Raittius, viinakuolemat ja märkä pilvi
1.11.2006
Panu
Aihealueet: Päihteet, Kulttuuri
Maanantain iltaläystäke listasi raittiita suomalaisjulkkiksia. Kuten hyvin tiedätte, en ole kauhean innostunut käyttämään englantilaisia lainailmauksia suomen kielen seassa, mutten malta olla huomauttamatta, että oli kovin, öhömm, sobering experience huomata olevansa vielä liian merkityksetön henkilö päästäkseen moiseen listaan. Myönnetään, etten ole ihan niin rutikuiva mies kuin ennen vanhaan: saatan joskus jonkun kaverin mieliksi juoda yksittäisen oluen, ja kyllähän minäkin suostuin Johannes Virolaisen kuuluisaa lupausta mukaillen ottamaan kulauksen viskiä sen kunniaksi, että iirin kielelle saatiin virallinen asema Euroopan unioniin. Tyypillisesti alkoholinkäyttökertojeni välillä kuluu yleensä useita kuukausia, jollei vuosia, enkä ole ollut eläissäni humalassa kuin pari kolme kertaa.
Ennen muuta en pysty kokemaan alkoholia tarpeellisena osana elämää. Ymmärrän hyvin, että suomalaisessa kulttuurissa se saattaa hyvinkin merkittävällä tavalla helpottaa sosiaalisten ja seksuaalisten kontaktien solmimista - eihän täällä kukaan selvällä päällä rakastu. Nykymaailman nettinörttikulttuurissa tosin tämäkään perustelu ei enää päde - ja netistähän minäkin löysin tyttöystäväni.
Kotonamme ei koskaan painostettu olemaan käyttämättä alkoholia; väkijuomat olisi pitänyt erikseen ja erillisenä toimenpiteenä mennä ostamaan viinakaupasta, normaalitila oli se, ettei sinne menty. Minua itse asiassa jaksaa hämmästyttää se, kuinka monet ihmiset näkevät alkoholin niin erottamattomana osana normaalia, hyvää elämää, että katsovat raittiuden olevan mahdollista vain jonkinlaisen kiristyksen alla. Vaikka nuoret naiset nykyään tekevät paremmankin asian väärtillä innolla kaikkensa alkoholisoidakseen lapset jo kohdussa, suurin osa meistä suomalaisista syntyy kuitenkin yhä raittiina, ja alkoholia täytyy erikseen opetella juomaan. Viina ei ole kenestäkään maistunut ensimmäisellä kerralla hyvältä, ja tarvitaan aikamoinen sosiaalisten normien ja vaatimusten verkko, jotta nuoret saa suostuteltua juomaan niin pahaa myrkkyä.
Ilta-Sanomien mainitsemista raittiista julkkiksista varsin monet ovat sellaisilla aloilla, jotka yleisessä tietoisuudessa kytkeytyvät railakkaaseen seuraelämään, eli viinankäyttöön: jopa raittiita rockmuusikoita on, eivätkä he kaikki välttämättä soita gospelia tai muuta hengellistä. Monien raittius tulee minullekin yllätyksenä. Alkoholista ongelmien vuoksi luopuneet julkisuuden henkilöt yleensä vielä tiedetään, sitä vastoin niiden raittius, jotka eivät ole äreää ainetta koskaan maistelleetkaan, ei tavallisesti ole kansan tiedossa. Syntymäraittius on ilmiönä näkymätön, ja kansan syvät rivit voivat uskotella itselleen, että ainoastaan ahdasmieliset, kiihkeän uskonnolliset ihmiset voivat pidättäytyä alkoholinkäytöstä. ”Raittius” ja ”tiukkapipoisuus” ovat synonyymejä, mitä tuolla jälkimmäisellä sanalla sitten tarkoitetaankin. Raittiutta ei yhdistetä esimerkiksi luoviin tai taiteellisiin ihmisiin, pikemminkin näiden odotetaan ryyppäävän tavallista pulliaista runsaammin - hehän ovat ”herkkiä” ja ”kokevat syvästi” - ja käyttävän mielellään myös laittomia päihteitä. Kun joku, joka ammatikseen vaikkapa tekee ja esittää suosittuja lauluja, kertoo julkisesti pidättäytyvänsä alkoholista, viesti menee suurelta yleisöltä ohi korvien: tuollaisessa asemassa olevan ei yksinkertaisesti kuulu olla raitis, koko ajatuskin on täysin absurdi. Jos hän sitä vastoin kertoo olleensa huumekierteessä, tälle nyökkäillään ymmärtäväisesti.
