Steiner-pedagogiaa - vai mieluummin sotilaallista koulukuria?
6.11.2007
Panu
Aihealueet: Ajankohtaista, Rikollisuus, Koulukuri
Iltapäivälehti kertoi perjantaina lukiolaisen puukottaneen luokkatoverinsa sairaalakuntoon. Hienoisen vahingoniloisesti panen korvan taakse, että tapaus sattui Steiner-koulussa. Koulu on tunnetusti perustettu Rudolf Steinerin gnostilaiselle salaopille, ns. antroposofialle, jota pidettiin jo Steinerin elinaikana sekä kristinuskolle vieraana harhaoppina (mikä siihen aikaan vielä oli vakava moite) että valetieteellisenä hörhöhuuhaana: herran aikalaiset jakaantuivatkin hyvin jyrkästi kannattajiin ja vastustajiin.
Silloin kun itse pienenä poikana kuulin puhuttavan Steiner-koulusta, en tiennyt mitään Rudolf Steinerin opeista, mutta siihen aikaan Steiner-koulu tarkoitti yleisessä tietoisuudessa hienoa valiokoulua, johon paremmat ihmiset panivat lapsensa, jotta heidän ei tarvitsisi olla meidän halvan rahvaan joukossa. Julkilausumattomana ilmassa leijui sellainen ajatus, että Steiner-koulussa oli käytössä erityisiä, peruskoulua parempia opetusmenetelmiä, joiden ansiosta oppilaista tuli alusta saakka hienoja ja kultivoituneita, niin etteivät he kiusaisi ketään.
Nyt tuossa kadehditussa ihantolassa on sitten heilahtanut helapää, ja tietenkin tapauksen taustalla tuntuu olevan kiusaamista, jos kohta tiedot ovat yhä ristiriitaisia. Lukemani lehdykäinen julistaa kannessaan koulukiusatun lukiolaisen puukottaneen, mutta sisäsivuilta ilmenee, että aseena oli Kauhavan tuppiroskan asemesta ruuvimeisseli. Koulukiusaaminenkin on vasta puukottajan väite, jolle esimerkiksi koulun muut oppilaat eivät ole itse asiasta kuultuina antaneet tukea.
Tietenkään tämä ei tälläkään kertaa estä minua spekuloimasta tapauksella eikä pohtimasta sen valossa koulukiusaamisen keittiöpsykologiaa laajemmaltikin. Se, että poikien koulutoverit eivät lehtijuttujen mukaan ole kuulleet kiusaamista esiintyneen, ei välttämättä tarkoita sitä, että sitä ei ole esiintynyt - varsinkin kun lehtitietojen mukaan pojat tunsivat toisensa jo Steiner-lukiota edeltävältä yläasteajaltaan. Mahdollisesti kyse on peräti sellaisesta, että ruuvimeisselipuukottaja on vasta tuossa ihannekoulussa niiden ihmeellisten pedagogisten erityismenetelmien ansiosta saanut riittävästi itsetuntoa reipastuakseen kostamaan rääkkääjälleen.
Koulukiusaamisen ymmärtämiseen liittyy itsetuntoisen ja tasapainoisen aikuisen näkökulmasta sellainen perusvaikeus, että kouluikäiset kakarat ovat itsetunnoltaan vajaina olentoina kärkkäitä näkemään kiusausta ja loukkauksia sielläkin, missä niitä ei välttämättä kovin objektiivisesti arvioiden ole. Niinpä opettaja tai muu aikuinen, joka yrittää tiedustella koulussa tapahtuneen väkivallanteon syitä, saa kuullakseen ainoastaan psykoottisen vainoharhaisilta kuulostavia perusteluja, esimerkiksi sen tasoisia, että Nuutti Nössönen kävi Örjan Örsénin kimppuun, koska Örsén katsoi Nössöstä pahalla silmällä. Tästä tietysti opettajan olisi asiallista rangaista Nössöstä, koska pahalla silmällä katsominen on tuskin hyväksyttävä syy fyysiseen väkivaltaan missään, paitsi ehkä jossain taikauskoisten peniskoteloheimojen keskuudessa. Kuitenkin tällaisen takana voi olla hyvinkin pitkällinen kiusaamishistoria, jossa Örsén kavereineen on ruumiillisesti rääkännyt ja nöyryyttänyt Nössöstä, kunnes Nössösestä on tullut kouristuksenomaisesti kostoa hautova aikapommi - ja Örsénin ”paha silmä” on sitten sytyttänyt pommin.
