Säästöjen ihannekohde
23.8.2006
Panu
Aihealueet: Ajankohtaista, Yhteiskunta, Kulttuuri
Yliopistot ovat taas joutumassa säästökuurin uhriksi, minunkin alma materissani pelätään ihan tosissaan mm. kieliaineiden ja eräiden luonnontieteellisten aineiden täydellistä lakkauttamista. Kukaan ei ole ainakaan vielä uskaltanut sanoa ääneen, että yliopistoihin on päässyt pesiytymään eräs täysin tarpeeton ja haitallinen käenpoika, joka rohmuaa joutavuuksiinsa rahaa oikeasti tieteelliseltä työltä. Puhun tietenkin naistutkimuksesta.
Humanististen tieteiden ongelmana on tunnetusti metodien häilyvyys ja tutkimusaiheiden rajoittamisen vaikeudet; molemmat antavatkin luonnontieteilijöille yllin kyllin syitä humanististen tieteiden pilkkaamiseen sinänsä. Oma pointtinsa niilläkin on: kun kirjoitetaan yleisesitystä vaikkapa Suomen historiasta, on ihan hyvä, jos toista maailmansotaa on tutkittu monenlaisin tavoin, esimerkiksi vaikkapa kotirintaman naisten näkökulmasta, joka on noussut tieteellisen kiinnostuksen kohteeksi vasta verraten äskettäin. En olisi edes valmis täysin kategorisesti kiistämään naistutkimuksen näkökulmien tarpeellisuutta vaikkapa siinä yhteydessä: jos joku siilitukkainen queer-tutkija haluaa oikeasti ottaa aikalaislähteistä selville, miten naisia ja/tai homoja sorrettiin sodan aikana, kyllä se varmasti antaa uuden ja kiinnostavan perspektiivin Suomen historiaan.
Kokonaan toinen juttu on, että jos aikalaislähde kirjoittaa ”joulukuun kuudes, maa roudassa, kävin kusella, ammuin vanjan”, se siilitukkainen queer-tutkija vääntää tästä kymmenen sivua närkästynyttä löpinää aikalaislähteen fallisista regressioista (tieteellisen kuuloiset termit valittu umpimähkään, toivomme vilpittömästi, ettei yksikään fallos loukkaantuisi) ja naisvihasta, joka ilmenee maan, siis äidin, kylmyyden moittimisena. Oikea historioitsija tekisi siitä tolkullisia käytännön päätelmiä (käymälä ilmeisesti hyvin erillään varsinaisista taisteluasemista, koska siellä käymiseen tarvitaan erityinen reissu, joka on päiväkirjaan merkittävänä uutisena samanarvoinen kuin vihollisen surmaaminen).
Olen ihan valmis uskomaan, että naistutkimuksella voisi olla järkevääkin annettavaa humanistisille tieteille, jos se ei eristäytyisi omille naistutkimuksen laitoksille tuottamaan itsetarkoituksellista ja itseensä viittaavaa ideologiasoopaa. Lisäksi tietysti naistutkimusta harjoittaviltakin tutkijoilta tulisi odottaa asiallisia asenteita muita näkökulmia soveltavia tutkijoita kohtaan, hedelmällistä tieteellistä vuorovaikutusta näiden kanssa. Näin ei ole käynyt, vaan naistutkimukseen kuuluu oleellisena osana tulkaa pois heidän joukostaan älkääkä saastaiseen koskeko -asenne, eli kaikkien muiden maailmankatsomusten ja tieteellisten näkökulmien leimaaminen rituaalisesti epäpuhtaiksi, koska inhan, sortavan miesvallan kosketus on ne saastuttanut.
Naistutkimuksessa on siis vikana se, että se kieltäytyy hyväksymästä muista näkökulmista esitettyä kritiikkiä varteenotettavaksi. Jos naistutkimuksessa vakavissaan väitetään, että miesten olemuksellisen sikuuden vuoksi heteroseksuaalisuus on luonnonvastaista, tämä on tietysti, kuten pari luonnontiedelähtöistä kriitikkoa on äskettäin ilmestyneessä pamfletissaan todennut, sekä arkijärjen että luonnontieteellisen perustiedon valossa mieletöntä. Naistutkimuksen vastaus tähän on kuitenkin, että arkijärki on pelkästään miesvallan propagandaa ja luonnontieteet kovia ja miehisiä, ja että koko ihanan naiseuden idea on kapinoida luonnontieteiden kovaa ja miehistä maailmaa vastaan. Mitä tahansa, kunhan naistutkimuksen ei tarvitsisi kritisoida itseään. Sehän nähkääs on kriittinen teoria ja sisältää itse oman kritiikkinsä ja naistutkijat ovat kuulemma useinkin eri mieltä keskenään. Kumma vain ettei tätä kritiikkiä ja erimielisyyttä koskaan tuoda näkyviin vihkiytyneiden sisäpiirin ulkopuolelle, avoimeen yhteiskuntaan. Kumma vain ettei kukaan naistutkija koskaan sano, että jollain ulkopuolisella kritisoijalla voisi olla jonkinlainen pointti jutuissaan.