Raittius on Suomessa vähenemään päin, kertoo Ilta-Sanomat, samalla kun EU on herännyt vastustamaan nuorten alkoholinkäyttöä. Toisin sanoen se vapaan viinan paratiisi, johon meitä unionijäsenyyden myötä paimennettiin, taitaa jäädä vain ohimeneväksi vaiheeksi. Nyt niissä perinteisissä viinimaissa, joita meille on tyrkytetty esikuviksi, nuoret ovat ilmeisesti alkaneet ryypätä kuin Suomessa, ja toisin kuin meillä, siellä tämä mielletään akuutteja korjaustoimia vaativaksi ongelmaksi.
Tuoreiden uutisten mukaan alkoholi on Suomessa nykyään jo suurempi työikäisten ihmisten tappaja kuin perinteiset sydän- ja verisuonitaudit. Hesarin jutussa asiantuntijat pelottelevat jo, että viinakuolemista on muodostumassa peräti kansantaloudellisesti merkittävä riski. Ratkaisuksi ollaan tarjoamassa mm. samanlaisia varoitustarroja kuin tupakka-askeihin sekä alkoholin polkumyynnin ja paljousalennusten kieltoa, ts. mäyräkoirien sukupuuttoa. Jälkimmäisestä voisi jotain hyötyä ollakin, mutta viinan vahingollisuudesta valistavat tarrat ovat juuri sitä paljon puhuttua ”holhoamista” pahimmillaan: sormi pystyssä annettua ”valistusta”, joka ei takuulla estä ainoatakaan alkoholimyrkytystä.
Ikävä tosiasia on, että kun alkoholia juodaan, siitä juovutaan ja se aiheuttaa sekä suoraan että välillisesti kaikenlaisia ikävyyksiä. Kannabiksenvapauttajat tosin julistavat laajentuneet pupillit innosta loistaen, että heidän ihmeyrttinsä olisi terveellisempi tapa päihtyä ja voisi toimia apuna alkoholiongelmaisten vieroituksessa. Stakesin taannoisen tutkimuksen mukaan tämä on kuitenkin samanlaista hölynpölyä kuin hasisintoilijoiden muukin propaganda: itse asiassa ”pilvi on märkää”, eli kannabiksen käytön ja runsaan alkoholinkäytön välillä on selkeä korrelaatio. Pössyttely ei ole mikään rentojen rauhanmiesten harrastus, vaan suurimmaksi osaksi osa samaa ongelmaa kuin yletön ja vastuuton kännääminen. Kyse on päihtyneestä öyhötyksestä, tai kuten Stakesin tutkimuksen laatijat diplomaattisesti ilmaisevat asian, ”nuorten miesten seikkailevasta elämäntavasta”. Hasispiippuun tartutaan silloin kun viinaa ei ole, tai mahdollisesti juopottelun osana ja seurauksena. Tavoite on päihtyminen, viis siitä millä aineella; ja kun pönttö on sekoitettu, joudutaan tavanomaisiin känniläisen hankaluuksiin: tappeluihin, väkivallantekoihin, tapaturmiin, auto-onnettomuuksiin, kuolemantuottamuksiin.
Omasta puolestani sanon, että alkoholihaittoja voi vähentää vain vähentämällä alkoholin käyttöä ja tekemällä raittiudesta varteenotettava vaihtoehto. Ainakin nuorille tulee sanoa, ettei sitä viinaa, muista päihteistä puhumattakaan, ole pakko käyttää. Koska alaikäisenä aloitettu ryyppääminen kasvattaa merkittävästi aikuisiän alkoholihaittojen riskiä, alkoholin välittämisestä alaikäisille olisi syytä määrätä selvästi nykyistä ankarammat rangaistukset. Aikuisia ei ehkä voi holhota eikä heiltä kieltää alkoholin käyttöä; mutta alaikäisten ryypiskely pitäisi estää kovalla kädellä. En itse vastustaisi esimerkiksi lasten yöaikaisia ulkonaliikkumiskieltoja enkä alaikäisten liikkumisvapauden radikaalejakaan rajoituksia. Kaljanhakumiehinä toimivien namusetien armoilla julkisilla paikoilla hoipparoivat kolmetoistavuotiaat eivät yksinkertaisesti tee yhtään mitään järjellistä liikkumisvapaudellaan. He kuuluvat sisätiloihin, ainakin sen jälkeen kun on tullut pimeää.