Lisäksi on tietysti muistettava, että kakarat - teini-ikäisetkin - saattavat tökkiä toisiaan teräaseilla ihan viattomuuksissaan. Keskenkasvuisella on todellakin niin vähän järkeä päässä, että se saattaa puukottaa kaveriaan ilman pahaa tarkoitusta, esimerkiksi muka leikisti tökkimällä teräaseella toista kohti - mutta silloin toinen liikahtaakin säikähtäessään niin, että työkalu survoutuu sisuksiin. Sekään ei ole aivan mahdotonta, että pentu ihmettelee tykönänsä, pystyykö ihmistä oikeasti pistämään suoliin asti jollain työstöraudalla, ja hetken mielijohteesta tulee kokeilleeksi sitä käytännössä johonkin kaveriinsa. Sitten kun hän saa huomata, että kyllä pystyy, tulee kiire keksiä tekosyy, joka tekee järjettömän impulssin käsitettävämmäksi, ja sellaiseksi kelpaa tietysti vaikkapa olematon koulukiusaaminen. Tällainen käytös olisi aikuiselta psykopaattisuutta, mutta näitä älyttömiä mielijohteita esiintyy vielä varsin pitkälle murrosiän puolelle, ja olen melko vakuuttunut siitä, että tällaiset päähänpistot ovat normaali vaihe nuoren kehityksessä, ts. ne eivät ole mitenkään yksiselitteisesti oire siitä, että asianomaisessa olisi jotain korjaamattomasti vinksallaan.
Lopputulemaksi tästä kaikesta jää, että oppilaiden väliseen kiusaamiseen, nahisteluun ja sattumanvaraiseen väkivaltaan puuttuminen on todella vaikeaa, koska opettaja ei yksinkertaisesti pysty ymmärtämään nuorten älytöntä ja surrealistisella tavalla sekopäistä maailmaa. Tästä syystä alan taipua arvostamaan yhä enemmän sen tyyppistä vanhanaikaista koulukuria, jota yläasteaikainen uskonnonopettajani sovelsi. Hän oli kenraalismiehen veli ja olemukseltaan varsin sotilaallinen itsekin; koska hän oli harmaahiuksinen ja iäkkään oloinen, hän sai luokan huligaanipojilta haukkumanimen Käppyrä, joka oli täysin epäoikeudenmukainen niin sotilaallisen ryhdikkäälle herralle. Tämän opettajan tunneilla oltiin hiirenhiljaa ja seistiin asennossa, kunnes saatiin lupa istua; hän tarkisti silloin tällöin työvihkomme pistokokein varmistaakseen, että teimme kotitehtävämme. Jos jostain uskontoon liittyvästä eettisestä kysymyksestä piti keskustella, se tapahtui niin, että opettaja esitti jonkin väittämän, ja samaa mieltä olevat nostivat (esimerkiksi) vasemman käden, eri mieltä olevat oikean.
On sanottava, että hän ei ollut kaikilta osin kovin hyvä opettaja, mutta olen nyttemmin sitä mieltä, että hänen sotilaallinen kurinpitonsa oli hänen paras puolensa. Hänen tunneillaan ei esiintynyt välikohtauksia eikä häiriköintiä siitä yksinkertaisesta syystä, että hän oli jo valmiiksi vetänyt hyväksyttävän käytöksen rajat hyvin tiukalle ruumiin liikkeitä ja nimenhuudossa sallittuja sanamuotoja myöten: jos joku vastasi ”Täällä!”, opettaja korjasi: ”Sanotaan: ’Paikalla!’”. Koska säännöt olivat niin tiukat - ja koska niiden rikkomisesta jämähti jälki-istunto luonnonlain varmuudella - luokan reuhaajapojat eivät mellastaneet eivätkä kiusanneet ketään tämän herran tunneilla: kuten kaikki muut, hekin joutuivat keskittymään ankarien sääntöjen noudattamiseen. Opettaja piti selkeää hajurakoa oppilaisiin - hän oli aikuinen (tai vääpeli) ja he lapsia (tai alokkaita). Vaikka häntä aidosti pelättiin ja pidettiin äreänä ja vihaisena miehenä, hän ei itse asiassa juuri koskaan korottanut ääntään eikä suuttunut: jälki-istunnot - joihin hänen tarvitsi turvautua harvoin - hän määräsi tyynesti ja rutiininomaisesti.