Monet naistutkimuksen vioista sinänsä ovat humanististen tieteiden koulukunnille tyypillisiä lastentauteja, ja uskon, että naistutkimus paranisi niistä nopeasti, jos se saisi olla, ja suostuisi olemaan, vain yksi historiantutkimuksen, sosiologian jne. koulukunta koulukuntien joukossa. Tämän sijasta se on nostettu omaksi tieteenalakseen, sille on järjestetty omat laitokset ja oma rahoitus. Sen sijaan, että naistutkimus rauhoittuisi alkuaikojen vallankumouksellisesta rähjäämisestään asialliseen tutkimustyöhön eri tieteiden puitteissa, juuri sitä räyhäämistä jatketaan ad infinitum ja ajaudutaan skolastiseen enkelien laskemiseen neulankärjeltä. Tulos on, että yliopistoilla on niskassaan hyödytön riippakivi, jota pitää paapoa tarvittaessa vaikka uhraamalla muut tieteet. Teologiakin on naistutkimusta tarpeellisempaa ja yhteiskunnallisesti hyödyllisempää, koska amerikkalaisen oikeistorahan soluttamille uskontomarkkinoille tarvitaan kotimaisia yhteiskuntavastuullisia ja sivistyneitä toimijoita.
Tietysti säästövaatimusten esittäminen yliopistoille saisi jo pikkuhiljaa loppua. Mutta jos jostain pitää säästää, pantakoon naistutkimuksen laitokset lopultakin hyötykäyttöön. Uskallanpa väittää, että suurin osa yliopistoväestä sisimmässään huokaa helpotuksesta, kun tuosta loisesta päästään lopultakin eroon. Toki koko joukko naistutkijoita jää työttömiksi. Mutta eiköhän länsinaapurissa ole käyttöä näille huippuosaajille, vaikka ruotsalaisia käykin hieman sääliksi.
Joku tietenkin alkaa tässä kohtaa parkua, että naisten oikeuksia tällä tavalla muka kavennetaan. Ikävä kyllä naistutkimuksen hyödyllisyys ja tarpeellisuus juuri naisten oikeuksien ja hyvinvoinnin kannalta on lievästi sanoen kyseenalainen. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, joka viime aikoina on ollut kovasti tapetilla, ei taatusti vähennetä yhtään sellaisella tutkimuksella, joka trivialisoi koko väkivallan käsitteen julistamalla, että naiselle vastaan sanominenkin on ”osa naisiin kohdistuvan väkivallan jatkumoa”. Yhtä irrelevanttia ja typerää on suurin osa muustakin naistutkimuksesta oikeiden yhteiskunnallisten epäkohtien kannalta: toisinaan näyttääkin siltä, että koko touhun pääasiallinen pointti on saada hyvinvoipa keskiluokkainen länsimainen nainen näyttäytymään koko maailman pahimman sorron uhrina.
Jos naistutkimusväen rahoihin kajotaan, saamme tietysti kuulla myös sen saman vanhan laulun, kuinka tämä kielii yhteiskunnan kovenevista arvoista. Ihan vakavasti puhuen: kumpaan te annatte mieluummin rahaa, lastenlääkärien koulutukseen vai naistutkijoiden? Minun arvoni ovat niin kovat, että rahoitan mieluummin lastenlääkäreitä; ja vaikka ei ryhdyttäisikään näin räikeisiin vastakkainasetteluihin, minä haluaisin oikeasti tietää, millaisista arvovalinnoista lähtee sellainen ajattelu, että naistutkimusta pitäisi voida harjoittaa vaikkapa luonnontieteiden tai kieliaineiden kustannuksella.
- Kundserviceanställda (4)Turku stad
- Tuotesuunnittelija, KomponenttipaketointiMurata Electronics Oy
- VHDL osaajaMurata Electronics Oy
- Asiantuntijoita tuotekehitykseen ja prosessitukeenMurata Electronics Oy
- Software development manager, AndroidMurata Electronics Oy
- Junior ConsultantBentley Systems
- Kirjanpitäjä järjestelmän käyttöönottoprojektiinHR Yhtiöt Oy
- Java DevelopersVaadin Oy - Saranen Consulting Oy
- ServerPro - 10 järjestelmäasiantuntijaaSaranen Consulting Oy
- ServerPro - 10 kehittymishaluista it-tukihenkilöäSaranen Consulting Oy
- 1.
-
”jos se saisi olla, ja suostuisi olemaan, vain yksi historiantutkimuksen, sosiologian jne. koulukunta koulukuntien joukossa.”
Tässäpä se ongelma piilee minunkin mielestäni. Olen siinä määrin vanhanaikainen, että minun mielestäni yliopistolaitosten ja -tiedekuntien pitäisi järjestyä pikemminkin asioiden tarkastelutavan ja -tason mukaan kuin kulloinkin tarkasteltavan asian mukaan.
Ajatellaanpa vaikka kolmea perinteistä yhteiskuntatiedettä: politologiaa, sosiologiaa ja kansantaloustiedettä. Melko järkevä jako. Mutta nykyisin yliopistojen yhteiskuntatieteelliset tiedekunnat ovat väärällään jos jonkinlaista sodan, rauhan, Pohjois-Amerikan, Etelä-Amerikan, kehitysmaiden ja naisten tutkimuksen laitosta. Pirukaan ei ota selvää, mitä niissä todellisuudessa puuhataan.
