Plaza

Aihealueet: Ajankohtaista, Yhteiskunta, Kulttuuri, Laki, Rikollisuus

jääkarhu, taistolaisuus, kiväärit, Viro, ammattikirjallisuus, tyyli, kuolemantapaus, feminismi, etujärjestöt

Vaikkei pitäisi, minulla on huono ja kukkarolle käyvä tapa mennä toisinaan lounaalle kahvilaan, jossa saa vain vatsaa täyttämättömiä piiraspaloja ja sämpylöitä. Lisäksi siellä tulee aina ostettua aamun iltapäiväläystäke, mikä sekään ei aina ole viisasta, kun kainalossa on sopiva nide ammattikirjallisuutta, jolla voisi sivistää itseään sen sijaan että lukisi aivonnollauslehtiä. Kun olin jo aamukahvilla lukenut Ilta-Sanomat, josta minulla vanhaan Plökiin blogatessani oli tapana käyttää peitenimeä Yiltzhouca, niin tällä kertaa vuorossa sai olla se toinen tabloidinkaltainen tuote.

Ja kahvithan siinä menivät väärään kurkkuun. Lehdessä nimittäin korskeili Yhdysvaltain kansallisen kivääriyhdistyksen suomalaisen haaraosaston perustanut miekkonen, jonka herostraattista mainetta en aio lisätä mainitsemalla hänen nimeään tässä. Merkillepantavaa on, että herrashenkilö, joka amerikkalaissarjojen salaperäisten miesten ja latinalaisamerikkalaisten diktaattoreiden (Wojciech Jaruzelskista nyt puhumattakaan) taattuun tyyliin lymyää hopeasankaisten aurinkolasien takana, on antanut järjestölleen nimeksi ”NRA of Finland”, siis ei esimerkiksi Suomen Asevapausyhdistys tai jotain muuta vastaavaa kotimaista.

Koska hän tuskin voisi antaa yhdistykselleen tällaista nimeä ilman emäjärjestön lupaa suoraan rapakon takaa, oletan, että hänen hankkeensa saa sieltä tukena ihan riihikuivaa kahisevaakin. Sinänsähän tässä ei ole mitään ihmeellistä: kyseessä on vain taas yksi pulju, joka edustaa nykyajan taistolaisuutta, jos ”taistolaisuus” ymmärretään laajassa mielessä, ts. Suomen eduista piittaamattoman suurvallan (tai jonkin sen sisäisen eturyhmän) rahoilla ylläpidettyä poliittista kaunaliikettä täkäläisestä elämänmenosta vieraantuneille.

Viime postaustani joku kommentoi sanomalla, että feminismiä suurempi vaara olisi jokin uuskonservatismi tai uusmoralismi. Tällainen epämääräinen iskusana voi tarkoittaa ihan mitä tahansa asiaa, mikä sen käyttäjää ärsyttää. Tunnetusti mukavana ja ymmärtäväisenä miehenä haluan kuitenkin tulkita tämän käsitteen parhain päin ja käsittää kommentoijani tarkoittaneen juuri amerikkalaisella rahalla ylläpidettyjä tahoja, jotka enenevässä määrin maahantuovat meille yhdysvaltalaisen oikeiston täkäläiseen poliittiseen ilmapiiriin täysin sopimattomia, anakronistisia ideoita. Tällä tavoin tulkittuna myönnän ”uuskonservatiivisuuden” olevan sekä käsitteenä merkittävä että aito uhka kansalliselle edulle; mutta jos vasemmisto haluaa vastustaa tätä uuden ajan taistolaisuutta, sen on syytä lopultakin opetella puhumaan isänmaasta, kansallisesta edusta ja valistuneesta itsekkyydestä.

Mitä sitten tulee aurinkolasipäiseen pyssymieheen, kovin vakuuttavia hänen argumenttinsa eivät ole. Charlton Heston on ”mukava ja miellyttävä mies”, kun taas Michael Mooresta ”Suomessa vallitsee täysin vääriä mielikuvia”. Suomessa luetaan Mooren kirjoja ja katsotaan hänen elokuviaan; jos suomalaiset omista arvoistaan käsin omaksuvat tietynlaisia käsityksiä asianomaisesta elokuvamaakarista, pyssylobbaajalla tuskin on hallussaan sellaista salattua tietoa, joka heidän päätään kääntäisi.