Vasta nyt, vuosia jälkeenpäin, olen ymmärtänyt, miten hyvä ja viisas ratkaisu hänen kurinsa oli verrattuna kaiken maailman naisopettajien säälittäviin, epätoivoisiin yrityksiin milloin puhua järkeä takapenkin tupakilta haiseville pikkurikollisen aluille, milloin kirkuen ja rääkyen pakottaa heidät järjestykseen. Hänen tunneillaan oli viime kädessä turvallista, koska ainoa taho, jota siellä piti pelätä, oli opettaja itse - eikä häntäkään tarvinnut oikeasti kavahtaa, jos hänen sääntöjään noudatti. Silloinkin, kun hänen tarvitsi kehua jotakuta esimerkiksi hyvästä vastauksesta kotitehtävän kysymykseen, hän toimi psykologisesti järkevällä tavalla: hän kuvasi koko luokalle yksityiskohtaisesti vastauksen sanamuodon ja kertoi, miksi se oli niin hyvä ja onnistunut, mutta hän ei maininnut ansioitunutta oppilasta nimeltä. Kehut saanut kyllä tiesi, että puhe oli hänestä, ja oli onnesta soikeana saatuaan tunnustusta pelätyltä vääpeliltä; mutta hänen ei tarvinnut pelätä joutuvansa opettajan lellikin asemaan oppilasyhteisössä.
- Kundserviceanställda (4)Turku stad
- Tuotesuunnittelija, KomponenttipaketointiMurata Electronics Oy
- VHDL osaajaMurata Electronics Oy
- Asiantuntijoita tuotekehitykseen ja prosessitukeenMurata Electronics Oy
- Software development manager, AndroidMurata Electronics Oy
- Junior ConsultantBentley Systems
- Kirjanpitäjä järjestelmän käyttöönottoprojektiinHR Yhtiöt Oy
- Java DevelopersVaadin Oy - Saranen Consulting Oy
- ServerPro - 10 järjestelmäasiantuntijaaSaranen Consulting Oy
- ServerPro - 10 kehittymishaluista it-tukihenkilöäSaranen Consulting Oy
- 1.
-
Kaikki opettajat saisivat nykyään olla tuollaisia. Minulla oli lukiossa matematiikanopettaja, joka oli entinen upseeri. Hänellä oli selkeä ja rauhallinen artikulaatio ja täysin ylivoimainen auktoriteetti. Opettajamme tunnilla ei kenellekään tullut mieleen häiriköidä. Hän kykeni tarvittaessa murskaamaan psykologisesti millaisen häirikön tahansa.
- 2.
-
Meillä oli ala-asteella miesopettaja, joka kolmannen luokan aloittajaisiksi (1983) ensi sanoikseen totesi, että: “Minä olen XXX ja te ootte varmaan kuulleet, että minä olen ihan hullu”. Muita suosittuja puujalkavitsejä ja sloganeita oli: ”Älkäähän hättäilkö, yksikin mies hättäili juna-asemalla ja jäi junan alle” tai “Silloin kun minä olin tuommonen teijän kokonen, tuommonen nyrkillä tapettavan kokonen”.
Kerran hän esitelmöi miten ylimääräiset kissanpennut voi kätevästi tappaa paljain käsin.Muutenkin kertomansa jutut olivat semmoisia, etten 9-vuotiaan päättelykyvyllä voinut olla aivan varma onko opettaja tosissaan vai laskeeko leikkiä. Oli omien sanojensa mukaan uhannut “lyödä turpaan” erästä rinnakkaisluokanoppilasta puukäsityöntunnilla, tämän käyttäessä työkaluja vääriin tarkoituksiin. Se täytyy kyllä sanoa, ettei koulukiusaamista eikä häiriökäyttäytymistä luokassa juurikaan esiintynyt. Toisaalta yksittäistä oppilasta hän saattoi sitten häpäistä koko luokan kuullen, jos oppilas ei viitannut tai vastasi “törkeästi” väärin. Kenenkään väärälle vastaukselle ei ollut lupa nauraa, mutta opettaja itse saattoi riemastua ilkkumaan sille päälle sattuessaan.
- 3.
-
Tulee mieleen yläasteen kemian- ja fysiikanopettajana. Hän oli opettajanakin äärimmäisen pätevä, mutta myös melkoinen auktoriteetti. Hän ei koskaan korottanut ääntään eikä muistaakseni edes antanut jälki-istuntoa. Ei tarvinnut, kun hänen tunneillaan kaikki istuivat kuin kynttilät. Kenenkään mieleen ei edes tullut kokeilla, mitä tottelemattomuudesta olisi seurannut.
Ryhmätyöt ja muu vapaampi opiskelu toimivat vain sellaisen opettajan johdolla. Jos opettaja yrittää olla oppilailleen mitään muuta kuin laumanjohtaja, seuraa ongelmia.
- 4.
-
Kaikilla opettajilla ei ole eikä tule auktoriteettia ja kyseinen oppilashan on voinut olla ”väärässä” koulussa joten tapahtuma lienee monen tekijän summa.
- 5.
-
Voi, Panu, et kai sinäkin ole oppinut lukemaan ennen pysyvien hampaiden saamista. Se on pahasta, sillä astraaliminä ei ole kyllin kehittynyt. Ehkä eurytmia auttaisi. Muista syödä myös
biodynaamisia kasviksia, niissä on keskittyneitä kosmisia voimia. - 6.
