Paikannimet ja paikannimien varjot
16.1.2010
Panu
Aihealueet: Ajankohtaista, Kielitiede, Kulttuuri, Historia, Irlanti
Muuan erittäin paljon arvostamani bloggaaja kiinnitti huomioni siihen, että Helsingin Kuolemajärvi-kerhon puheenjohtaja oli Helsingin Sanomien yleisönosastossa valitellut lehdistön lepsua suhtautumista luovutetun alueen paikannimiin: Ensoa kutsutaan epähuomiossa Svetogorskiksi, hyvä kun ei Värtsilää Vjartsiljaksi, ja Vesterisen Vilin kurtusta kajahtaa epäilemättä Kondratjevon polkka. On tietysti tavallaan ymmärrettävää, että venäläisperäisiä lähteitä käyttäessä tekevälle sattuu kaikenlaista, ja vaikka monet meistä tietävätkin, että Primorsk on Koivisto, Priozersk Käkisalmi ja Kuolemajärvi Rjabovo, esimerkiksi Pörtsykkä (Snetkovo) ja Pölläkkälä (Baryševo) ovat vähemmän tunnettuja. Lisäksi - kuten monet luovutetuilla alueilla käyneet varmasti ovat panneet merkille - neuvostoaikana hallinnolliset olot on myllätty siinä määrin, että suomalaisia paikannimiä ei välttämättä voi suoraan sovittaa uusiin kunnallisiin rajoihin (vai mitä peevelin rajoneita ne kunnat nyt siellä lienevätkään).
Paikannimet ovat sellainen osa kulttuuria, jota ei edes huomaa ellei se ole rempallaan. Irlannissa paikannimet ovat yleensä peräisin iirin kielestä, mikä on yksi syy siihen, että iiriä yhä opiskellaan ja harrastetaan. Itse asiassa kaksikielinen teatterimies ja Irlannin ensimmäinen kulttuurijulkihomo Mícheál Mac Liammhóir (oikealta nimeltään Alfred Wilmore ja etniseltä alkuperältään paljasjalkainen Lontoon cockney) korostikin johonkin Irlannin kasvoja esittelevään kuvateokseen kirjoittamassaan runollisessa kommentaarissa, että Irlannin maisemassa on jokin salaperäinen, mitä ei tavoita iiriä osaamatta - kun tästä kuorii pois pahimman sentimentaalisuuden, se viitannee juuri paikannimiin ja niiden merkitykseen. Paikannimistä irlantilaisille huutavat heidän suuressa nälänhädässä kuolleiden esi-isiensä haamut - iirin kielellä.
Irlannin kielenvaihdosta on kuitenkin seurannut se, että paikannimikulttuuri on retuperällä. Englanninkielisestä paikannimestä voi olla käytössä useita eri versioita, joita käytetään alueen tienviitoissa rinnakkain: niinpä Mayon ja Galwayn kreivikuntien rajalla sijaitseva An Líonán, joka ei nykyään enää ole iirinkielistä aluetta, on yhdessä viitassa englanninkieliseltä nimeltään Leenane ja toisessa Leenaun. Iirinkieliset paikannimet ovat kuitenkin aivan yhtä rempallaan, koska iiriä osaamattomat kylttimestarit eivät koskaan osaa panna aksenttimerkkejä oikeisiin paikkoihin. Sellaistakin sattuu, että iirinkielinen paikannimi vääntyy ensin englanninkieliseksi ja joku neropatti yrittää sitten kääntää paikannimeä englannista takaisin iiriksi osaamatta kieltä edes kunnolla. Tilannetta on viime aikoina yritetty parantaa standardoimalla ja tietopankittamalla, mutta Irlannissa on vaikea välttyä ajatukselta, että paikannimien asemesta koko maa on täynnä pelkkiä paikannimien varjoja.
Kun Neuvostoliitto otti haltuunsa Suomelta vallatut alueet, niille täytyi kehitellä venäjänkielinen paikannimistö. Ei toki kaikille, sillä kansallisuuspolitiikan nimissä Karjalan autonomiseen neuvostotasavaltaan liitetty osa Suomea sai pitää suomenkielisen paikannimistönsä. Nykyään Venäjään kuuluvan Karjalan tasavallan väestöstä vain pieni vähemmistö puhuu karjalaa tai vepsää, mutta paikannimet ovat yhä käytössä: Ruskeala on venäjäksikin Ruskeala, Pitkäranta Pitkjaranta ja Sortavala Sortavala, vaikka sen nimestä olisikin olemassa historiallinen venäjänkielinen muoto Serdobol’. Venäläiseen suuhun kovin sopimattomiltakin vaikuttavat paikannimet on Laatokan Karjalan puolella säilytetty, kuten Helylä (Heljulja), Läskelä (Ljaskelja) ja Leppäsyrjä (Leppjasjur’ja).