- KaavasuunnittelijaLaukaan kunta
- KartoittajaLaukaan kunta
- SovelluskehittäjäInPlace Solutions Ab Oy
- SystemutvecklareInPlace Solutions Ab Oy
- Civil Engineer, SubstantionsABB
- Myyntiassistentti (Backoffice) /JärjestelmäasiantuntijaHR Yhtiöt Oy
- Kundserviceanställda (4)Turku stad
- Tuotesuunnittelija, KomponenttipaketointiMurata Electronics Oy
- VHDL osaajaMurata Electronics Oy
- Software development manager, AndroidMurata Electronics Oy
- 1.
-
Suomessa on talvisin sen verran pimeää, että tuo ulkonaliikkumiskieltosi hankaloittaisi lasten koulumatkoja, puhumattakaan kerhoista, soittotunneista yms. No, vitsailu sikseen. En oikeasti usko, että kolmetoistavuotiaat hangessahoippujat hyötyisivät virallisen valvonnan lisäämisestä. Heistä oikeasti ongelmalliset tapaukset kun tulevat kodeista, joihin jääminen iltaisin tuskin olisi sen parempi.
- 2.
-
Tulee mieleeni, miten siskoni minua painosti kun oli teini, että mikset käy diskoissa, mikset juo, jne. No, opiskeluaikoina sitten opettelin juomaan ja hillumaan baareissa. Siskon suositelemiin irtosuhteisiin en sentään sortunut.
koomista on, että koko opiskeluaikani rouva äitini vouhotti minulle viinan juonnin haitoista (vaikkei hänellä ollut aavistustakaan todellisista määristä.) Nyt, kun viina ei enää minulle kovin hyvin maistu, aina ”kotonakotona” käydessä äiti on ostanut viiniä tai cavaa tai muuten vaan tyrkyttää drinkkiä…
Kaiken kaikkiaan suomalainen viinanottokulttuuri on melko outo.
- 3.
- 4.
-
Jotenkin humala on Suomessa jollain kierolla tavalla autuaana pidetty tila, johon suhtaudutaan tekopyhästi paheksuen. Muistan kuinka pudistelin päätäni veronalennuksen aikoihin iltapäivälehtien uutisoinnille. Toisaalta kauhisteltiin tulevia haittoja mutta sitten samassa vertailtiin uusien ja vanhojen hintojen eroja eli ”näin paljon perjantaipullosi maksaa ensi kuussa”.
Juon kyllä, viikkoannokseni jäävät pieniksi ja silloin tällöin saatan humaltuakin. Se sallittakoon aikuiselle ihmiselle. Minusta kuitenkin jonkinlainen sosiaalinen kontrolli pitää alkoholin suhteen pitää. Meiltä puuttuu tuollainen käyttäytymissäännöstö. Joten paheksukaa päiväkänniläisiä, paheksukaa niitä joiden kesäloma on maksan marinoimista terassilla, paheksukaa niitä, joiden jouluaatto on tekosyy vetää pää täyteen perhepiirissä. Se on sosiaalista kontrollia. - 5.
- 6.
-
Ajatteluni on epäilemättä epäloogista ja tekopyhää. Silti en jaksa uskoa, että irtosuhteisiin sortuminen olisi vastannut mihinkään fysiologiseen tarpeeseen kohdallani, vaan olisin nimenomaan SORTUNUT tekemään jotain mitä en todella halua vain siksi, että se on iso osa opiskelijaelämää.
En minä tuota ryyppäämistäkään juuri ylpeydellä muistele, mutta pirun paljon enemmän itsekunnioituksen päälle kävisi, jos olisin tosiaan hässinyt joidenkin epämääräisten baarituttavuuksien kanssa.
