin viitattu. Oikeakielisyyden ideologia on muilta osin hieman häilyvää, kun kirjoitetun kielen ja puhekielen välille ei ole usein selkeää (vaikkakin se olisi erittäin tarpeellista) eroa tehty. Mutta silti suosituksia ”yhdestä ainoasta oikeasta kielimuodosta” tehdään. Virallisella tasolla näin tehtiin mm. kritisoidussa The Kingman Reportissa, joka antoi suosituksia englannin opettamista Briteissä.
Silti on syytä painottaa, että lauserakenne on tärkeämpi asia kun itse ”aksentti” (mikä olevan Lenitalle se pääasia), millä näitä rakenteita käytetään.
- 44.
-
Tää oli hieno kirjoitus.
Nykyisin perinteistä suomalaista kielioppikeskeisyyttä kielenopetuksessa pidetään vähän vanhanaikaisena näkökulmana, ja luulen/toivon, että polttopiste on jo käytännössä siirtynyt kommunikaariolähtöisempään suuntaan.
Mitä taas Ranskaan tulee, niin siellä oppimisen esteenä on vieläkin - dubbauksen ohella - opetuksen kielioppipainotteisuus. - 45.
-
(@Viimat) ”Tämäpä juuri. Ei ole yksi eikä kaksi yritysjohtajaa, joiden mielestä he eivät tarvitse kielenkääntöpalveluita koska ”insinöörit osaava kyllä englantia”. Sitten sen kyllä näkee käyttöohjeista, kuinka sitä englantia on osattu. Isojenkin yritysten dokumentit ovat liian usein aivan luokattomia englanninkieleltään. Lähipiirissä kieli-ihmisiä on, joten sitä kautta asia on jonkin verran tuttu.”
Ja voi kun osattaisiin edes sitä äidinkieltä! Niitä luokattomia esimerkkejä rakkaan suomemmekin käytöstä näkee aivan liikaa, koska ”tottahan nyt suomalainen suomea osaa”. Yliopistotutkintoon kuuluu pakollisia äidinkielen (suomen tai ruotsin) opintoja muutama hassu ovari, teknisen puolen kouluista en tiedä. Monella on melko hyvä kirjoitustaito peruskoulun ja lukion pohjalta, mutta kaikilla ei. Pahinta jälkeä tietysti syntyy, kun esitteen, tiedotteen tms. kirjoittajaksi tyrkätään vain joku periaatteella ”sä varmaan ehdit tehdä tän”, ja sitten parka joutuu kirjoittamaan ensimmäistä kertaa ehkä moneen vuoteen jotain virallisempaa. Äidinkielihän on ensi sijassa puheen kieli, kirjoittamisessa vaadittavaa jäsentelytaitoa ja erilaisia (osin tyylisidonnaisia) sääntöjä ei kukaan osaa synnynnäisesti. (Kielenhuolto lienee monesti vähän lapsipuolen asemassa samaan tapaan kuin esim. tietokoneohjelmien käytettävyyssuunnittelu: maallikko - tai yritysjohtaja - ei aina ymmärrä sen tärkeyttä ennen kuin näkee todella räikeän esimerkin jostain, mihin em. asioita olisi todellakin tarvittu.)
- 46.
-
Lenita on kuin korppikotka; tulee aina näkyviin, kun on jotain haaskaa. Lenita saapuu näykkimään ja nälvimään aina kun siihen on tilaisuus. Häntä ei muuten näy, mutta heti kun on mahdollisuus haukkua joku, on Lenita julkisuudessa. Lienee jonkinlainen pakkoneuroosi tuo haukkuminen.
Se ei ole vielä selvinnyt, että otetaanko häneen yhteyttä, vai ottaako hän itse yhteyden mediaan. Veikkaisin jälkimmäistä vaihtoehtoa. Tuskin kukaan toimittaja on niin dille, että alkaisi soitelemaan Lenitan perään. Taitaa Lenitan narsismi olla se ajava voima, joka saa hänet tulemaan esiin, vaikkei asia hänelle kuulukaan.
On muuten harvinaisen itserakas eukko. Katsokaapa vaikka hänen kotisivuaan. Voinpa luvata kahvipaketin ja täytekakun sille, joka löytää jonkun muun julkkiksen kotisivuilta enemmän omia kuvia kuin on Lenitan yhdellä ainoalla sivulla. Muilta osioilta löytyy ”tarvittaessa” lisää. Huh, huh!
- 47.
-
Ei välttämättä kielenkääntäjäkään aina osu kohdalleen käännöstä tehdessään jos asia on muuten vieras; työpaikassani on muutaman kerran käännätetty kustannuslaskentaa yms. englanniksi kielitoimistossa ja on tullut takaisin kun ei ole ymmärretty; kääntäjä on tiennyt sanat mutta ei ole asiantuntija joten pieleen on mennyt. Onneksi firmassa on syntyperäinen britti joka nyt sitten kääntää vaikka onkin insinööri. Ei ole helppoa jos ei asiaa ymmärrä.
Ja näkeepä tv:ssäkin usein vääriä käännöksiö esim. second to none ja monen muun sanonnan kohdalla. - 48.
-
Osuva juttu, Panu. Juuri noinhan se Lenita tekee. J aärsyttävintä siinä on se, että hän itse on niin oikeassa että . Ja tietenkin silloin kaikki me muut niin väärässä että :)))
Nykyisin kadun syvästi sitä, että olen joskus 1970-1980-luvulla nauranut muiden mukana Ahti Karjalaisen ”tankeroenglannista” aiheensa saaneelle mukahuumorille. Nykyisin suorastaan väitän, että kuka vaan angloamerikkalainen ymmärsi siitä oikein hyvin, mitä puhuja tarkoitti. Ja se tankeroushan on pelkästään eksoottista suomalaista äksenttiä, josta meidän suomalaisten tulisi olla isänmaallisen ylpeitä eikä häpeillä sitä. Emme me tarvitse vieraiden kielten kielitaitoa vaan rohkeaa ja aloitekykyistä kommunikointitaitoa. Eli puheen tuottamista ja vastaanottamista tarvittaessa useita kieliä (kehon kieli mukaanluettuna) käyttäen niin että tulemme ymmärretyksi ja ymmärrämme itse. Eli kumpi pärjää paremmin. Sekö joka osaa sanoa Oxford accentilla upeasti How do You do, eikä sitten juuri muuta osaakaan. Vai sekö, joka osaa tuottaa ymmärrettävää puhetta ja älykkäitä perille meneviä lauseita tankeroenglannilla. Väittäisin että tämä viimeksimainittu.
- 49.
-
Lenitalla on/oli sentään kanttia puuttua maailman kiperimpiin ongelmiin, joista yksi suurin ongelma on edelleenkin suomalaisten miesten valkoiset urheilusukat - suomalaisille miehille itselleenkin. Maailma (myötä)häpeää syvästi suomalaisia miehiä. Kiitos Lenita, että valaisit ja saatoit kyseisen ongelman tietoisuuteemme. Kiitos.
Lenitalla on kanttia. On pakko olla, jos päävärkkiin on pesiytynyt joskus 80-luvulla hylätty, syöpäläisiä kihisevä harakan per… pesä. Ajatuksineen.
- 50.
-
Niin, joku muotiguruhan kutsui Lenitaa n. parikymmentä vuotta sitten ”Frankensteinin morsiameksi”
-
Näkyvissa kommentit 1-50. Yhteensä 57 kommenttia.