- 7.
-
@4,
”Oppilas on voinut olla 'väärässä' koulussa”Nyt puhutaan lukiosta, ei peruskoulusta. Peruskoulussa on usein tapauksia, joissa erityisopetusta tarvitsevaa oppilasta joudutaan viemään muun luokan mukana läpi ilman riittäviä voimavaroja. Lukioon ei useimmilla EMU- tai ESY-oppilailla pitäisi olla mahdollisuuksia päästä: keskiarvo ei riitä. Lukiolaista on siis käsiteltävä täysijärkisenä, tietoisena yksilönä.
Olen Panun kanssa aivan eri mieltä. Vaikka hyvä koulukuri onkin hyödyllistä, tähän tapaukseen se ei vaikuta mitenkään. Lukiolaiselta tulee edellyttää aikuismaista käytöstä, ja häntä tulee kohdella mahdollisimman täysivaltaisena yksilönä. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että lukiolaiseen ei pidä enää soveltaa mitään lieventäviä asianhaaroja. Lukiolaisen on kyettävä noudattamaan koulukuria ja lakia oman tietoisen päätöksensä pohjalta, aikuisen tavoin moraali sisäistäen ja yhteiskuntaan samaistuen. Lukiolainen, joka ei tähän pysty, ansaitsee ihan saman rangaistuksen kuin kuka tahansa aikuinen. Nuoruuteen liittyvät lieventävät asianhaarat kuuluvat perus- ja ammattikoululaisille.
- 8.
-
Onko tää astraali-eurytmis-biodynaamis-kosmos-yrtti-homeopatia sit just steinerlaisuutta ? Mulle on muodostunut käsitys, että steinerkoululaiset pärjää selvästi muita heikommin kovaan koulusubstanssiin kuuluvassa kuten matikka tai fysiikka. Ja et niitten väriliiduissa ei ole muita kuin hailakoita värejä kun voimakkaat värit on sit kai haitallisia lasten henkiselle kehitykselle. Ankeus puristaa sydäntä kun kattoo steinerpiirustuksia. Kannattamatta mitenkään huvipuistomaailman muoto- ja värikieltä, niin olis tietty mukavaa kun lapset sais ihan vapaasti värittää paletin valikoimasta.
Koulukiusaamisesta pääsee ehkä eroon vain, jos kotona on niin paljon lapsia että ne meuskaa ja sosiaalistaa jo valmiiks ennen kouluun menoa. Yksinäiset lapset on kaikkein haavoittuvimpia.
- 9.
-
Himmlich: On steinmerilaisuutta.
- 10.
-
@7: erastotenes siis pitää amislaisia jotenkin alemman tason ihmisinä, koska heille kyllä sallitaan lieventäviä asianhaaroja, mutta ei saman ikäisille lukiolaisille?
voi elämän kevät ja ihmisten tyhmyys. Ainakin minun lukioaikoinani lukiolaiset olivat tyhmiä ja lapsellisia, enkä jaksa uskoa asioiden siitä miksikään muuttuvan. Useimmille ihmisille kehittyy terve järki vasta sitten, kun siirrytään työelämään, jos sittenkään.
- 11.
-
Panu, pääset ”sisäpiiriprovokaatioista” selville tutustumalla. Etsi kirjastosta kirja ”Antroposofinen hengentiede”. Lue se ja ymmärrä, että steinerkoulun opettajat uskovat siihen jokseenkin kirjaimellisesti.
Kirjasta ”Henkisen tiedon tie” opit, että steinerläisyys on salaoppi. Toisin sanoen siitä ei kuulukaan antaa tietoa vihkimättömille, koska se haittaisi heidän edistymistään jos haluavat joskus oppia ymmärtämään ”henkisiä” asioita. Käytännössä se antaa luvan olla kertomatta totuutta ulkopuolisille siitä, mitä koulussa tehdään ja mihin opit tarkalleen ottaen perustuvat.
Eniten kuitenkin suosittelen Paavo Hiltusen kirjaa ”Mitä Steiner todella opetti”. Se osuu suoraan maaliinsa.
- 12.
- 13.
-
”Nyt puhutaan lukiosta, ei peruskoulusta. Peruskoulussa on usein tapauksia, joissa erityisopetusta tarvitsevaa oppilasta joudutaan viemään muun luokan mukana läpi ilman riittäviä voimavaroja. Lukioon ei useimmilla EMU- tai ESY-oppilailla pitäisi olla mahdollisuuksia päästä: keskiarvo ei riitä. Lukiolaista on siis käsiteltävä täysijärkisenä, tietoisena yksilönä.”
Kyllä ainakin mun syntymäkunnan lukioon pääsi kuka tahansa, millä keskiarvolla tahansa.