Mutta juopottelu menee mielessäni melko lailla samaan kategoriaan kun Hesen ateriat tai nakit ja ranskalaiset; ei missään nimessä terveellistä tai hyväksi, ja joskus voi jopa tulla morkkis kun on mässäillyt, mutta lopullinen vahinko on olematon, kunhan kyse ei ole jokapäiväisestä ruoasta. (se on sitten eri asia, jos sattuu kännipäissään tekemään hölmöyksiä.)
Ihminen opettelee monen muunkin sinänsä haitallisen asian: en pitänyt pienenä mm. sipseistä tai ranskalaisista ollenkaan, ja nyt molemmat kyllä maistuvat.
- 7.
-
Panu, oikeasti kieltäminen ja sanktiointi ei kauheasti vaikuta niihin 13-vuotiaisiin, jotka nyt hilluvat kadulla. Olin 13-vuotiaana pikku anarkisti-talonvaltaaja (olin tosin myös absolutisti ja minulla oli selvät kotiintuloajat, joita noudatin). Olin hyvin selvillä alaikäisen oikeuksistani ja velvollisuuksistani. Olisin kapinoinut ulkonaliikkumiskieltoa vastaan, ja edelleen olisin täysin niiden 13-vuotiaiden puolella, jotka kapinoisivat sellaista vastaan. Liikkumisvapauden noin rankka rajoittaminen ei ole sen tyyppinen keino, jota sopii käyttää kansanterveydellisistä syistä.
Itse asiassa en myöskään pidä alkoholin aiheuttamia terveyshaittoja ollenkaan niin vakavana asiana kuin sen aiheuttamia sosiaalisia haittoja. Jos valistusta on tarjolla niin paljon kuin nykyään on, ja juominen pysyy hallinassa eikä sillä vahingoita toisia, on ihmisen oma asia miten itseään myrkyttää. Sittenpähän kuolee nuorempana. Ongelmallisimpia ovat ne tapaukset, joiden riippuvuus alkoholista johtaa vakaviin sosiaalisiin haittoihin. He taas käsittääkseni aika usein ovat lapsina niitä, joille kotonaolemisesta ei ole hirveästi iloa. Alkoholismihan on tilastoista päätellen usein tavalla tai toisella periytyvä vaiva.
- 8.
- 9.
-
Ai? No, tästä velvollisuusasiasta olemme selvästi täysin eri mieltä. Minusta tuon voi ottaa velvollisuudekseen jos tahtoo, mutta sitä ei voi sälyttää muiden velvollisuudeksi.
- 10.
- 11.
-
Itse dokaan suunnilleen sen verran kuin suomalaiset keskimäärin, mutta lähinnä kohtuullisen hyviä vinkkuja. Pilveen en ole koskenut varmaan vuosikymmeneen. Täytyy silti huomauttaa, että pilven puolesta on ihan oikeita argumentteja. Nimittäin pilvi tekee oikeasti todella veteläksi. Vaikka Panu tuntuu toisin luulevan, pilvessä ei yleensä tapella, vaikka jonkun tekisi mielikin, ei jaksa ja viitsi. Lisäksi pilveä ei ole mahdollista
ottaa tappavaa yliannosta, väkevällä viinalla se kyllä onnistuu. - 12.
- 13.
-
Pilvestä: mitä mä olen maailmaa nähnyt, sitä on täysin mahdollista käyttää sangen sivistyneesti siinä missä viinaakin. Käsistäkarannut pilvenpoltto puolestaan aiheuttaa ihan käsittämätöntä ruumiin ja hengen vetelyyttä siinä missä dokaaminen öyhäämistä.
Mihin tääkään sitten liittyi, mutta pakko on aina soittaa poskeaan.
- 14.
- 15.
