Suomen kielen tulevaisuus ja englannin viehätys
8.8.2009
Panu
Aihealueet: Ajankohtaista, Kielitiede, Kulttuuri, Irlanti
Pirkko Nuolijärvi Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta uumoilee suomen kielen käyttöalan kaventuvan ja on siitä huolissaan, kuten kielenhuoltajan tietysti kuuluukin. Ainakin Hesarin keskustelun aloittajasta päätellen viesti ei mene perille, koska ensimmäinen vastaaja sanoo kielen aina muuttuvan ja kehittyvän. Toisin sanoen taitaa jäädä minun epäkiitolliseksi tehtäväkseni selittää, mistä kielen kuolemassa on oikeastaan kyse, vaikka sosiolingvistiikan vääntäminen rautalangasta onkin aina yhtä hankalaa. Olenhan minä sentään perillä iirin kielen katoamisesta ja siihen johtaneista syistä, joten kai minulla on jonkinlainen pätevyys kirjoittaa tästä.
Kansanomaisissa käsityksissä ajatus suomen kielen tulevaisuudesta tai sen puuttumisesta kytkeytyy usein englantilaisiin lainavaikutuksiin tai kirjakielen kielioppisääntöjen rikkomiseen puhekielessä ja murteissa. Tämä on kuitenkin väärä huoli. Kieli sinänsä ei kuole lainasanoihin eikä kieliopin muutoksiin, vaan kielen tappaa tarkalleen yksi asia: se, että sitä ei enää puhuta, ennen kaikkea se, että sitä ei enää puhuta lapsille. Esimerkiksi juuri englanti on, kuten hyvin tiedämme, maailman taatusti turvatuin ja elinvoimaisin kieli, mutta sen sanavarasto on ranskan ja latinan voimakkaan vaikutuksen vuoksi aivan toisenlainen kuin anglosaksien saapuessa Brittein saarille; myös kielioppi tuntuu matkan varrella surkastuneen, sillä muinaisenglannissa oli taivutusmuotoja kuin saksassa.
Maailmalta löytyy muitakin vastaavia tapauksia, esimerkiksi malta, joka on alkujaan lähinnä tunisialaistyyppistä arabiaa, mutta joka on lainannut sekä sisilian murteesta että italian kirjakielestä kaiken mitä ei ole naulattu kiinni. Kanadassa on myös sellainen sekakieli, jonka verbit ja verbitaivutus ovat peräisin cree-intiaanikielestä, mutta substantiivit ranskasta.
Ensimmäinen merkki kielen väistymisestä on, että sen puhujat alkavat käyttää keskinäiseen kommunikaatioonsa jotain toista kieltä, joka kuulostaa hienommalta, jännittävämmältä tai senhetkiseen tilanteeseen sopivammalta. Irlannissa iirin kielen nopean häviämisen voidaan oikeastaan katsoa alkaneen siitä, että irlantilaisten katolisten vapauttaja, oikeustaistelija Daniel O’Connell, puhui suuren katolisen massaorganisaationsa kokouksissa englanniksi sielläkin, missä kuulijakunnan enemmistö oli iirinkielisiä ja puutteellisesti perillä englannista. (O’Connell oli itse syntyperäinen iirinpuhuja; hänen tätinsä Eibhlín Ní Chonaill, ”Musta Eibhlín”, oli merkittäväkin iirinkielinen runoilija.) Luultavasti kuulijakunta ei tästä varsinaisesti pahastunutkaan: pikemminkin heidän mielestään oli hienoa, että heidän edusmiehensä puhui englantia kuin suuri herra ja saattoi ajaa heidän asiaansa vallan kammareissa vallan kielellä.
Onko Suomessa ihmisiä, jotka puhuvat mieluummin keskenään englantia kuin suomea, vaikka ovatkin syntyperäisiä suomalaisia? Vaikea sanoa. Uudet kulttuurimuodot ja alakulttuurit kotiutuvat Suomeen Yhdysvalloista, jolloin niillä on jo valmis englanninkielinen termistö. Tämä synnyttää suomen kieleen uusia englanninsekaisia slangeja ja pienryhmäkieliä. Mahdollisesti kaikenlaiset wiccapiirit ja muut höpöhöpöuususkonnot edellyttävät loitsujen ja seremoniakaavojen toistelemista pyhässä englanninkielisessä muodossaan, mutta tämä tuskin tarkoittaa, että niiden jäsenet käyttäisivät englantia - yksittäisiä lainasanoja ja -ilmauksia lukuun ottamatta - keskinäisenä keskustelukielenään.