Naisia voi ja saa tutkia, mutta hommaa ei saisi päästää eristäytymään omaksi saarekkeekseen, johon vain uskontunnustuksen tehneillä on asiaa.
- 2.
-
”ei saisi päästää”
Paremminkin, ei olisi saanut päästää.
- 3.
-
Kävin oikiksessa kurssin ”Naisoikeus”. Se oli ihan ok. Osa femmaritutkijoista on täysin ulkona, kotirintaman naisten tutkiminen on ok, mutta toi niiden retoriikka alkaa usein olla jo ufoa.. Entisiä marxisteja, epäonnistuneet ja ryhtyneet lesboiksi:)
Pahinta on, että pienten kilttien humanistityttöjen päät menee sekasin tosta kaikesta..
- 4.
-
musta on alkanut tuntumaan että tasa-arvo naisten suhteen on mennyt erivapauksien antamiseksi heikoimmille ja vähemmistöille. en kyllä tiedä kuuluuko tämä mun sanoma tänne. terveisin nuorimies pohjoisesta
- 5.
- 6.
-
Jos tasa-arvoa vaaditaan, tulisi perustaa miestutkimuksen laitos! Kenties se onnistuisi paljastamaan yhteiskunnastamme jotain muutakin kuin sen faktan, että maailmaa ovat miehet hallinneet, eikä täydelliseen tasa-arvoon olla päästy.
- 7.
- 8.
-
Onpas etusivulle putkahtanut dramaattinen kuva vanhasta mestarista. Uskon, että sana ”brändi” liittyy tähän jotenkin. Pakko liittyä!
- 9.
-
Naistutkimusta voisi kyllä käyttää muidenkin säästökohteiden etsimiseen. Se on nimittäin osoittanut jo aikoja sitten, että esimerkiksi neuvolatoiminta ja synnytyssairaalat ovat ihan hirveetä naisten kontrollia ja naiseuden medikalisoimista.
Aika iso raha säästettäisiin, jos lakkautettaisiin kaikki sellainen.
Miksiköhän naistutkijat eivät ole tarttuneet näin ilmeiseen
naistutkimuksen käytännön sovellukseen? - 10.
-
Aikoinaan kun tuli opiskeltua noita yhteiskuntatieteitä niin olipa minulla mielikuva että tiede on kovaa………Viime aikoina taas on tuntunut että yhteiskuntatieteet - niin ja humanistiset kanssa - senkun vaan pehmenevät…llmeisesti samaan tahtiin kuin pehmenevät myös tieteenteon kriteerit…monet väitöskirjat ovat nykyään pelkkiä pamfletteja tai reportaaseja tai mitä ovatkaan…
- 11.
-
Huikeaa ja osuvaa tekstiä jälleen kerran. Mutta mitä tähän tulee: ”Toki koko joukko naistutkijoita jää työttömiksi. Mutta eiköhän länsinaapurissa ole käyttöä näille huippuosaajille, vaikka ruotsalaisia käykin hieman sääliksi.”, niin totean, että rekkakuskeille löytyy aina töitä.
Vähintään voisi toivoa, että naistutkimukseen upotettava rahamäärä ei jatkossa ainakaan enää kasva. Tulosjohtamisen aikana naistutkimukselle lienee määritetty jonkinlaiset mittarit; olisi hauska tietysti tietää miten naistutkimuksen tuloksentekokykyä mitataan.Mielenkiintoinen kirja on putkahtanut markkinoille: Keisarinnan uudet (v)aatteet – Naistutkimus luonnontieteen näkökulmasta (Terra Cognita 2006).
”Keisarinnan uudet (v)aatteet haastaa akateemisen feminismin eli naistutkimuksen ja väittää että se on tieteellisessä haaksirikossa. Tietokirjailijat Jussi K. Niemelä ja Osmo Tammisalo osoittavat tässä teoksessa, että humanistinen naistutkimus ja erityisesti sen viimeaikainen suuntaus, ns. queer-tutkimus, eivät täytä tieteelle asetettuja vaatimuksia, vaan ne ovat poliittisia ideologioita. Tekijät ovat lukeneet suomalaisen akateemisen feminismin julkaisuja laajasti ja niiden perusteella he osoittavat runsain esimerkein, miten naistutkimus on ajautunut joihinkin vaikeasti todistettaviin tuloksiin ja mahdollisesti suorastaan irrationaaliseen työhön. Suuntaus ilmenee koko alalla tieteellisistä julkaisuista opetukseen ja opinnäytetöihin, kuten tämä teos osoittaa. Naistutkimuksesta on tullut joidenkin tekijöidensä henkilökohtaisten poliittisten näkemysten ja seksuaalisten mieltymysten esittelykenttä sen sijaan, että se tuottaa toistettavaa, ilmiöitä valaisevaa ja hyödynnettävää tietoa. On aika selvittää, mitä akateeminen feminismi tekee, mikä sen asema yliopistomaailmassa on ja miten se saadaan toimimaan tieteen standardien mukaan.”
Tieteessä tapahtuu -julkaisussa on ollut herkullista debattia em. kirjoittajien ja feministien välillä; esim:
http://www.tieteessatapahtuu.fi/0705/tammisalo.pdf
http://www.tieteessatapahtuu.fi/0106/tammisaloniemela.pdf
http://www.tieteessatapahtuu.fi/0306/niemela%20tammisalo0306.pdf - 12.