- 14.
-
Ja täytyy sanoa että eipä siellä lukiossa todellakaan käytöksen puolesta olla yhtään sen kypsempiä kuin amiksenkaan puolella. Ja puhun kokemuksesta, kun sattumoisin olen ollut mikrotukihenkilöharjoittelijana eräässä Anjalankosken lukiossa.
- 15.
- 16.
-
@13,
”Kyllä ainakin mun syntymäkunnan lukioon pääsi kuka tahansa, millä keskiarvolla tahansa.”Nykyään lukioon pyrittäessä asiat eivät ole näin yksinkertaisia. Lukioihin ja ammattikouluihin pyritään yhteishaussa, jossa kotikunnalla ei ole mitään merkitystä. Tämän vuoksi erityisesti isojen kaupunkien lukioihin on varsin hankala päästä. Helsingissä alle kasin keskiarvolla ei lukioon ole juuri asiaa. Toisaalta monet pienet kunnat pyrkivät pitämään lukioissa tiettyä tasoa vaatimalla opiskelijoilta jotain tiettyä vähimmäiskeskiarvoa. Tätä huonompia tarjokkaita ei sitten oteta, vaikka olisi tilaa. Tämän vuoksi on aivan perusteltua sanoa, että suuressa osassa maata lukiolaisten voi katsoa edustavan ikäluokkansa aineksen parasta osaa.
Toki kommentissani esitin varsin kärjistetyn mielipiteen, mistä satunnaislukija minua aiheellisesti kritisoikin. Tavoittelin ajatusta lukioihanteesta: koulusta, jonka oppilaat ovat vapaaehtoisia ja tiedonhalun motivoimina koulussa. Koulusta, joka oppilaansa syyllistyttyä rikokseen toteaa, ettei tämä ole moraalisesti kelvollinen saamaan opetusta. Siis nuoren iän lieventävää asianhaaraa voidaan toki käyttää, mutta tällaiseen turvautuva oppilas ei ansaitse mielestäni olla lukiossa.
- 17.
-
”Järkyttävää! Toivottavasti sairaseläkkeesi riittää elämiseen.” Miten niin? En ole sairaseläkkeellä, vaan ihan työelämässä. Pätkätöitä tosin. Jos tuo oli jokin vitsi, niin antaa vaan olla. :)
- 18.
- 19.
- 20.
-
”Et ole tainnut kuulla ns. deadpan-huumorista. :)”
Enpä ole. Pitääpä Googlata, kun termi ei ole tuttu entuudestaan.
- 21.
-
Olin lukiossa, jonne taisi omana sisäänpääsyvuonnani olla keskiarvo englantia A-kielenä lukeneille pari pykälää kahdeksan yläpuolella. Kyllä ero peruskouluun silti oli valtava noin yleisenä oppimisympäristönä. Tiedän, että tuollakin olleista osalla nyt on mennyt ihan päin helvettiä kaikki ja toisilla sitten paremmin, mutta ei minusta sinne lukioon enää tultu tötöilemään, vaan ne jutut hoidettiin sitten vapaa-aikana. Itselläni nyt nämä ”priimusoppilaan kärsimys” jutut menevät ohi, koska olen vissiin jostain sellaisesta rinnakkaistodellisuudesta, että ylä-asteen priimuspoikanakin pystyi olemaan sosiaalinen ja ei-kaikkien-hyljeksimä-kummajainen.
- 22.
-
OffTopic:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tytt%C3%B6jen+osuus+nousussa+nuorten+itsemurhissa/1135231565283
Oliko Panulla joskus linkin uutiseen liittyen joku leikkimielinen projekti , joka nyt on alkanut kantaa hedelmää? - 23.
- 24.
- 25.
-
Kyllähän lukion ero peruskouluun, varsinkin yläasteeseen, on valtava. Ainakin omalla kohdallani jatkuva öyhötys loppui siihen kun kävelin yläasteen portista viimeisen kerran, lukiolaiset olivat kaikki fiksua ja rauhallista porukkaa. Kerran lukiossa kävi yläasteryhmä vierailulla, ja heti tuli flashbackina mieleen aiemmat kokemukset: remuava öyhöttäjäporukka yritti töniä ja kampittaa jopa kolmannen vuoden lukiolaisia. Onneksi korkea keskiarvoraja piti sellaiset visusti pois lukiostamme.
Steinerkoulun ala-asteen kolmannesta luokastakin minulla on kokemusta kahden viikon ajalta, jonka jälkeen vaihdoin koulua (verraten) rauhalliseen ja mukavaan ala-asteeseen. Ei siellä voinut olla! Opetusmetodit olivat toki poikkeavia, mm. kirjat (vihot) tehtiin itse, taulusientä ja värikyniä liikuteltiin aina malomma-muotoisesti, kaunokirjoituksessa käytettiin vanhaa mallia ja tietokoneita kartettiin. Eikä edessäni istunut (kolmasluokkalainen) osannut lukea eikä laskea. Mutta sietämättömäksi olon koulussa teki olematon kuri.