Itse asiassa on tavallisempaa, että englanti leviää suomalaisten puhekieleksi amerikkalaisperäisten kristillisten yhteisöjen kautta. Tällaisten lahkojen hartauskasetteja kouristuksenomaisesti kuuntelevat nuoret kiihkoilijat saattavat omaksua englannin hengelliseksi ajattelukielekseen, keskiajan kirkon latinan tavoin. Tunnen tapauksia, joissa suomea tai suomenruotsia äidinkielenään puhunut lahkolainen on kiihkeästi käännyttäessään vaihtanut kieltä englantiin ilmeisesti itsekään sitä huomaamatta. Tällaiseen käytökseen harvemmin kuitenkaan suhtaudutaan erityisen ilahtuneesti. Juuri tämä englannin sönkkääminen tuntuu käännytettävistä usein ahdistavalta, erityisesti silloin kun he ovat tunteneet käännyttäjän ajalta ennen uskoon hurahtamista ja tietävät että tämä on tavallinen suomalainen, jolla ei ole mitään syytä sokeltaa englantia toiselle tavalliselle suomalaiselle.
Toki aika ajoin kuulee suomalaisten julistavan, että suomi on tarpeeton kieli ja että suomalaiset voivat kaikki siirtyä käyttämään englantia. Tällaisilla saarnamiehillä on usein jonkin verran tekniikkanörtin taustaa ja heidän harrastamansa kulttuurituotteetkin ovat tyypillisesti yksinomaan englanninkielisiä, esimerkiksi fantasiakirjallisuutta. (Sitähän saa puodista ostaa halvemmalla englanniksi kuin suomeksi, koska suomalaiset kustantajat pätkivät tunnetusti fantasiaromaant aina viiteen osaan, pakkaavat joka osan koviin kansiin ja myyvät riistohintaan.) Heillä on henkilökohtainen tarve todistaa itselleen ja maailmalle olevansa meitä tavallisia tallaajia parempia, ja he haluavat korostaa, että heillä on hallussaan ihmeellisiä tietoja ja taitoja, joiden ilmaisemiseen ja selittämiseen tarvitaan suomea parempi ja mahtavampi kieli.
Tuntuu siltä, että englannin kielen ihannointi on heille jonkinlainen kargokultti, yritys kokea yhteenkuuluvuutta vahvempiinsa ja osaavampiinsa suuressa maailmassa. Usein juuri nämä samat häiskät ovat äänekkäimpinä julistamassa, että menevät jenkkeihin jos ei Suomessa palkkaus parane ja verotus alene. Koska he ovat tavallisimmin aika keskinkertaisia kykyjä, joiden tulisi maailmalla nopeasti äitiä ikävä, tämä uho jää yleensä uhoksi.
En toki sano, etten ymmärtäisi, mikä englannin kielessä houkuttaa noita uhoajia. Se ei ole vahvin kieleni, mutta oli siinä oma viehätyksensä silloin kahdeksanvuotiaana, kun sitä alkoi ensimmäisen kerran koulussa oppia. Lukiessani englanninkielisiä klassikoita - jotain Walter Scottia, Charles Dickensiä, George Orwellia tai vaikka Mark Twainia, jotka ovat kaikki persoonallisia ja nokkelia kirjoittajia omalla tavallaan - mieleeni tulee usein, että tätäkin kieltä sentään olisi hienoa pystyä itse kirjoittamaan elävästi ja hyvin; ja Oscar Wilden sukkeluuksille tietysti nauran kippurassa. Kyllä minä arvostan osaavaa sanankäyttäjää, myös englanniksi kirjoittavaa. Vaikka Irlannin-harrastukseni kohdistuu ennen kaikkea maan iirinkieliseen kirjallisuuteen, on minulla siellä myös englanniksi kirjoittavia lempikirjailijoita - Roddy Doyle on enemmän tyttöystäväni alaa, mutta esimerkiksi John McGahernia ja Jennifer Johnstonia pidän suuressakin arvossa.
Joskus minunkin korvaani kuiskuttelee pieni paholainen, joka käskee viis veisaamaan mistään suomesta tai iiristä ja kirjoittamaan vaikka meidän perheemme omaan mytologiaan perustuvan muhkean sukutarinan, englanniksi tietenkin, mutta täynnä Suomen eksotiikkaa sopivan kaupalliseen muotoon latistettuna. Jos jenkeille kelpasi Seitsemännen portaan enkeli, niin mikseivät sitten meikäläisen horinat? Ehkä peräti Hollywood-filmin aineksiksi asti?
Onneksi olen pohjimmiltani realistinen ja järkevä mies ja tiedän, että suutarin on parempi vain pysyä lestissään ja jatkaa iirinkielisten seksijuttujen väsäämistä. Sen minä sentään osaan.
- Kundserviceanställda (4)Turku stad
- Tuotesuunnittelija, KomponenttipaketointiMurata Electronics Oy
- VHDL osaajaMurata Electronics Oy
- Asiantuntijoita tuotekehitykseen ja prosessitukeenMurata Electronics Oy
- Software development manager, AndroidMurata Electronics Oy
- Junior ConsultantBentley Systems
- Kirjanpitäjä järjestelmän käyttöönottoprojektiinHR Yhtiöt Oy
- Java DevelopersVaadin Oy - Saranen Consulting Oy
- ServerPro - 10 järjestelmäasiantuntijaaSaranen Consulting Oy
- ServerPro - 10 kehittymishaluista it-tukihenkilöäSaranen Consulting Oy
- 1.