-
Mielenkiintoista on myös se, että kehityspsykologian nimen alle on tuikkailtu samaa feministipropagandaa. Siellä pojat ovat aina vanhempien suosikkeja ja viatonta tyttöä, jolta puuttuu täysin tieto/taito/halu mihinkään pahaan tai edes lievästi ilkeään. Tätä ”Letit liehumaan: Tyttökulttuuri murroksessa” käytetään juurikin psykologian laitoksella kurssikirjana ja minusta se vaatii aloittelevalta opiskelijalta hieman liian kriittistä ajattelua, olettaen että se on ihan testihengessä sinne survaistu…varsinkin suoraan lukion jälkeen tulleilta eli 19-20-vuotiailta.
Elämme varsin omituisten asenteiden keskellä, mutta eipä taida olla juurikaan hehkeämpiä kausia historiankaan puolella.
Ehkä ne sitten ovat edessäpäin? - 13.
-
sana ”sortavat” jäi pois toisesta lauseesta.
perhana tämän tajunnanvirran kanssa.
- 14.
-
Unohdin sanoa että kyllähän naistutkimus hauskaa on….Varsinkin kahdenkesken…
- 15.
-
14# …ja mulla tulee sanasta 'naistutkimus' mieleen patologian ammatti…
- 16.
-
Tässä maassa on nyt kaksi isoa H:ta(sitä yhtä ei lasketa joka taisi joutua linnaan). Nämä kaksi isoa H:ta ovat Halla-Aho ja Höglund(in alphabetical order).
Se on aivan kuin räppärien taisto. Kun titaanit taistelevat, kolina kantautuu kauas ja molempien maine kasvaa. Hyvä diili, ainakin Halla-Aholle.
Aiotkos muuten sinäkin Panu pyrkiä eduskuntaan?
- 17.
- 18.
-
Ja vielä sekin, että Panu ei ole ehdolla. Haiskahtaisi jo todella pahassti palaneen käry, jos Panukin olisi ehdolla. ;)
- 19.
-
Työttömillä naistutkijoilla ja muilla ammatti-/valtiofeministeillä olisi juuri nyt poikkeuksellisen oiva tilaisuus alkaa konkretisoida tasa-arvoa ja siirtyä joukolla kuljetusalalle, joka on perinteisesti ollut varsin miesvaltainen. Rekkakuskikostyymitkin monilta löytyisi jo valmiiksi.
Meneillään on nimittäin NaisWay -niminen tasa-arvohanke
http://esrlomake.mol.fi/esrtiepa/kuvaus_S01740.html - 20.
- 21.
-
”ja yhtä lailla esim. feminismi, homoseksuaalisuus, naistutkijaksi rupeaminen ja ns. poliittinen korrektius ovat nekin luonnonvaraisen ihmisen luonnonmukaisia käyttäytymismalleja, koska niitä aivan todistettavasti esiintyy luonnollisessa biotoopissaan (länsimaisessa kaupunkikulttuurissa) elävän ihmispopulaation keskuudessa.”
Panu, mitä sulle on tapahtunut????
- 22.
-
Jos feminismi nykymuodossaan on urbanisoitumisen looginen seuraus tai jatkumo, niin äänestän seuraavaksi kepua. Toisaalta, ehkä Väli-Amerikan 500 - 800 luvuilla kukoistaneet kaupunkikulttuurit rämettyivät feminismiin ja kansa palasi viidakkoon.
- 23.
-
Kelailin tuossa äskettäin naistutkimuksen ja yleensäkin postmoderniin dekonstruktioon tukeutuvan kulttuurillisen tutkimuksen perusolettamuksia, ja tulin siihen tulokseen, että akateeminen maailma kaipaa uutta tutkimusmuotoa.
Asiahan on näiden ”tutkijoiden” mukaan siten, että kaikki on niinqu sosiaalista konstruktiota, ja näin ollen akateeminen tutkimustieto sekä muotoutuu vallitsevien (epäoikeudenmukaisten ja sortavien) ajatusmallien mukaan, että myös legitimisoi niihin perustuvaa vallanjakoa. Ei ole ”oikeaa” tai ”väärää” tietoa, on vain subjektiivisia näkemyksiä, aseita yhteiskunnallisessa valtataistelussa. Mukamas objektiivisen tiedon patriarkaaliset, orientalistiset, rasistiset jne. jne. piilorakenteet voidaan paljastaa dekonstruktion avulla.
Useimmissa hyvissä valheissa on mukana palanen totuutta, ja niin myös tässä. Sosiaalinen konteksti vaikuttaa akateemiseen tutkimukseen. Se, kuinka suuri tämä vaikutus on, riippuu ensinnäkin siitä, kuinka helppoa ja luotettavaa on hankkia todisteita teorioiden paikkansapitävyydestä, ja toisekseen siitä, kuinka poliittisesti latautunut tutkittava aihe on. Fysiikassa sosiaalisen kontekstin rooli on olematon, sillä hypoteesit voidaan yleensä testata tehokkaasti kokeellisen metodin avulla, ja kenenkään moraalisiin tai poliittisiin näkemyksiin ei liity mitenkään esim. se, onko protonissa kolme kvarkkia vai ei. Historia sijoittuu välimaastoon: arkeologinen aineisto ja vanhat kirjoitukset, johon teorioitaan voi verrata, ovat puutteellisia ja tulkinnanvaraisia, ja sopiva näkemys historian kulusta on usein oikein hyödyllinen jollekin ryhmälle. Toisesta ääripäästä löytyvät sitten juuri nämä postmodernin kulttuurintutkimukset eri laitokset, jossa kokeellisen metodin tjsp. käyttö on yksinkertaisesti mahdotonta, käsiteltävät aiheet yleensä hyvinkin poliittisia ja niin myös ”tutkijat”. Moni naistutkija on avoimesti luonnehtinut naistutkimusta feminismin akateemiseksi käsivarreksi.