-
Millainen olisi sitten sovelias päihde? Se ei saisi aiheuttaa yliannostusta edes rajusti käytettynä, sen tulisi olla niin halpaa, ettei kukaan menetä rahojaan sitä hankkiessaan, eikä huippupäihteemme saisi aiheuttaa riippuvuutta tai terveyshaittoja. Ehdotukseni on vesi, joka toisin aiheuttaa voimakkaan riippuvuuden, mutta täyttää muut ehdot juuri ja juuri. ;-)
Realistisesti ajateltuna väittäisin, että kahvi on lähellä ihannepäihdettä. Sitä on hankala yliannostella, se on melko halpaa eikä vie työtehoa. Syntyvä fyysinen riippuvuus on havaittava ja dokumentoitu, mutta melko lievä. Psyykkinen vaikutus on keskushermoston lievä stimulointi. Ehkä olennaista kaikessa edellä mainitussa on juuri toistuva avainsana ”lievä”. Tavanomaisesti valmistetulla kahvilla ei käytännössä mitenkään pysty vahingoittamaan itseään, vaikka yrittäisi. (Palovammoja voi toki saada.) Työteho ainoastaan paranee. Samasta syystä tupakka on sallittu: vaaditaan todellista yritystä, jotta saisi nikotiinimyrkytyksen eikä tupakka vie työkykyä. Näm kaksi piirrettä ovat jokaiselle sosiaalisesti hyväksyttävälle päihteelle välttämättömiä. Riippuvuuden lievyyskin on toissijaista ja pitkäaikaisvaikutukset merkityksettömiä.
Täydellinen päihde olisi sellainen, että sen haittavaikutukset minimoituisivat. Valitettavasti tämä vaatisi käytännössä aina lääkäriä seuraamaan päihteen annostelua. Tällöin puhutaankin lääkityksestä.
- 16.
-
”Millainen olisi sitten sovelias päihde?”
Miten olisi 'soma' uudesta uljaasta maailmasta?
Epikuroksella taitaa olla ne sopivat lääkkeet tähän maailmaan.
- 17.
-
”Näin minäkin uskoisin asian teoriassa olevan. Käytännössä tutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, että suomalainen pilvenpolttokulttuuri on osa laajempaa tokkurahakuista sekakäyttö- ja öyhötyskulttuuria, eikä sivistyneen pilvenpolton malleja juurikaan ole.”
Löytyy sitä sivistyneempääkin lähestymistapaa, runsaasti jopa. Sitä en tosin hetkeäkään epäile, etteikö suurin osa käytöstä olisi kuitenkin osa pöntön vetämistä mahdollisimman sekaisin keinolla millä hyvänsä, tai marginaalisesti paremmassa tapauksessa sohvaperunana TV:n ääressä lojumista sipsit rouskuen.
”Ja juuri tässä on se pääongelma, joka minulla on pilven laillistajien kanssa: käytännössä suurin osa äänekkäimmistä pilvenpolttajista selittelee noiden ilmeisten haittavaikutusten olevan pikemminkin hyödyllistä ”oravanpyörästä irrottautumista”, ”sisäisten jumalten kuuntelua” ja ”rennosti ottamista”.”
Niin no. Mikä nyt on sitten sitä haittavaikutusta, ja mikä itse valittua elämäntyyliä. Kiistatta paikkansa pitää lähinnä kai se, että päivittäinen jumittelu ja siitä aikanaan seuraava jatkuva pieni pöhnä sokaisee tehokkaasti tuollaisen elämän onttoudelta ja tylsyydeltä.
- 18.
-
Irakissa on kaatunut 2818 amerikkalaista sotilasta vapun 2003 jälkeen. Neljässä vuodessa keskimäärin 704 ja puoli sotilasta vuodessa, 690 miestä, 15 naista. Suomessa näköjään läikkyy yli kolme kertaa enemmän miehiä. Miten se menikään, Умираем, как на войне. No mutta какая война?
- 19.
-
Paras ”päihde” lienee askeesi.
En ole itse tätä konstia vakavasti kokeillut, mutta koska kaikki muut päihdekokeiluni ovat päätyneet enemmän tai vähemmän miinusmerkkiseen lopputulokseen, niin asian täytyy olla näin.
Itse asiassa odottelen hartaasti, milloin päässäni alkaa vihdoin tapahtua entsyymitoiminallisia muutoksia, jotka poistavat kaksi perkeleellisintä himoa, jotka minua ovat elämäni aikana riivanneet - seksuaalisen halun ja viinantuskan.
Vasta sitten voin seestyneenä, rauhoittuneena, suorastaan kuulaan kirkkaasti ajattelevana ihmisenä lausua puolueettoman tuomioni Luonnon ihmisen osaksi langettamasta via dolorosasta - kärsimyksen tiestä, joka ajaa hänet hekkumassaan mielettömiin ihmissuhteisiin ja vielä mielettömimpiin viinahöyryihin.