-
Äidinkieli, ”Suomi” on minulle ollut aina rakas, ja se on vahvempi osa identiteettiäni, kuin suomalaisuus muutoin. Äidinkielessä halusin saada aina koulussakin parhaat numerot, tosin koomista kyllä päättötodistuksessani myös biologia nousi toiseksi vahvuudekseni. Kielellä kun on juurensa kansakuntamme alkuperässä, siinä missä elämä muutoin pinnallistuu, eurooppalaistuu, amerikkalaistuu, tai no ehkä kaupallistuu - on oikea tapa kuvata näitä ”markkinoita”. Kieli pysyy kuitenkin alkuvoimaisena. Kieli ei ole raiskattavissa samaan tapaan kuin vaikkapa kulttuuri. Ja vaikka jotkut kielen lainalaisuuksia eivät niin kunnioitakaan, meidänkin kielemme ylevyyttä ja tulivoimaa ylläpitää iso joukko yksityishenkilöitä ja kirjailijoita. Jotkut jopa puhuvat kirjakieltä ja ymmärtävät sen arvon: ”mitä parempaa kieltä puhut sitä järkevämmin elät”.
Oma englantini on tökeröä
ja puutteellista, elikä siansaksaa
mutta olen sillä monenlaisiakin työtehtäviä hoidellut. Englanti on lempikieliäni ja sillä voi ilmaista asiat viileämmin. Tästä syystä esim. monet omista musiikkiprojekteistani ovat englenninkielisiä. Toki olen päntännyt myös Venäjää, Saksaa ja Espanjaa, mutta sitäkin huonommalla menestyksellä. En nyt ehkä niin hirveästi tuota kielenhallintaa rakastakaan, kuin pakon edessä. Kaikkein eniten silti häpeän heikohkoa ruotsinkielen taitoani - minulle on kuitenkin tehty selväksi, että esimerkiksi syntymäkaupunkini Helsinki olisi rakennettu naapurimaassa operoineen alfauroksen toimesta ja näin minulle on syntynyt mielikuva, että olemme pitkälti Ruotsin edistyksekkään vallan alla, ei vaan svedujen hyvässä hallinnassa. Tokihan he ovat meidän ystäviämme. Ei vain tunnu hyvältä, kun ei osaa lukea ruotsinkielistä tekstiä. Se, ettei osaa Ruotsia puhua tekee ihmisestä orpolapsen, joka ei ymmärrä esivaltansa puhetta. Toisaalta hmm, ehkä olisi parempi, jos ei osaisi edes Suomea. Olisihan siinäkin omat hyötypuolensa, jos osaisi vain huonoa Englantia, tai iirinkieltä. Ja en tosiaan edes tiedä mitä on iirinkieli. Ehkei sellaista edes ole. - 2.
-
Panu, it was good column piece but yet I think England is the better tonque than Finland because its international. Everybody talks in it and Finland is'nt homogeneteic these days. Look to future, not before.
- 3.
-
Joor inglis is veri tankerous änd päd, oi man of Helsinki.
Suomi ei ole homogeeninen? No maailma ilmeisesti tulee olemaan helvetin homogeeninen, kunhan kaikki saadaan puhumaan huonoa englantia. - 4.
-
”I think England is the better tonque”. Eikös se ole english? Do you speak english? Nähtävästi et. Joo, huono englanti on maailman puhutuin kieli. Jos haluaa oppia vierasta kieltä hyvin on osattava ensin omaa äidinkieltään hyvin. Ruotsissako oli näitä kielipuolipotilaita, jotka eivät osanneet kunnolla ruotsia eikä suomea. On muuten harhaluuloa, että englannilla pärjäisi ympäri maailmaa. Ns. tavallinen kansa ei sitä juuri osaa esim. Italiassa, Ranskassa, Venäjällä, Japanissa jne. Sen sijaan Ruotsissa pärjää hyvin englannilla.
- 5.
-
Yhdenkään kielen ei tarvitsisi kuolla jos kaksikielisyyden toimintaperiaate olisi kaikkien vanhempien ja kaikkien ammattikasvattajien tiedossa. Näinhän ei tietenkään ole, ja siksi vanhemmat saattavat päätyä sönkkäämään jälkikasvulleen maailmankieltä huonoa englantia lapsen paremman tulevaisuuden toivossa.