Karjalan kannaksella sitä vastoin neuvostoliittolaisen paikannimityön sankarit pääsivät söhräämään täysillä. Kommunistisen ideologian vaatimusten mukaisesti Kivennavasta tuli Pervomaiskoje eli ”Vappula”, koska Neuvostoliitossa jo olemassa olleet pari-kolmekymmentä tuonnimistä paikkaa eivät tietenkään riittäneet. Valkjärvestä tuli Mitšurinskoje sinänsä ansioituneen venäläisen kasvitieteilijän mukaan, mutta tieteilijällä tuskin oli historiallista yhteyttä paikkakuntaan, Säkkijärven uusi nimikaima Kondratjev taas oli käsittääkseni aluetta vallattaessa kaatunut sotilas, jota syystä tai toisesta haluttiin erityisesti kunnioittaa. Viipuri sentään jätettiin Viipuriksi (Vyborg), vaikka neuvostoliittolaisen nimeämiskäytännön mukaista olisi täysin ollut antaa sille jokin älytön kommunistinimi, joko ideologinen tai tekorunollinen, jolla ei olisi ollut mitään yhteyttä alueen historiaan.
Silmäänpistävää Neuvostoliittoon toisen maailmansodan jälkeen liitettyjen alueiden nimeämiskäytännössä onkin se, että juuri mitään huomiota ei ole kiinnitetty edes mahdollisiin aiempiin venäjänkielisiin tai slaavilaisiin nimiperinteisiin. - Ainoa tietämäni poikkeus on Kyyrölä, joka oli itsenäisen Suomenkin aikana venäjänkielinen yhdyskunta; venäjäksi se oli nimeltään Krasnoje Selo eli ”kaunis kylä”, mutta nyttemmin tämä nimi on väännetty muotoon Krasnosel’skoje, joka on adjektiivijohdos alkuperäisestä nimestä.
Esimerkiksi Käkisalmella olisi ollut vanhoissa kronikoissa mainittu venäläinen nimi Korela, joka muuten taitaa olla samaa alkuperää kuin Karjala. Sen sijaan kaupunki on nimetty Priozerskiksi, järvenrantapaikaksi, koska se sijaitsee Laatokan rannalla. Vastaavasti Koivistosta on tehty Primorsk eli merenrantapaikka. Yllättävää kyllä näin päin: olisi nimittäin ollut täysin neuvostoliittolaisen byrokratian tyyliä, että joku virkailija olisi kännispäiten vahingossa nimennyt Koiviston järvenrannan ja Käkisalmen meren mukaan. Tämä ei ole panettelua. Itä-Preussissa, nykyisellä Kaliningradin alueella - se on se Liettuan ja Puolan välissä oleva Venäjälle kuuluva kappale - sijaitseva Tollmingkehmen, jonka liettualaiset tuntevat nimellä Tolminkiemis ja joka oli heidän kansallisrunoilijansa Kristijonas Donelaitisin asuinpaikka, nimettiin Tšistyje Prudyksi eli Puhtaiksi Lammiksi, vaikka sellaisia lampia ei ole Tollmingkehmenissä nähtykään. Itse asiassa nimi olisi kuulunut jonkin matkan päässä sijainneelle Nassawenin kylälle, joka tunnetaan tällaisista lammista, mutta joku hallinnon törppö tietysti sotki asian. Sekaannusta ei korjattu, joten Tollmingkehmen on tänäänkin nimeltään Tšistyje Prudy. Nassawen sai nimekseen Lesistoje eli Metsäinen; lähteeni ei kerro, kävikö siinä peräti niin hassusti, ettei siellä päin ole metsää ollenkaan, mutta tämä ei hämmästyttäisi ketään.
- KaavasuunnittelijaLaukaan kunta
- KartoittajaLaukaan kunta
- SovelluskehittäjäInPlace Solutions Ab Oy
- SystemutvecklareInPlace Solutions Ab Oy
- Civil Engineer, SubstantionsABB
- Myyntiassistentti (Backoffice) /JärjestelmäasiantuntijaHR Yhtiöt Oy
- Kundserviceanställda (4)Turku stad
- Tuotesuunnittelija, KomponenttipaketointiMurata Electronics Oy
- VHDL osaajaMurata Electronics Oy
- Software development manager, AndroidMurata Electronics Oy
- 1.
-
Olen varsin ylpeä siitä, että sukuni on toiselta puolin kotoisin Uhtualta. Uhtua on tunnettu runonlaulajien pitäjä Vienan Karjalassa noin Kuusamon korkeudella.