Kiusaamista, tai pikemminkin vainoamista, tapahtui kahdessa viikossa varmaan enemmän kuin seuraavana kahtena vuotena yhteensä! Koin oloni hieman ulkopuoliseksi tuossa mini-öyhöttäjien remmissä, ja siitä kiitokseksi olin luokkatovereilleni epähenkilö jo ensimmäisen päivän lopussa. Miniöyhöt täyttivät välituntisin taskunsa sepelillä ja heittelivät sen tunneilla opettajan ja minun päälleni. Välituntisin minut ajettiin aina puihin tai leikkitelineen päälle, jonka juurella yli kymmenpäinen lauma öyhöleitä yritti repiä minua alas ja piestä, niin että teline heilui uhkaavasti ja melkein kaatui. Pois pääsin vasta, kun piha oli tyhjä. Jälkeenpäin ajateltuna se oli suorastaan absurdia. Opettajat ilmeisesti eivät _saaneet_ pitää kuria, koska se olisi häirinnyt kullannuppujen kehitystä. Lopputulos olikin silkkaa Kärpästen herraa. Lopulta opettajatkin totesivat, että taidan olla väärässä koulussa, ja suosittelivat sen vaihtamista.
Jos ala-asteella meno on jo tällaista, en lainaan ihmettele sitä, mitä nyt lukiossa tapahtui.
- 26.
-
Tuo herra Steiner oli aikamoinen ”filosofi”. Natsitkin tykkää hänen rotuopeista.
http://www.skepsis.fi/lehti/2001/2001-3erva.html - 27.
-
” taulusientä ja värikyniä liikuteltiin aina malomma-muotoisesti,”
Mitähän tuo tarkoittaa?
- 28.
-
27:
Malomma=pehmeä muoto. Tarkemmin sanoen ohjeistus oli ”anna värin/puhtaan taulun levitä reunoilta kohti keskustaa kuin se olisi märkää maalia” tai jotain sinnepäin. Jyrkkiä käännöksiä ei saanut tehdä.
Malomman vastakohta on takete, ettäs tiedät.
- 29.
-
Tytöthän ovat tehneet poikia enemmän itsemurhayrityksiä jo kauan. Ilmeisesti onnistumisprosentti on viime aikoina kasvanut.
Mutta itse kuriin. Se ei ole mitenkään yksiselitteinen asia. Itselläni oli yläasteella ruotsinopettaja joka piti luokan kuin luokan kurissa. Ja kyseessä oli puolitoistametriä pitkä nainen, joka ei koskaan korottanut ääntään eikä ikinä käyttänyt mitään muuta kuin puhetta. Toisaalta ala-asteelta muistan ison miesopettajan, joka ei pystynyt pitämään kuria, vaikka käytti suorastaan fyysistä väkivaltaa. Se on jännä juttu, miten nuoret pystyvät aistimaan opettajan epävarmuuden ja käyttämään sitä hyväkseen. Itse olen tästä oppinut sen, että mitä kauemmas opettaja roolisssan ajautuu siitä mitä itse on, sitä helpommin nuoret huomaavat, että jokin on pielessä.
Ja Steinerkoulujen hyvyyteen en usko pätkääkään.
- 30.
-
@25,
Minun kokemukseni lukiosta on samanlainen kuin sinulla: öyhöt ovat amiksessa ja kahden vaiheilla pyörineetkin vetävät jo vatsaa sisään ja käyttäytyvät asiallisesti. Toisaalta opettajat eivät tienneet suurempaa loukkausta kuin todeta: ”Te ette käyttäydy kuin lukiolaiset.” Jos joku on eri mieltä, hänelle muistutettiin ystävällisesti, että lukiossa ei ole kenenkään pakko olla.Steinerkoulusta minulla ei ole kokemuksia. Harrastuksessani, kuorolaulussa, sain kuvan, että steinerkouluun siirtyivät ne tyypit, jotka normaalisti olisivat joutuneet tarkkailuluokalle, mutta joilla oli menestyvät vanhemmat. Ainakin tällaisia tapauksia olivat joukkoomme jonkin aikaa kuuluneet pari steinerilaista. Outoja vipeltäjiä!
- 31.