Kielen väistymisen esiasteen tunnusmerkit täyttyvät tieteellisessä yhteisössä kun opinnäytetöitä aletaan järjestään tuottaa englanniksi, kyllähän minä sen ymmärrän vaikka yltiöinnokkaimpien ajatus siitä että kaikki opetus voisi saman tien olla englanniksi tuntuu minusta, no, siltä että aika paljon nyansseja saattaa jäädä uupumaan, ja soveltuu ehkä parhaiten töpselitekniikkaan jossa bitti on joko 1 tai 0. Ja minäpä ähäkutti kirjoitan väikkärini suomeksi.
Ulkoapäin tarkasteltuna suomen kieli näyttäisi silti olevan hyvissä voimissa, kun kaikenlaisia uussanoja syntyy ja sanaleikit elävät.
- 6.
-
”Onko Suomessa ihmisiä, jotka puhuvat mieluummin keskenään englantia kuin suomea, vaikka ovatkin syntyperäisiä suomalaisia?”
Olen kerran kuullut tehtävän noin yhdessä vähän korkeamman tason pubissa. Kaksi jotain larppaajan näköistä parikymppistä, tyttö ja poika, puhui viereisessä pöydässä keskenään englantia. En voinut olla irvistämättä ja mulkoilemasta heitä ilkeästi, minkä he näyttivät panneen merkille.
- 7.
-
”Näinhän ei tietenkään ole, ja siksi vanhemmat saattavat päätyä sönkkäämään jälkikasvulleen maailmankieltä huonoa englantia lapsen paremman tulevaisuuden toivossa.”
Tunnen yhden suomalais-yhdysvaltalaisen avioparin, joka asuu pysyvästi Suomessa ja joka puhuu lapselleen kotona pelkästään englantia. Täysin idioottimainen ratkaisu mielestäni. Äiti onneksi pystyy opettamaan tälle lapselle kunnon englantia, jolloin kielen oppiminen ei ole pelkästään kielipuolen isän varassa. Hieman huolestuttaa vain miten tämä lapsi pärjää suomalaisessa koulussa.
- 8.
-
”Tunnen yhden suomalais-yhdysvaltalaisen avioparin, joka asuu pysyvästi Suomessa ja joka puhuu lapselleen kotona pelkästään englantia. Täysin idioottimainen ratkaisu mielestäni.”
Joskus kauan sitten, 60-luvulla, ainakin yhdelle englantilais-suomalaiselle perheelle kerrottiin lapsen voivan oppia kunnolla vain yhden kielen, mistä syystä suositeltiin vain englannin puhumista (Tämä tapahtui Englannissa). Tuoreet vanhemmat uskoivat kasvatuksen ammattilaisia ja lapsi menetti äitinsä kielen, jonka opetteli ominpäin vasta aikuisena.
- 9.
-
”Panu, it was good column piece but yet I think England is the better tonque than Finland because its international. Everybody talks in it and Finland is'nt homogeneteic these days. Look to future, not before.”
Tässä asiayhteydessä aidosti hauska puheenvuoro - mikä lienee tarkoituskin. Kiitos!
- 10.
-
”Jos jenkeille kelpasi Seitsemännen portaan enkeli, niin mikseivät sitten meikäläisen horinat? Ehkä peräti Hollywood-filmin aineksiksi asti?”
Hmm, tuosta tulisi sitten elokuvahistorian sovinistisin filmi. :)Kieliasiasta sen verran, että nythän on oltu huolissaan myös siitä, etteivät äidinkielen opettajat halua tutustua skypeen tai meseen tai chattiin tai mitä niitä nyt onkaan (materiaalinanastusmielessä) ja että kouluissa tunneilla esille tuleva teksti on siis koululaisparoille kuin ”vierasta kieltä” (Hesarin taannoisen jutun mukaan).
Kysynkin vain, miksi opettajien pitäisi kosiskelevasti siirtyä etsimään tekstityyppejä harjoituksiinsa sieltä, missä nuoret vapaa-aikaansa viettävät. Eikö tärkeintä ole opettaa ymmärtämään sitä kieltä, jolla tämä yhteiskuntamme vielä ainakin toistaiseksi pääosin operoi? Hyvää suomen kieltä.
- 11.
-
”Kysynkin vain, miksi opettajien pitäisi kosiskelevasti siirtyä etsimään tekstityyppejä harjoituksiinsa sieltä, missä nuoret vapaa-aikaansa viettävät. Eikö tärkeintä ole opettaa ymmärtämään sitä kieltä, jolla tämä yhteiskuntamme vielä ainakin toistaiseksi pääosin operoi? Hyvää suomen kieltä”. Täsmälleen samaa mieltä. Eiköhän se pääsääntöisesti mene niin, että opettaja opettaa eikä oppilaat. Ja kyllä ainakin omat lapseni suomea ymmärtävät. Eikös Atk:ssakin se pelien pelaaminen ja youtuben videoiden katseleminen kuulu lähinnä oppilaiden vapaa-aikaan.
- 12.