Nimi ainakin kuulostaa upealta, vaikka en tiedäkään mitään sen historiasta tai muusta merkityksestä. Neuvostoaikana paikan nimeksi vakiinnutettiin Kalevala, mikä on nimenä tylsähkö, mutta kuitenkin varsin hyvin paikan historiaan liittyvä.Mutta Uhtuahan ei olekaan luovutettua aluetta, koska se ei ole koskaan kuulunut itsenäiseen Suomeen. Vienasta muutti suomalaissukuista väestöä Suomeen vallankumouksen jälkeen 20-luvun alussa, kun suomalaiset kävivät siellä ”vapautusretkillä”.
- 2.
-
”Nimet muuttuu vaan
ja niillä peitetään,
ettei mikään muutukaan
- ihminen säilyy entisellään”Kun mietitään noita nimijuttuja, kannattaa pitää mielessä tuo jenkka ”Istambul”. On aivan yhdentekevää, mitä nimeä jostakin paikasta käytetään, ei se muuta paikkaa miksikään.
- 3.
-
Näinhän se on jos näin sanotaan.Mutta jos Israelilaiset muuttaisivat/ovat muuttaneet valtaamiensa palestiinalaisalueitten nimiä,niin se on jotain aivan kamalaa maidän mielestämme.
- 4.
-
Mistä tulee Espoo, Esbo? Tuosta tuleekin miekeen, entäpä onko Matinkylä jonkun Matti nimisen kyläkorston kylä, vai onko Mattby-kylässä kudottu mattoja?
Kun etsii internetin kautta, ja laittaa hakuun vanhat nimet, niin saattaa onkeen tulla vaikka jonkun vanhan tutkimusmatkailijan raportti. Esimerkiksi Royal Geographic Societyn artikkeleihin, jotka saa pikkumaksua vastaan ”imuroida” kovalevylle. Onkohan kukaan vielä älynnyt ronkia ulkomaalaisten lähetyssaarnaajien arkistoja. Ainakin allekirjoittanut on päässyt muiden maiden teeveisiinkin, kun on kalastanut lähetyssaarnaajien arkistoja. Nimenomaan vanhat paikannimet on tärkeää. Etenkin kommarit tykkää muuttaa paikannimiä.Tosin, esim Etelä-Vietnamissa se iso kylä, on vielä Saigon. Muissa maissa on pyssyllä saatu parempaa tulosta aikaiseksi.
- 5.
-
Tuosta tulikin kieleen tämä ”nörttiys” josta palstalla on joskus juttua. Tuo on määritelmistä kiinni, mutta ainakin allekirjoittaneelle ”nörtistä” tulee mieleen kaveri, joka jäi ikuisesti arkistoihin eikä kyennyt hyödyntämään harrastuksiaan. Tai hänellä ei ollut sitä mahdollisuutta, tai sitä ei annettu/otettu. Nörtti valitsee mielummin Star Warsin ja Tolkienin, kuin arkeologian. Hän tuhlaa rahansa starwars krääsään ennemmin kuin metallinpaljastimeen ja vanhaan karttaan. Kuten sanottua, määritelmistä kiinni, mutta vaikka monessa arkeologissa ja tutkimusmatkailijassa on ”nörtin” kanssa samankaltaisuuksia, niin vaikea heitä pitää nörtteinä.
Tarkoitus on siis sanoa, että nörteille pitäisi olla tarjolla jonkinlainen malli, jonka avulla heistä saadaan sankareita. Tai ehkä homma menee niin, mene ja tiedä. Mutta siinä tapauksessa nörtin määritelmää on laajennettava, ja esim J Tervo on varma nörtti.
- 6.
-
Jenkit uudelleennimesivät Saigonin, nyt se on muodikkaasti ”Ho chi Minh City”.
- 7.
-
Kukaan etelä-vietnamilainen ei tänäkään päivänä puhu ho chi minh citystä, paitsi tv:n uutistenlukija ja ja viidakossa kyttäävä vietcong. Stalingradista ei ole tietoa, mutta spontaani veikkaus on ettei pahemmin vanhaa nimeä huudeltu ääneen.
- 8.
-
Niin, ja jenkit ovat viimeinen porukka joka uudelleennimeäisi Saigonin. Eiköhän nimi ole Uncle Ho:n USB-tikusta.
- 9.
-
Porvoon (Borgå) lähellä ei koskaan ole ollut paikkaa nimeltä Kilpilahti…Nykyään kuulemma on koska joku luupää on kääntänyt historiallisen Sköldvik-nimen ”suomeksi”…
- 10.
-
Oma lukunsa on järvien nimet Vienassa, joilla alunperin suomalainen nimi esim. Kintujärvi, ja sitten venäläinen lisäys, Kintujärviozero ja sitten saksalaisten sotakarttojen lisäys, Kintujärviozerosee.