Postmoderni dekonstruktio soveltuu näin ollen kaikkein parhaiten sitä itseään soveltavan kulttuurintutkimuksen käsittelyyn. Tarvitaan Kulttuuritutkimuksen Tutkimisen Laitos, joka mm. dekonstruoi naistutkimuksen paradigmat ja osoittaa olevan täysin subjektiivisia ja muotoutuneen feminismin poliittisten tarpeiden pohjalta, naisten valtataistelua tukemaan. Raiskaus vaginofokaalisena konstruktiona, hä hä.
Käärme on luultavasti immuuni omalle myrkylleen, mutta sen hysteerinen reaktio olisi hillittömän hauskaa seurattavaa.
- 24.
-
Postomodernismi on retroilua, ei siitä juuri enää kuule muilta kuin luonnontieteilijöiltä, jotka kertovat että kaikki humanistit uskovat johonkin täysin tuulesta temmattuihin juttuihin.
En ole ehtinyt tuota Tammisalon uusinta lukemaan, mutta Tieteessä Tapahtuu-lehden keskustelun perusteella tässä on se ilmeinen vaara, että naistutkimukseen kohdistuva kritiikki romahtaa takaisin yleiseen yhteiskuntatiede/humanismi vs. luonnontiede kiistelyyn.
Olisi paljon hedelmällisempää arvioida naistutkimusta yhteiskuntatieteen ja humanististen alojen omin kriteerein, jotka eivät suinkaan ole mitään postmodernia höttöä kuten huhupuheiden varassa elävät kuvittelevat. Eräs naistutkimuksen ghettoutumisen seurauksista on, että sen parissa voidan esittää eri oppialoille kuuluvia väitteitä, jotka saisivat kahvin vääräänkurkkuun alan varsinaisilta tutkijoilta.
- 25.
- 26.
-
”yhtä lailla esim. feminismi, homoseksuaalisuus, naistutkijaksi rupeaminen ja ns. poliittinen korrektius ovat nekin luonnonvaraisen ihmisen luonnonmukaisia käyttäytymismalleja, koska niitä aivan todistettavasti esiintyy luonnollisessa biotoopissaan (länsimaisessa kaupunkikulttuurissa) elävän ihmispopulaation keskuudessa.”
Kaupunkikulttuureja on ollut tuhansia vuosia, mutta mainitsemasi ilmiöt ovat esiintyneet ainoastaan viime vuosikymmenien läntisessä kulttuurissa, joten on kyllä aika raju väite, että ne olisivat jotenkin luonnollisia, väistämättömiä ilmiöitä.
- 27.
- 28.
-
Toki aina on homosteltu, mutta uutta on se, että koko identiteetti määritellään seksuaalisen suuntauksen kautta. Naistutkimus, feminismi ja poliittinen korrektius niiden nykyisessä merkityksessä ja laajuudessa ovat kyllä uusia ilmiöitä.
- 29.
- 30.
-
Vielä tuosta, että luonnontieteilijät pitävät metsästäjä-keräilijäyhteisön käyttäytymisen olevan urbaanin nykyihmisen käyttäytymisen taustalla: tämähän on tietysti perusteltua yksinomaan siitä syystä, että metsästäjä-keräilijöillä on satojentuhansien vuosien kehityshistoria, kun taas kaupunkikulttuurien ei voi sanoa vaikuttaneen vielä merkittävästi ihmisten biologiaan.
Feminismi, naistutkimus, homoseksuaalisuuden normalisoiminen jne. ovat nimenomaan hyökkäyksiä ihmisen biologiaa vastaan, siis metsästäjä-keräilijää vastaan.
Ei sillä, etteikö olisi tarpeenkin joskus vastustaa biologista determinismiä, siitähän kulttuurissa on kyse, mutta viime aikoina tämä suuntaus on mennyt överiksi. En ollenkaan vastusta homoseksuaalisuuden legalisointia, mutta sellaiset suurella hälinällä ajetut hankkeet, kuten homoliittojen virallistaminen, eivät ole tarpeen. (Kaikissa maissa, joissa on mahdollista rekisteröidä homoliittoja, on kyseinen instituutti jäänyt käytännössä lain kuolleeksi kirjaimeksi, koska aniharva homo on kiinnostunut vakituisesta parisuhteesta.)
- 31.