-
Itse äidinkielen opettajana näkisin asian niin, että suomen kieli tuskin on ihan näillä näkymin kuolemassa, mutta jonkinlaisesta rappeutumisesta voidaan puhua. Kuten Panu sanoikin, erilaiset alakulttuurit ja harrastajapiirit lainaavat valmista englanninkielistä termistöä. Maapalloistuvassa (heh!) maailmassa, jossa ihmiset pitävät yhteyttä kieli- ja kulttuurirajojen yli, tämä on ymmärrettävääkin, ja se voi helpottaa kommunikoimista. Ja onhan se toki myös paljon coolimpaa käyttää niitä englanninkielisiä termejä ;) Tästä seuraa sitten se ongelma, ettei näille termeille ole olemassa minkäänlaisia suomenkielisiä vastineita. Joku voi tietysti sanoa, ettei se ole mikään ongelma - minun mielestäni se on.
Joillain työpaikoilla käydään käsittääkseni osa kokouksista englanniksi, vaikka työpaikat sijaitsevat fyysisesti Suomessa ja kaikki työntekijät ovat suomenkielisiä. Jos tällainen käytäntö yleistyy, voi edessä olla tilanne, jossa suomenkielinen ihminen tuntee joitakin alaansa liittyviä termejä ainoastaan englanniksi. Englanninkieliset ammattinimikkeethän ovat myös arkipäivää useilla aloilla.
Edellämainituista tilanteista seuraa, että suomalaiset Suomessa keskustelevat keskenään uusista aloista, ilmiöistä jne. ilman omaperäistä sanastoa. Tapahtuu sama kuin saamen kielessä, joskin pienemmässä mittakaavassa (ainakin toistaiseksi). Esimerkiksi saamelaiset räppärit Amoc ja Aziz ovat kehitelleet itse uusia sanoja, koska saamesta puuttuu urbaani sanasto lähes kokonaan (http://www.kaltio.fi/index.php?405). Maailma muuttuu ja kehitys kehittyy, toivoisin suomen kielen pysyvän perässä.
- 13.
-
Lisäyksenä edelliseen vielä: ehkäpä äikän opettajien nettitaidoista ollaan ihan aiheesta huolissaan :) Eli linkki on: http://www.kaltio.fi/index.php?405
- 14.
-
”Jos tällainen käytäntö yleistyy, voi edessä olla tilanne, jossa suomenkielinen ihminen tuntee joitakin alaansa liittyviä termejä ainoastaan englanniksi.”
Tekniikan puolellahan tämä on aivan normaalia ja oikeastaan suomalaiset vastineet usein puuttuvatkin. Voi kyllä pohtiakin tarvitaanko jollain kansainvälisellä alalla jotain suomenkielistä väännöstä joka asiasta, kun suurin osa asiaan liittyvästä kommunikaatiosta tapahtuu ulkomaalaisten kanssa ”bad englishillä”.
- 15.
-
Se, että joku omakielinen sana puuttuu kielestä ja lainataan ulkomaalaista ei ole minkäänlainen ongelma kielen säilymisen kannalta. Suomi olisi suomea, vaikka meillä puhuttaisiin telefooneista.
- 16.
-
On tossa semmonen juttu, että kieltä voi varmaan pitää kuolevana, jos se ei kykene uusiutumaan vaan kaikki uudet asiat tulevat suoraan muista kielistä. Panulla on varmaan tietoa tarkemmin suomenruotsista joka tuntuu enemmänkin hautautuvan kun uusuituvan?
- 17.
-
Suomi pysyy niin kauan voimissaan kun on olemassa alue, jossa se on virallisena hallintokielenä ja jossa suomalaiset ovat enemmistönä.
Miksi meidän pitäisi olla huolissaan jostain tekniikan sanastosta? Pitäisikö lääkäreidenkin hyljätä latina ja suomentaa kaikki termit?
”Joillain työpaikoilla käydään käsittääkseni osa kokouksista englanniksi, vaikka työpaikat sijaitsevat fyysisesti Suomessa ja kaikki työntekijät ovat suomenkielisiä”
Enpä ole kuullutkaan. Tuo on kyllä aivan saatanan tehotonta.
- 18.
-
12:”jossa suomenkielinen ihminen tuntee joitakin alaansa liittyviä termejä ainoastaan englanniksi. ”
Itselleni on käynyt näin, koskapa olen alani oppinut ulkomailla työskennellessäni, sekä siksi, että alan kirjallisuus on englanniksi tai paikallisella murteella. Koen tämän ongelmaksi silloin, kun kommunikoin suomalaisten kolleegojen kanssa, koska suuni ei oikein väännä termejä englanniksi kesken suomenkielistä lausetta. Ei ainakaan millään siedettävällä ääntämyksellä.
Vaikka olenkin kohta vuosikymmenen puhunut enimmäkseen englantia, niin äidinkieleni suomi on edelleen se vivaihteikkain sekä ilmaisuvoimaisin kieleni. Pitäisi kait seurustulla syntyperäisen englanninpuhujan kanssa, jotta oppisi ne nyanssit kohdilleen ;) Mutta lapsuudessa opittu kieli pitää asemansa, kunhan sitä vain vähän huoltaa ja harjoittaa!