Entä kohtuus ja maltillisuus nautinnoissa - minulta kysytään. Nehän olivat jo antiikin kreikkalaisten (varsinkin Aristoteleen) suurimmat hyveet.
Vastaan: kohtuus on nykymaailmassa porvallista tekopyhyyttä eli kaikkien valheitten isä, koska julistaessaan kohtuullisuutta, markkinavoimat (Jorma Ollila) toivoo samalla, että ihmiset kuluttaisivat entistä enemmän kaikkea sitä krääsää, mitä luonnontieteen teknologiset sovellutukset aikaansaavat.
Ethän voi olla hyvä teknokrääsän kuluttaja, jos lankeat kohtuuttomuuksiin muiden päihteitten kuin kuluttamisen suhteen.
Ollila osoittautui tapakulttuuria ja sosiaalietiikkaa käsittelevien lausuntojensa vuoksi Georg W. Bushin tasoiseksi ”ajattelijaksi” eli ”rehellisesti” markk- siis nuorisosta huolestuneeksi business-fundamentalistiksi.
Siis - jos olet kohtuullinen ”vaarallisten” himojen ja päihteitten suhteen, et varmaankaan ole - et ainakaan saisi olla sitä ”suositeltavien” addiktioitten suhteen.
Myös ihmisten seksuaalinen halu on nykyään valjastettu busineksen palvelukseen niinkuin suuret kosket sähköä tuottamaan , joten tuskinpa täti Ollilalla on mitään kritisoitavaa kaikkialle tunkevasta ”aikuisviihteestä”, joka on jo nyt saanut populaarikulttuurissa hegemonisen aseman.
(Mutta aikuisviihteen (ent. porno) liepeillä on aina lymyillyt huumediileri, parittaja sekä aids…)
Kertaan lopuksi sen, mistä aloitin. Askeesi on rehellisin, suorin - ehkä jopa nautinnollisin tapa katkaista riippuvuutensa kaikkiin niihin himoihin, jotka ihmistä riivaavat - myös uusliberaalisen teknomarkkinatalouden synnyttämään kulutus- ja esineriippuvuuteen.
*
Toki pitää lausua pari ymmärryksenkin sanaa. Jukka Kemppinen on ollut noin 30 vuotta täysin raitis.
Pystyn tätä taustaa vasten erinomaisesti ymmärtämään Kemppisen vimman kerätä esimerkiksi puukkoja, joita hän viinamäen miehenä saattaisi käyttää peräti turmiollisella tavalla.Puukkojen keräilyä voi nimittäin freudilaisittain pitää kehittyneenä defenssimekanismina, joka torjuu sadististen taipumusten aiheuttamaa syyllisyyttä samalla, kun se tiedostamattomasti kiihottaa mieltä veritekoon.
Kemppinen ei ole kulutus- vaan pelkästään esineriippuvainen, mutta se hänelle suotakoon.
Voimakas aggressiovietti on hänellä ”sublimoitunut” tällä tavoin - liki vaarattomaksi.Esitänkin Kemppisen tässä lopuksi esimerkkinä mahdollisuudesta ”puoli-askeettiseen” himojen kontrollointiin.
Korostan vielä, että kyse ei ole kohtuullisuudesta vaan erityisestä askeettisuuden/pidättyvyyden lajista. - 20.
-
”Millainen olisi sitten sovelias päihde? ”
Telkkari?
- 21.
-
Tieto on parasta huumetta.
- 22.
-
Tuppikulli-ikäisenä olin niin ujo että ensimmäisiin tansseihini - jotka järjesti paikallinen Raittiiusyhdistys, en kehdannut mennä selvin päin. Kähvelsin dementiaa potevalta tädiltäni senkinlaatikosta puoliksijuodun madeirapullon ja hörpin sen matkalla: tulin käsittämättömän iloiseksi. Tyttösille, joille muuten tuskin olisin keksinyt muuta sanomista kuin ”pä…ppäivää”, puhelin ummet lammet, mm. että ”—, —; —!” Se niitä kikatutti, ne kiertyivät akselinsa ympäri (?), ja olisin ehkä ”saanut”… mutta iso järjestysmies, tuli ja nouti minut pois.