-
Puolimieli, tuossa kuvauksessasi on ongelmallista se perusoletus, että ihminen käyttäytyisi ”luonnostaan” jollain hyvin selkeästi määrätyllä ja rajatulla tavalla lähes kaikissa toimissaan. Tämä oletus on ristiriidassa tosiasioiden kanssa. Jos ihminen olisi biologisesti rakentunut niin, ettei esimerkiksi modernin kaupunkikulttuurin kehittäminen kävisi yksiin ihmisen lajiominaisuuksien kanssa, moderneja kaupunkikulttuureita ei olisi. Kuitenkin on.
Samaan lajiin kuuluvat eläimet saattavat kehittää erilaisia kulttuurinkaltaisia, miksei kulttuureita: erityisesti kädelliset näkyvät tekevän niin. Kuitenkaan tätä ei pidetä luonnottomana. Miksei? Tietynlaiset kulttuurit ovat luonnollisia, toiset luonnottomia? Millä perusteilla osaisimme määritellä mitkä kulttuurit ovat luonnollisia? Miten luonnottomat kulttuuri-ilmiöt pääsisivät kehittymään? Alienien vaikutustako? Vai onko tässä keskustelussa itse asiassa kyse vanhasta kunnon raamatullisesta kadotetun paratiisin (luonnontilan) etsimisestä ja perisyntisyytöksistä?
Ihmislajiin kuuluva eläin näkyy kehittävän hyvin monenlaisia kulttuureita ja käyttäytymismuotoja. Se ei ole ristiriidassa ihmisen biologian kanssa. Väitteesi, että jokin inhimillinen toiminta (siis ihmisten toiminta) olisi ”hyökkäys ihmisen biologiaa vastaan” on minusta kästtämätön. Onko biologia jotain sellaista, jota vastaan ihminen kykenee hyökkäämään? Millä aseilla?
- 32.
-
Terve. Luettavaa tekstiä! FST:n täytyisi järjestää ohjelma, jossa Panu meets ÅA:n kvinnoforskare. Luen muuten Gummeruksen kirjaa ”Tosimiehen testamentti”. Vähäks kauheeta.
- 33.
-
Eufemia:
Jos käsitys, että on olemassa ihmisluonto, on sinun mielestäsi ”ristiriidassa tosiasioiden kanssa”, olet ehkä altistunut liikaa poliittisesti korrektille ”tieteelle”. Suosittelen Steven Pinkerin kirjaa ”The Blank Slate: The Modern Denial of Human Nature”, josta löytyy toiseen suuntaan viittaavaa raakaa faktatietoa.
Ihminen on tämän planeetan muihin asukkeiden verrattuna älykäs, eikä hänen siksi tarvitse tyytyä ”luonnontilaan”. Ihmisen perimä asettaa kuitenkin rajat sille, millaiset yhteiskunnat toimivat ja millaiset eivät. Marxismi-leninismin katastrofaalinen historia on malliesimerkki siitä, ettei ihmisluonto taivu mihin tahansa; teoria voi olla hyvä, mutta toteutus ontuu pahan kerran, koska teoria ei ota huomioon ihmisluontoa. Kommunistinen kulttuuri on luonnoton.
Harvoja eläinyhteisöjä voi sanoa kulttuureiksi missään järjevässä mielessä. Paljon mielenkiintoisempaa tämän keskustelun kannalta ovat eläinten hyvin monimutkaiset mutta silti ei-opitut käyttäytymistavat. Ihminen voi helposti uskoa, että geeneiden koodatut vaistot eikä mikään kulttuurinen yhteisymmärrys saa linnut muuttamaan etelään, mutta saman ihmisen on jostain syystä vaikea hyväksyä ajatusta, että ihmisen toiminta voisi olla samalla tavalla biologian sanelemaa. Tähän on osittain syynä se, että ihmisellä on tapana ”oikeuttaa” luonnolliset käyttäymistapansa uskonnollisilla tai kulttuurisilla normeilla (tästä esimerkkinä insestitabut, jotka juontuvat, toisin kuin Freud väitti, biologiasta).
- 34.
-
Juuri tätä biologia-kulttuurivääntöä tarkoitin, kun sanoin, että naistutkimuksen kritiikin tulisi olla sitä, että sen esittämiä väitteitä arvioidaan samoilla kriteereillä kuin muidenkin yhteiskuntatieteiden ja humanististen alojen väitteitä.
Pinkerin kirja tarjoaa kirjoittajan keksimiä olkinukkeja ja vahvaa spekulaatiota, raakaa faktatietoa paljoakaan.
Mielenkiintoisempia näkymiä ihmiseläimen mahdollisuuksiin ja rajoihin löytyy esim.Jared Diamondin kirjoista, ja suosittelen myös Richersonin & Boydin kirjaa Not By Genes Alone. Kummatkin pohjaavat biologiaan, mutta eivät yksioikoisesti genetiikkaan.
- 35.
-
Heh. Puolimieli, sanoin, että ”kuvauksessasi on ongelmallista se perusoletus, että ihminen käyttäytyisi ”luonnostaan” jollain hyvin selkeästi määrätyllä ja rajatulla tavalla lähes kaikissa toimissaan. Tämä oletus on ristiriidassa tosiasioiden kanssa.” Sinä sitten päätit, että sanoin jotain muuta.
Kuten ehkä havaitsit, puhuin ihmislajin eläimistä jo aiemmin. Minulla ei siis ole mitään ongelmaa sen suhteen, että ihmistä käsitellään biologisena olentona. Toivoisin vain, että niin tehtäisiin vähemmän uskonnolliseen sävyyn, pidän näet luonnontieteiden perustavaa irrottautumista esim. teleologisesta ajattelusta kovastikin arvossa.