-
@29, lazlo
Omassa opettajankoulutuksessani samaa korostettiin jatkuvasti: opettajan tulee olla oma itsensä. RUK:ssa sotilaspastori Vesa Aurén totesi tämän sanomalla: ”Kun nyt menette yksikköön, olkaa omia itsejänne. Viisi ja puoli kuukautta on pitkä aika olla yli-ihminen.” Neljäkymmentä vuotta opettajan työuraa on vielä pitempi.
- 32.
-
Yksi kaverini kävi koko peruskoulun Steiner-koulussa, vaihtoi sitten kuvataidelukioon, ja päätyi lopulta lukemaan tietojenkäsittelytiedettä ja biologiaa yliopistoon. Mitä hän on jälkeenpäin puhunut, niin Steiner-koulussa oli sekä hyviä että huonoja puolia. Yhteenvetona hän kuitenkin oli kiitollinen vanhemmilleen siitä, että sai käydä koulu-uransa alun juuri Steiner-koulussa. Tämä kaveri nimittäin on tosi älykäs, mutta hiukan omalaatuinen, eikä varmaankaan olisi kovin hyvin sopeutunut kirjoittamaan yhtä sanaa vihkoon monta kertaa peräkkäin tai kopioimaan sanasta sanaan taululta. Monet hänen luokkatoverinsa kuitenkin selkeästi väärinkäyttivät vapauksiaan (luokalla oli mm. aloitteleva huumediileri), ja tämä olikin yksi niistä syistä, miksi hän lopulta vaihtoi eri lukioon.
Kaipa Steiner-pedagogiikka sopii paremmin toisille lapsille kuin toisille. Sitä ajatellen onkin hiukan outoa, että päästäkseen Steiner-kouluun ainakin pääkaupunkiseudulla lapsi täytyy ilmoittaa jonoon suunnilleen heti synnytyslaitoksella. Varmaankin jonkinlaisella psykologisella testauksella pystyttäisiin valíkoimaan sopivan persoonallisuuden omaavia lapsia ainakin hiukan paremmin.
- 33.
- 34.
-
Panu, oma lukioni oli kuvataidelukio, eli siellä oli mahdollista valita tuplakuvis. Sinne tultiin alueen perusteella, mutta sinne sai myös erikseen pyrkiä. Sinä vuonna kun kirjoitin, se oli laudaturprosentin nojalla Suomen kymmenenneksi paras koulu.
Oliko se eliittikoulu lahjakkaille? Mitä mieltä olet Helsingin Suomalaisesta yhteiskoulusta eli SYKistä? Entä Tapiolan yhteiskoulun lukiosta? Molemmat ovat omanlaisiaan eliittikouluja.
- 35.
-
@34, ironmistress
Lukioiden kohdalla on turha nykyään puhua siitä, onko olemassa erityisiä ”eliittikouluja”. Totta kai on, mikäli eliitiksi määritellään tiettyä keskiarvoa paremmat oppilaat. Nykyäänhän ei enää oppilaan asuinpaikalla ole mitään vaikutusta toisen asteen oppilasvalinnoissa. Helsingin Suomalaiseen yhteiskouluun pyrittäessä inarilainen peruskoulun kansalaisopistossa suorittanut 50-vuotias ja helsinkiläinen ysi ovat samalla viivalla. (Opetusministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista lukiokoulutuksessa, 856/2006) Vain erikoislinjoilla voidaan käyttää soveltuvuuskokeita. Toisen asteen koulutuksessa vallitsevat siis vapaat markkinat, mistä seuraa koulujen eriytyminen.Eliittikoulukeskustelu liittyy peruskouluun. Kysymys on siis siitä, missä määrin oppilaita on eriytettävä soveltuvuuden perusteella jo peruskoulussa. Nythän tätä tehdään musiikki- ja kuvaamataitopainotteisesti, sillä näiden alojen lahjakkuutta on melko helppo arvioida ja mitata. Sen sijaan lukuaineissa eriytetään lähinnä kaikkein heikoimmat erityisopetukseen. ”Parhaita” ei erotella, sillä kuten Panu sanoi, tämä olisi vaikeaa. Yleensä keski- ja ylempiluokkaiset vanhemmat yrittäisivät väen väkisin saada oman jälkikasvunsa eliittiryhmään, joten vanhempien kanssa yhteistyössä tehtävä erottelu lähinnä vahvistaisi sosiaalisia eroja. Sellainen jaottelu, jossa vanhemmilla ei olisi sanan sijaa, olisi puolestaan kestämätön. Vanhemmat eivät hyväksyisi tällaista. Peruskoulun tasokurssijaosta luovuttiin vuosi sen jälkeen, kun Munkkiniemen yläasteelle perustettiin ammattikouluun väkisin johtanut alin tasokurssi. ;-)
- 36.
-
No nyt on sitten pantu paremmaksi.
Ei pärjää Steiner-koulu millään.