Alkoholismi on sairaus, ei alkoholistiksi synnytä, geneettisiä alttiuksia tietysti on. Toisilla vähemmän, toisilla ei. En tiedä miksi Jeppe juo, mutta kimmoke hälläkin alkamiseensa on ollut. (Mulla oli nuo Donnat.) Kun aikansa ”käyttää alkoholia”, jää äkkiä vaihtoehdoksi vain ”käyttää aikansa” alkoholiin. Kysymys on 24 h:sta vrk. Ja kun Keho ei enää kestä, ja Psyyke piippaa pelkkää SOS_SOS_SoSss… sssSS_ssöä… Tiedän, ikävä kyllä, tuttavankauppaa, mitä kärsimystä se sisällään pitää. Monet ns. alkoholimyrkytykset ovat itsemurhia.
Yksilötasolla ”kus millalgi mis kullalgi” juominen on tragedia, Yhteiskunnalle se on ongelma. Se, että ihmisiltä paukahtaa maksa, maksaa. …”alkoholihaittoja voi vähentää vain vähentämällä alkoholin käyttöä…” Sammaa jag här. Haluan elää yhteiskunnassa joka toimii. Viinaveroa on varaa nostaa 20-30%: me juopot olemme valmiit vaikka 40%:iin. Jos sen jälkeen, armon Tantat, otatte peukalonne… varovasti… pois paniikkinappulalta. Ja sillä kädellä, joka koko ajan on ollut vapaa, voitte lätkiä tarroja syntyvien lasten pers… siis pyllyihin, että ”Elämä On Vaarallista”. - 23.
-
Mä oon elämäni aikana ”ryypännyt” tasan kahdesti. Pikkumukulana vanhemmat antoivat kaljapulloistaan maistaa pohjia, että miten kamalan pahaa se oli. Siis ihan vaan sen verran, että maun sai suuhunsa. Konfirmaatiossa join ehtoollisviinini alkoholillisena, sillä en älynnyt milloin olisi pitänyt pyytää holitonta. Sittemmin erosin kirkosta.
Että kyllä sinä Panu vaan olet ihan kamalan turmeltunut, kun olet kännitkin kokenut. Mikä olet mitään saarnaamaan raittiudesta jos et itsekään raitis ole.
- 24.
-
Onkohan nuorison juopottelun takana tämä MTV:n, vaateliikkeiden ja musiikkibisneksen markkinoima biletyskulttuuri? Ei varmaan kokonaan, mutta ei se ainakaan auta asiaa. Klubille tarvitaan muodikkaat vaatteet, treenattu kroppa, uudet meikit ja hajuvedet, musiikkia, koruja ja tietysti viinaa, että tanssijalka vipattaisi ja juttu kulkisi.
Katson markkinamiehet osaltaan syylliseksi siihen, että aikuiset ihmiset etsivät mainoksien määräämiä elämyksiä ja he tuhlaavat rahat hömppään yrittäessään olla ikinuoria seikkailijoita ja muodikkaasti seksuaalisesti aktiivisia. Perheen perustamista ja seesteistä kunnon kansalaisen elämää ei pidetä enää tavoiteltavana. Itsekin luuhasin aivan liian pitkään savuisissa ja meluisissa baareissa, vaikka siellä oli hiton tylsää pelkästään tottumuksen ja ”Klubilla X on kaupungin paras meno!” mielikuvan viemänä. Oli siellä joskus hauskaakin.. Ehkä yksi kerta 20:stä.
Perheen perustamisesta ja tervehenkisestä elämästä pitäisi tehdä taas tavoiteltava juttu. Pysyis yhteiskunta pystyssä, kun tulisi työntekijöitä ja uusia veronmaksajia. Tylsää ja mälsää vai? No niinhän se markkinamies on meidät aivopessyt. Tehkää mitä teette. Meikäläinen jättää lauantain pakkopullalta maistuvan baari-illan välistä ja lähden sunnuntaina heti aamusta pojan kanssa pulkkamäkeen. Minulla on taatusti hauskempaa kuin suurimmalla osalla baariin lähteneillä ja ihan varmasti parmpi olo.