Oletus, että Neuvostoliiton hajoaminen johtuisi ihmisluonnosta, on kyllä veikeä, mutta sillä ei ole kauheasti tekoa tieteen kanssa, ei ainakaan ennen kuin se saadaan ympättyä osaksi jotain sellaista oppirakennelmaa, joka on periaatteessa falsifioitavissa. Nythän argumenttisi tuntuvat kulkevan suunnilleen niin, että jos jollekin ilmiölle on keksittävissä sellainen selitys, johon liittyy biologinen, suvunjatkamiseen liittyvä hyöty, tuo selitys on välttämättä oikea. Mikään ei kuitenkaan todista, että näin välttämättä olisi. (Huomaathan, etten kiistänyt sitä, että niin voi joskus olla.)
Kiitos kirjasuosituksesta, mutta jätän luultavasti väliin. Olen lukenut jo aivan riittävästi tekstiä, jonka kirjoittaja kuvittelee kaikkivoipana tietävänsä millainen ”ihmisluonto” on ja johtaa tästä sitten poliittisia päätelmiä ja vaatimuksia. Ihan samaa kamaa kuin uskonnollisilla johtajilla, eri paketissa vain.
- 36.
-
Eufemia:
Sori jos vedin liioiteltuja johtopäätöksiä sanoistasi.
Minusta uskonnollinen on nimenomaan väite, että ihminen olisi niin kaukana eläimistä, etteivät eläinten toimintaa erittäin pitkälle ohjaavat perityt vaistot olisi myös merkittäviä ihmisen käyttäymisen taustatekijöitä. (Uskonnollinen on myös murti-bingin kehuman Jared Diamondin ”Guns, Germs and Steel” -kirjassaan esittämä maailmanselitys. Kirja on kyllä mielenkiintoinen ja informatiivinen mutta sitä haittaa pahasti Diamondin fanaattinen poliittinen korrektius, joka ilmenee hänen tarpeessaan yrittää selittää pois kaikki merkittävät biologiset erot ihmisryhmien välillä.)
Neuvostoliitto hajosi, koska kommunistinen systeemi ei toimi, ja se ei toimi siksi, että se odottaa kansalaisilta luonnonvastaista käyttäytymistä. Johtuiko reaalisosialismin epäonnistuminen mielestäsi sitten jostakin muusta kuin siitä, että se on kerta kaikkiaan huono tapa järjestää ihmisyhteisöjä? Oliko Marx sinusta oikeassa ja toteutettiinko sosialismia vain väärin?
En ole muuten väittänyt, että kaikki ihmisen käyttäytyminen on selitettävissä biologialla ja vain biologialla - syyllistyt samaan mistä minua syytät.
Jos poliittisia päätelmiä ja vaatimuksia ei sinusta pitäisi tehdä tieteellisen faktatiedon perusteella, mihin yhteiskunnallisen päätöksenteon sitten pitäisi mielestäsi pohjautua?
- 37.
-
Puolimieli,
kommunistiset kokeilut ovat kaatuneet sortoon ja byrokratiaan, eivät luonnonvastaisuuteen. Kokonaan kokeilematta on miten toimisi sosialismi ilman edellämainittuja. Ehkä toimisi, ehkä ei.
- 38.
-
Junakohtaus:
Kommunismia ei voi toteuttaa ilman sortoa, koska suuret ihmismäärät eivät koskaan suostu vapaaehtoisesti niin luonnonvastaiseen järjestelmään kuin kommunismi.
- 39.
-
puolimieli,
ihan hyvä teoria, mutta ei se nyt vain mene noin. Vileeni tykkäsi, oikein tykkäämällä tykkäsi, lyödä päitä poikki ja rupesi siihen heti kun suinkin pystyi. Mikään näyttö ei tue tätä juttua luonnonvastaisuudesta, varsinkin kun reaalisesti olemassaolleissa sosialismeissa kaikissa, joitain Stalinin aikoja tai kiinalaisten hulluimpia hulluuksia lukuunottamatta, jengillä on ollut suurin piirtein mahdollisuuksia vaikuttaa elintasoonsa ja jopa omistaa yhtä ja toista.
Lisäksi syyllistyt kehäpäätelmään ja kehäpäätelmän lisäksi syyllistyt virheeseen, jonka nimeä en muista, kun tuot päättelyyn sille tarpeettomia elementtejä. Sorto, riisto ja tukahduttava byrokratia selittävät reaalisosialismin konkurssin jäännöksettä, ei siihen tarvitse mitään luonnollisuuksia enää sotkea. Itse asiassa voisin vittumaisuuksissani jopa heittää, että kenties idea oli oikeasti hyvä, kun se niinkin päin vittua hoidettuna kesti niinkin pitkään. Mitäs siihen sanot, hä?
- 40.
-
junakohtaus,
Entä jos sorto ja riisto kohdistuivat kommunismista irti rimpuilevaan ihmisluontoon?
- 41.
-
Entäjossittelu on aina näpsää.