Ei riitä puukot tai meisselit, täytyy olla ase.Yhtä naivia kun tämä keskustelu on muutenkin niin sitä on hyvä jatkaa:
Kyllähän nämä lukiolaiset tiedetään, ihan sekoa porukkaa.
Tästä on hyvä jatkaa. Luetaan insinööriksi, sitten voidaan lahdata vaimo (Jämsä). Tai mieluummin diplomi-insinööriksi niin voi lahdata koko perheen (Espoo).
Mites se menikään…
Mikään ei ole niin tyhmä kuin insinööri- Paitsi diplomi-insinööri. - 37.
-
Jaa, tulee mieleen kouluvuosinani kicksejä ladannut Boomtown Ratsin ”I Don't Like Mondays”. Olikos senkin innoittanut tositapahtuma muuten Dublinista?
- 38.
-
Ja nyt on tuusulassa ollut sitten amerikanmeininkiä:
- 39.
-
@35,
Eriyttäminen soveltuvuuden kannalta peruskoulutasolla on huono idea, mutta opetuksen sujuvuuden kannalta voisi olla hyvä erottaa omiin opetusryhmiinsä Gaussin käyrän ääripäät ja keskiosa. Muuten mennään valtaenemmistön eli keskiverto-oppilaiden tahtiin ja ehdoilla, ja vähemmistöt turhautuvat. Toiset eivät tajua mitään, toiset tajusivat kaiken jo viime viikolla, kummatkaan eivät jaksa seurata opetusta. Devil finds work for idle hands to do. - 40.
- 41.
-
Valopäällä on ilmeisesti juutuubissa sivut:
- 42.
-
”Jaa, tulee mieleen kouluvuosinani kicksejä ladannut Boomtown Ratsin ”I Don't Like Mondays”. Olikos senkin innoittanut tositapahtuma muuten Dublinista?”
Eikös se ollut niin, että ensin tapahtui jotain ja sitten tehtiin tämä biisi?
Hieno biisi muuten ja osuvat sanat.
”The silicon chip inside her head
Gets switched to overload”
ja
”And daddy doesn’t understand it
He always said she was good as gold
And he can see no reasons
'Cos there are no reasons
What reason do you need to die?”Mikä tätä porukkaa vaivaa+
Tekemisen puute? - 43.
-
Just niin: tapahtuma innoitti sen laulun. 16-vuotias tyttö ei lähtenytkään maanantaiaamuna kouluun, vaan alkoi räiskiä ohikulkijoita isukin kiväärillä. Kun häneltä kysyttiin ”Why?” hän vastasi vain ”I don't like mondays”. Mitähän sillekin naiselle kuuluu näin liki kolmenkymmenen vuoden perästä?
- 44.
- 45.
-
Mtv3selta löytyy tämmöstä:
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2007/11/578898
”MTV:n uutisten haastattelema ampujan luokkatoverin mukaan ampujaa on aina pidetty erikoisena persoonana. Hän on ollut innostunut ääriliikkeistä ja niiden opeista. Ampuja oli muun muassa kertonut ihailevansa Hitleriä ja Stalinia.
Ampuja on lähettänyt YouTubeen myös videon, jossa hän esittelee asetta. Koulun oppilaat olivat nähneet videon ennen tämänpäiväisiä tapahtumia ja pohtineet, pitäisikö asiaan puuttua.
Jokelan koulun opettaja Kim Kiuru luonnehtii ammuskelijaksi epäiltyä oppilasta militanttiradikaaliksi. Kiurun mukaan kyseessä on keskimääräistä parempi oppilas, jota kiinnostavat sekä äärioikeisto että äärivasemmisto. ”
- 46.
-
Tästä selviää kyseisen ammuskelijan ideologia: http://www.kimmo.org/jokela/sturmgeist-suomi24.txt
- 47.
-
Lisäksi heebon juutuube-tililtä löytyy videoita columbinen tappajista, natseista, sarjamurhaajista ja linkolan penasta.
- 48.
-
”Lista asioista, joita vastustan / vihaan: tasa-arvo, suvaitsevaisuus,
poliittinen korrektius, demokratia, uskonnollisuus, rap-musiikki,
viherhipit, pasifismi, monikulturismi, vasemmistolainen ideologia,
pakkoruotsi, skinheadien rasismi, TV-mainokset, puhelinmainonta, valtamedia, YK, pissikulttuuri, kollektivismi, anarkismi, kehitysapu…””Olen itsenäinen ajattelija, enkä kannata mtään ideologiaa tai
uskontoa. Ajattelen asiat järjellä itse.” - 49.
- 50.
-
Tällainen tapaus. Ehkäpä Steiner-koulu olisi tehnyt hänelle hyvää.
-
Näkyvissa kommentit 1-50. Yhteensä 112 kommenttia.