- 19.
-
”Suomi olisi suomea, vaikka meillä puhuttaisiin telefooneista.”
Ongelma onkin siinä että nykyään puhutaan ”telephone”:sta, eli alkeellisinkin
suomen kieleen ja sen oikeinkirjoitusjärjestemään sopeuttaminen jätetään nykyään tekemättä. - 20.
-
Suomen kielten ongelma on ollut se, että Suomalaiset ovat olleet kaiketi ahkerimpia kielenvaihtajia. Tietysti asiaan ovat vaikuttaneet sovinismia harrastaneet naapurimaamme, jotka ovat motivoineet Suomen puhujia jalkapuulla, henkipaton asemalla, sekä teloitus ja kuolemantuomio vaihtoehdoilla kielenvaihtoon. Englanti ja Venäjä ovat ne maat, jotka ovat mailman tunetuimpia sovinisteja, ja koko termi on heidän ansiostaan olemassa. Suomalaiset ovat olleet asian suhteen erittäin korrekteja ja halveksineet moista käytöstä niin kovasti, että oman kielen kaikenlainen kannattaminen, vaaliminen ja yhteistyö kieliperheessä on lakkautettu.
Tarvittaessa jotkut tahot ovat turvautuneet Pariisin rauhansopimukseen tai sovinistien nootteihin sekä natsiksi leimaamiseen.
Jos taas katsomme edelleen mitä Ruotsi ja Venäjä tekee koko ajan. Mitä näemme? Agressiivistä sovinismia? Mitä Suomi tekee? -Ei mitään, tai no ei sentään. Katselemme kuinka Sukukielemme ja lopulta omammekin kuolee.
Milloin meissä herää edes soveliasta sovinismiä? - 21.
-
Joo. TV:ssä kuulee jatkuvasti fiilistä, poveria, genreä, talenttia, softaa jne., vaikka omasta kielestä löytyisi tarkat vastineet. Mainoksissa ja jopa liikkeitten nimissä kukkii kauhea sekakieli. Ilmeisesti näin saadaan muka enemmän aksöniä asiaan. Tökeröä!
Onneksi on ikioma kielemme säilynyt historian kuohuissa. Olimme 700 vuotta osa Ruotsia, mutta emme menettäneet kieltämme, samoin meihin on tuhat vuotta painostettu idästä päin. Lainasanoja on toki tullut matkan varrella, useimmiten kuitenkin silloin, kun on kulttuurivaihtona tullut uusia käsitteitä, joihin oma kieli ei ole riittänyt. Tarpeetonta on kuitenkin käyttää lainasanoja, joihin löytyy tarkka oma vastine.
Suosittelen luettavaksi professori Kalevi Wiikin kirjoja 'Eurooppalaisten juuret' ja 'Suomalaisten juuret'. Ne ovat uutta, ehdottoman tärkeää perustietoa nykyiseen suomalaiseen yleissivistykseen.
- 22.
-
Tulipa aiheesta mieleen vielä ns. Suomi-rock, jonka ”lapsia” minäkin olen. Kuinka loistavia sanoittajia ja suomen kielen käyttäjiä se tarjosikaan ja vielä nuorisolle. Juice Leskinen, Martti Syrjä, Gösta Sundqvist, Heikki Salo ja moni jäi vielä mainitsematta. Valitettavasti nykysuuntaus on toinen. Idolsissakin useimmat laulavat huonolla englannilla ja suomen kieli ei ole muodissa. Onneksi on vielä virkistäviä poikkeuksia.
- 23.
-
”Suosittelen luettavaksi professori Kalevi Wiikin kirjoja 'Eurooppalaisten juuret' ja 'Suomalaisten juuret'. Ne ovat uutta, ehdottoman tärkeää perustietoa nykyiseen suomalaiseen yleissivistykseen.
11.8.2009 klo 10.09, Englanninope (vierailija)”
Arjalaista luettavaako suosittelet Panun palstalla? Wiikhän todisti, että suomalaiset ovat eurooppalaisempia kuin kreikkalaiset. hahahahahahaaaa!!!
Wiik potee pahaa kompleksia suhteessa ruotsalaisiin ja saksalaisiin. Todistellessaan, että ”emmehän me mitään mongoleita ole”, hän lankeaa määrittämään koko eurooppalaisuuden rodun perusteella ja vieläpä näennäisen germaanikeskeisesti. Lähtökohdaksi eurooppalaisuudelle ei Wiikille kelpaa esim. kreikkalaiset, vaikka eurooppalaisen sivilisaation katsotaan lähteneen sieltä.
- 24.
- 25.