Juu, puolimieli, hermostuin, sillä olen tykkänään kyllästynyt luonto/kulttuuri -dikotomiakeskusteluun; hermostuksissaan tulee liian vahvasti olettaneeksi, että se keskustelu menee aivan yhtä hedelmättömästi kuin aina ennenkin.
Oletus, että biologia määrää ihmisen toimintaa niin vahvasti, että voitaisiin valita yksi paras (tai edes muutama paras) poliittinen järjestelmä ihmisen biologian perusteella, tai että poliittisiin kysymyksiin löytyisi aina tai edes usein tieteellisellä faktatiedolla perusteltava ratkaisu - jotain tällaista kai esitit? No, tuota oletusta ei ole osoitettu todeksi. Sinä tunnut uskovan, että se on tosi, minä taas uskon, että se ei ole tosi. Kyseessä on uskon asia.
Tuntuu siltä kuin pitäisin ihmisen eläimyyttä vahvemmin ihmistä olennoivana asiana kuin sinä. Sinähän väität, että ihmiset sankoin joukoin toimivat omaa luontoaan (voi, tuon luontokäsitteen kulttuurihistoriaa kannattaisi lukea) vastaan ja onnistuvat jopa kehittämään kokonaisia pitkäikäisiä järjestelmiä, jotka ovat perustavasti ihmiselle epäluonnollisia. Minusta taas tuo oletus on absurdi: taipumus kehittää monenlaisia ja monimutkaisia kulttuuri-ilmiöitä vaikuttaa hyvin inhimilliseltä. Jos on pakko puhua luonnollisesta, eikö ole paras lähteä kuvaamaan ja tutkimaan ihmisluontoa katsomalla mitä kaikkea ihmiset tekevät, ei ryhtyä arvailemaan, mitä jotkut toiset ihmiset tuhansia vuosia sitten tekivät, ja sanoa, että nyt ne tekevät väärin, jo on maailmankirjat sekaisin.
- 42.
-
Eufemia:
En väitä, että biologiasta tai muuten tieteestä voisi suoraan saada vastauksia poliittisiin kysymyksiin. Poliittiset valinnat tehdään arvojen perusteella, mutta tieteellisesti ei voida osoittaa, että jotkut arvot ovat parempia kuin toiset. Sen sijaan tiede voi kertoa, millä keinoin halutut arvot parhaiten toteutuvat, samoin kuin sen, mitä arvoja ei voi toteuttaa.
Se, että joku järjestelmä on luonnonvastainen, tarkoittaa, että se yrittää toteuttaa arvoja, joita ei voi joko lainkaan tai ainakaan valituin keinoin toteuttaa ihmisluonnon tms. syyn vuoksi. Se, että järjestelmä on luonnonvastainen, ei tarkoita sitä, etteikö se voisi olla pitkäikäinenkin, vaan sitä, että se toimii kehnosti.
- 43.
-
puolimieli,
ihminen on luonnostaan jakava eläin. Mikään tunnettu yhteisö ei oikeasti toimi niin, että jokainen kerää vain itselleen. Aina pidetään juhlia, aina maksetaan almuja, aina rakennetaan yhteisiä teitä, kastelukanavia ja siltoja, aina ylläpidetään papistoa.
Sosialismiin tämä argumentti ihan vain ei päde, usko pois.
- 44.
-
Junakohtaus:
Ihminen on ensisijaisesti itsekäs, mutta voi olla altruistinenkin, jos se palvelee itsekkäitä tarkoitusperiä.
- 45.
-
Kommunismi perustuu pohjimmaltaan siihen että historia, niinkuin kaikki muukin, on deterministinen prosessi joka etenee
dialektisesti kieletämisen kieltämisen, vastakohtien toistensa läpäisemisen ja määrän muuttumisen laaduksi kautta. Tämä sattuu olemaan ihan kaameaa soopaa. Sikälitse kommunismi on ristiriidassa paljon syvällisempien asioiden kuin ihmisluonnon kanssa. - 46.
-
puolimieli,
ja sinä tiedät tämän siitä, että?
Tosiasioista an sich ei tuota voi johtaa. Olemassaolevat ja -olleet ihmisyhteisöt faktisesti kokevat ja ovat kokeneet jakamisen oikeaksi ja toimineet sen mukaan.
Lisäksi syyllistyit jälleen enemmän tai vähemmän kehäpäätelmään.
- 47.
-
Junakohtaus:
No se on biologien näkemys. Luo vaikka Dawkinsia.
- 48.
-
Jos luet Dawkinsia, katso että myös ymmärrät lukemasi.
Puolimieli ei ole ymmärtänyt. - 49.
-
Perkele jne.: Kerro mitä en ymmärtänyt. Olen aina kiinnostunut oppimaan uutta.
- 50.
-
Kuka tai mikä on entiteetti nimeltä ”biologit”? Ovatko ne kaikki samaa mieltä kaikesta?
Myönnän auliisti, että nykybiologiaa en tunne. Sen sijaan tiedän oikein hyvin, miten paljon silkkaa puuppaa menneisyydessä on puhuttu suurin piirtein samoilla sabluunoilla.
Toistan kysymykseni, tällä kertaa sekä sinulle että Dawkinsille: mistä ihmeestä te tiedätte, että kaiken jakamisen takana on itsekkyys?
-
Näkyvissa kommentit 1-50. Yhteensä 71 kommenttia.