Moore on tietysti rääväsuinen populisti, mutta vasemmistolaista politiikkaa on Valloissa tehty rääväsuisella populismilla William Jennings Bryanin ajoista saakka, eikä minulla ainakaan ole rahkeita moittia miestä siitä, että hän noudattaa isänmaansa poliittisia perinteitä. Aurinkolasiniekan puheet kuulostavat lähinnä samanlaiselta huonon häviäjän kitinältä kuin feministien kommentit minun teksteihini: kun joku on toista mieltä, hän ei voi olla vilpittömästi ja hyvässä tahdossa toista mieltä, vaan hänellä on ”vääriä mielikuvia”.

Pyssypainostajan paraatiargumentti se vasta hauska on: ”Mieti, että olet Huippuvuorilla, jossa matkaan tulee automaattisesti henkivartija, jolla on kivääri jääkarhujen varalta. Ei jääkarhu erota aseiden vastustajaa hyökätessään kimppuun. Asevastustajien argumentit kaatuvat aina viimeistään tässä vaiheessa.” Hetkinen, siis tarkoittaako tämä kaveri ihan tosissaan sitä, että Suomen asekontrollilakeja pitäisi höllentää, koska huippuvuorelaisilla riistanvartijoillakin pitää olla norsupyssyt jääkarhujen varalta? Ja tämäkö on se vastaansanomaton väite, jolla hän hiljentää kaikki erimieliset?

Hupaisa on myös herrasmiehen se heitto, että ”suurimpaan osaan kuolemantapauksista liittyvät Suomessa aseiden sijasta nyrkit ja puukot”. Just just. Herra ei ole sitten ajatellut tämän voivan johtua juuri siitä, että Suomen aselait eivät kovin herkästi päästä pyssyjä potentiaalisten tappajien käsiin.

Tuskinpa NRA:n kaltainen vieras, eksoottinen kasvi voi suomalaisessa maaperässä kovin kukoistaa. Tämänkin blogin lukijoista suurinta osaa varmasti kylmää ajatus sellaisesta yhteiskunnasta, jossa esimerkiksi minä voisin ilman ankaraa rekisteröinti- ja luvanhakumenettelyä hankkia haltuuni lasertähtäimellä varustetun suurikaliiperisen kiväärin. Kun muistetaan, millainen aggressiivinen, patoutunut ja pitkävihainen luonne olen, pelkästä mielikuvastakin lienee syytä vakavasti huolestua, vai mitä? (Juuri tästä syystä vanhempani ja sisarukseni päästivät kauas kuuluvan helpotuksen huokauksen, kun menin sivariin. Lykkäyksen lopun lähestyessä olin pariin otteeseen ajatellut ääneen mahdollisuutta, että haasteellisuus- ja uteliaisuussyistä sittenkin menisin armeijaan, mikä olisi johtanut siihen epämiellyttävään mahdollisuuteen, että minä olisin saanut käsiini kovilla panoksilla ladatun oikean pyssyn.)

Jutun otsikossa väitetään, että ”kansallinen kivääriliitto haluaa aseet pois pahisten käsistä”. Epäilemättä liiton jäsenet pitävät itseään suurinakin hyviksinä. Samaisessa Iltalehdessä julkaistiin kuitenkin juttu Virosta löytyneestä paloittelumurhan uhrista, jota epäillään suomalaiseksi. Se tuo mieleen erään toisen Virossa melko äskettäin tehdyn paloittelumurhan, josta on epäiltynä nuori suomalainen mies - nettipalstoilla kuuluisa aselakien vastustaja ja asevapauden kannattaja, joka epäilemättä kuuluisi Iltalehden esittelemään aseellisten hyvisten etujärjestöön, jos ei viruisi virolaisessa tutkintavankilassa. Itsepuolustuksen tarpeella (jääkarhuja vastaan?) tämäkin herra puolusteli omia käsityksiään aselaeista.

Panu Höglund