-
@ 23 Perinteisesti juuri Ruotsissa on määritelty seuraavaa:
Koko eurooppa ja lähi-itä sekä pohjois-afrikka kuuluu valkoiseen rotuun lukuunottamatta Suomalaisia ja Saamelaisia. Kumma että niin kovasti himoitsivat sitä lappland:ia kun siellä asuu mongoleja, maoreja ja mitä lie?Venäjä taas on hirtto otteella kiinni Suomi neidon palleissa.
Tästä seuraa sitä, että Suomen historiaa ei saa eikä voi edes opettaa, etteikö joku blatteus ala öykyröimään herra batmanin tapaan: ^”Meidän on pysyttävä suuren neuvostoliittolaisen ateismin viitoittamalla tiellä. Meidän on kiellettävä itsemme ja olemassaolomme ja opeteltava kreikkalaisten satuolentojen ilmavaivoja ulkoa viikkotolkulla peruskoulussa.” Kuten tälläkin hetkellä lapsilleni opetetaan. Onko siis satumaa, että meistä tehdään kreikkalaisia, kun naapurin aakkosetkin on sikäläistä käsialaa.
Niinhän ne Panslavisti Sovinistit sanoo: ”Puhukaa ihmisten kieltä”. - 26.
-
#21
Sujuvasti myös suomalaiset käyttävät omaperäistä kieltämme täysin käsittämättömästi.
Olen nähnyt akateemisessa tekstissä käytettävän samassa kontekstissa sanoja kulttuuriperimä, kulttuuriperinne ja kulttuuriperintö. Vain yksi noista on oikea. Jätän arvattavaksi mikä. Vastaavasti käytetään täysin huolettomasti sekamuotoja geeniperintö ja geeniperimä. Se että sanat muistuttavat toisiaan ei kai ole mitään uutta, mutta kun niitä käytetään nykykielessä täysin vailla mieltä. En kannata aikaisempaa nolaamiseen perustuvaa äidinkielenopetusta, missä tärkeintä oli löytää virheitä, mutta haluaisin kyllä, että sanaston hallintaa painotettaisiin nykyistä enemmän.
- 27.
-
Niin siis on hämmästyttävää ettei ole mitään yleis Fennoskandista suomenkieleen kohdistuvaa dialegtologista tutkimusta tai kehitysyhteistyötä.
Määrärahat on taas käytetty jonnekin muualle. Ja se on aika paha virhe kaikenkaikkiaan. - 28.
-
”Olen nähnyt akateemisessa tekstissä käytettävän samassa kontekstissa sanoja kulttuuriperimä, kulttuuriperinne ja kulttuuriperintö. Vain yksi noista on oikea. Jätän arvattavaksi mikä.”
Kulttuuriperimästä en kyllä itse puhuisi, sen sijaan kulttuuriperinne ja kulttuuriperintö ovat mielestäni molemmat aivan käypiä sanoja. Eri asioita ne toki tarkoittavat, mutten ymmärrä, miksei niitä samassa kontekstissa voisi käyttää. Vai tarkoititko niitä käytettävän samassa merkityksessä?
- 29.
-
”Vastaavasti käytetään täysin huolettomasti sekamuotoja geeniperintö ja geeniperimä.”
Geeniperinnön saa vain ennakkoperintönä.
- 30.
-
”Miksi meidän pitäisi olla huolissaan jostain tekniikan sanastosta? Pitäisikö lääkäreidenkin (hyljätä latina) ja suomentaa kaikki termit?”
PITÄÄ! (Suomentaa kaikki termit)
Valitettavasti Suomessa lääkärit ovat sivistymättömiä venäjänvastaisia natsisaksalaisia kokoomuslahtareita, fasistinen lääkäriklikki pitää tuhota ja alkaa kouluttaa kansanlääkäreitä, eikä natokiimaisia amerikan natseja. - 31.
- 32.
-
Kyllähän mm. lääketieteen ja tekniikan termejä paljon suomennetaankin. Esimerkiksi monet termipankit lienevät tuttuja apuvälineitä vaikkapa monille kääntäjille. Ei tietenkään ole yksittäisen kielenkäyttäjän vastuulla vakiinnuttaa nimeä epäkäslihakselle, känsätuhkelolle (vai mikä sen sienen nimi nyt oli) tai emolevylle, mutta jokainen voi silti miettiä omia kielikäytänteitään ja omasta puolestaan pyrkiä pitämään suomen kielen taitonsa monipuolisuutta yllä.
Nuolijärven viesti on suunnattu minusta kahtaalle: ensisijaisesti asioista niin tiede- kuin yritysmaailmassa päättäviin tahoihin, toissijaisesti tavallisiin suomenkielisiin ihmisiin, joiden olisi syytä ymmärtää, että heillä on oikeus äidinkieleensä ja oikeus vaatia saada käyttää sitä tässä maassa. Tämä oikeushan ei ole mitenkään ilmiselvä, eikä kovin vanha, kuten historiaa tuntevat tietävät.
Niille, joita asia kiinnostaa, voin suositella lämpimästi Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisua Suomen kielen tulevaisuus (Oletko Panu muuten jo tutustunut tähän? Se on ladattavissa pdf:nä osoitteesta http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk7/ ). Erityisesti johdantoluku ja viimeisen luvun suositukset toimenpiteistä kannattaa vilkaista läpi, jos ei kahta ja puolta sataa sivua viitsi kahlata.
- 33.
-
”Joillain työpaikoilla käydään käsittääkseni osa kokouksista englanniksi, vaikka työpaikat sijaitsevat fyysisesti Suomessa ja kaikki työntekijät ovat suomenkielisiä”
Moni alun perin suomalainen yritys on viime vuosien ”maapalloistumisessa” (mahtava sana, kiitos n.s.!) saanut uuden, ulkomaalaisen isännän, ja kenen leipää syöt, sen kielellä laulat. Vaikka firma sijaisisi keskellä sydän-Savoa, ja työntekijät ovat suomalaisia, niin esim. amerikkalaisomistuksessa olevassa firmassa kaikki firman sisäinen tiedotus tapahtuu englanniksi, samoin esim.kauppasopimukset ja muut asiakirjat laaditaan lontoon murteella - tietenkin, kun asiakkaat ovat jostain maapallon toiselta puolelta.
Lääketieteessä taas nykyään pyritään tarkoituksella pois latinan käytöstä, ainakin potilaiden ja sairaalan ulkopuolisten tahojen (esim. Kela, työvoimatoimisto, poliisi) suuntaan. Siitä on ihan viralliset ohjeet olemassa. Myös tämänhetkinen tautiluokitus (eli virallisten diagnoosien luettelo) on pääasiassa suomenkielinen. Siten tavallisessa sairaslomatodistuksessa lukee nykyään mieluummin Päänsärky kuin Cephalalgia - jos lukee yleensä loman syytä ollenkaan.
- 34.
-
”Moni alun perin suomalainen yritys on viime vuosien ”maapalloistumisessa” (mahtava sana, kiitos n.s.!) saanut uuden, ulkomaalaisen isännän, ja kenen leipää syöt, sen kielellä laulat.”
Mutta tässäkin kielellinen suunta on vain kovin yksipuoleinen, moni ”maapalloistunut” suomalaisfirma, joka hankkii omistukseensa ulkomaalaisfirman (oli ostomaa sitten mikä tahansa) ”jenkittyyy” melko pian ja ryhtyy laulamaan ”I wanna be….” ja pakottaa nuo ulkomaalaisetkin samaan virteen.
- 35.
-
Kuulin tässä alkukesästä radiomainoksen, jossa sanottin jotenkin näin: ”Tule kannustamaan meidät mestaruun!” Kyse oli kai naistenjalkapallosta tai jostakin, mutta tuota mestaruunia piti kuunnella oikein tarkemmin myöhemmin uudelleen. En tiedä oliko puhuja kotoisin jostakin, missä tällainen kieli kuuluu murteeseen, mutta minun korvaani se kyllä sorahti. Onko tämä nyt sitten kielen köytymistä vai kehitystä vaiko pelkästään virhe?
- 36.
-
Hmm, voisin kai sanoa, että itselleni kieli ei ole niin tärkeää kuin se, että keskustelijat ymmärtävät toisiaan. Suomen kielessä on tosin aika hankaloittavia tekijöitä, jotka tekevät ilmaisun tietyistä asioista melko hankalaksi. Mieluummin siksi käyttäisin englantia, mutta siinäkin on omat puutteensa. Joissain tapauksissa siis taas suomi on paljon helpompi kieli ilmaista joitain asioita.
Ongelmia yleensä tulee, ja kielten hyvät ja huonot puolet tulevat helpoiten esille kun koettaa kääntää tekstejä suomesta englanniksi tai päinvastoin. Silloin huomaa, että suomessa on monia käteviä ilmaisuja, joita on tuskallista koettaa vääntää englannin puolelle, ja samoin taas englannissa on 'monimerkityksellisiä' ilmaisuja, joita ei suomen 'tarkkuuden' vuoksi voi mitenkään kääntää suomeksi - tämän voi huomata vaikkapa Seinfeld-sarjaa katsoessa, kun yrittää joitain tällaisia vitsejä kääntää suomeksi.
Telepatian soisi yleistyvän tässäkin maailmassa, koska se on 'kieli', jossa kommunikaatiota ei voi ymmärtää väärin. Ehkäpä silloin ihmiset voisivat paremmin ymmärtää toisiaan, ja loputon rauha olisi helpompi perustaa.
- Vortac
- 37.
-
Tietyssä mielessä huolestuttavaa on, ettei suomalaisille tunnu olevan maailmassa kuin kaksi kieltä suomi ja englanti. Muiden kielten osaaminen ja tuntemus on romahtanut täysin. Mihin ovat kadonneet esim. saksa ja ranska?