Monet niistä itärajan takaisista alueista, joilla on suomenkielinen nimi, ovatkin oikeasti alunperin venäläisiä paikkoja. Eikös vaan Vienanmeri ollut alkujaan Beloje More ( engl. White Sea ). Ja liekös se Viena -sana Dvina -joen nimestä. Kun Kaarle IX toimesta yritettiin saada Ruotsin alue yltämään Jäämereen, niin tekivät ruotsalaiset hävitysretkiä mm. Vienanmeren rannalle kyliin, joissa puhuttiin - vai puhuttiinko ? - venäjää, vai ehkä sittenkin karjalaa ( vai mikä se oli ). Joka tapauksessa Vienanmeren itäranta ja Solovetsikin saari taisivat olla venäläisiä.
Korjatkoon ken tietää.
- 11.
-
> Monet niistä itärajan takaisista alueista, joilla on suomenkielinen nimi, ovatkin oikeasti alunperin venäläisiä paikkoja.
Köh, köh. Öh, siis:
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Slavic_distribution_origin.png
Historical distribution of the Slavic languages. The area shaded in light purple is the Prague-Penkov-Kolochin complex of cultures of the 6th to 7th c. AD, likely corresponding to the spread of Slavic tribes at the time. The area shaded in darker red indicates the core area of Slavic river names (after en:EIEC, pp.524-526)
ja:
http://en.wikipedia.org/wiki/Russians
Ethnic Russians used to be referred to as Great Russians (as opposed to the ethnonyms White Russian and Little Russian) and began to be recognized as a distinct ethnic group in the 15th century.
Jokainen voi siis tehdä omat johtopäätöksensä esimerkiksi noista lainauksista. Toinen asia on, että myös suomalaiset ovat aika nuori ”alkuperäinen” kansa (itämerensuomalaiset ”edeltäjät” taasen asuivat alueilla jo jonkin aikaa ennen…). Myös ruotsalaiset: ks. esim. ”Svitjods undergång (och Sveriges födelse)” av Henrik och Fredrik Lindström ovat ”myöhempi” ”kansa”.
Nyt kun olen saanut suututettua kaikki osapuolet, niin täytyy vaan todeta, että olen kuvottunut siitä, että varmaan joku ”pakkoruotsin” vastustaja taas jossain astuu kehiin ja puhuu roskaa. Mutta hienoa, tyyp(pi|it) ei varmaan edes lue tuota teosta (tai muuta asiaankuuluvaa kirjallisuutta), ja myös muut voi tehdä omat johtopäätöksensä.
Muuten ansiokkaasti oli todettu, että NL ja nyky-Venäjä suhtautuu historiaan kuin kasvatusmateriaaliin. Kunhan vaan saadaan riippuvuus loppumaan, niin tarkoitus pyhittää keinot.
- 12.
-
Pomorit eli ”merenrantaiset” olivat ensimmäinen slaaviväestö, joka muutti Jäämeren rannalle 1200-luvulla. Kuuluisa 1700-luvulla elänyt yleisnero (kirjailija-tiedemies) Mihail Lomonosov oli kotoisin Arkangelin läheltä.
- 13.
-
> Pomorit eli ”merenrantaiset” olivat ensimmäinen slaaviväestö, joka muutti Jäämeren rannalle 1200-luvulla.
No, http://en.wikipedia.org/wiki/Pomors :
During the 2002 Census, it was possible for respondents to identify themselves as ”Pomors”, this group being tabulated by the census as a subgroup of the Russian ethnicity. However, merely 6,571 persons did so, almost all of them in Arkhangelsk Oblast (6,295) and Murmansk Oblast (127).
Tällä en sano ”etnistä tunnetta” vastaan (alueella pomorit on kyllä tunnettu asia). Toisaalta: mitä sitten. Mikä on sanomasi pointti? Olivatko ensin Jäämeren rannalle tulleet ”venäläiset” ”kansat” jo pomoreja? Vai, ehkäpä niistä muodostui pomoreja? En kiistä, etteikö hyvin nopeasti.
Muuten. Kiva, että ”slaaviväestö”. Myönnä pois, että mielesi teki sanoa ”venäläiset” :-) Ihan muuten vaan sillä, että kuka sanoo (ellei ole niinko aikaisemmin sanotun perusteella vähän kivempi) ”slaaviväestö” tässä yhteydessä :-) ;-) Just tuntuu, että Tehtaankatu kirjoitti käsikirjoituksen 4 minuuttia edellisen sanoman jälkeen…
- 14.
-
Prifems
Ust Gadsonsk
Potomakskoje - 15.
-
”Tällä en sano ”etnistä tunnetta” vastaan (alueella pomorit on kyllä tunnettu asia). Toisaalta: mitä sitten. Mikä on sanomasi pointti? Olivatko ensin Jäämeren rannalle tulleet ”venäläiset” ”kansat” jo pomoreja? Vai, ehkäpä niistä muodostui pomoreja? En kiistä, etteikö hyvin nopeasti.”
Sanomallani ei ollut muuta pointtia kuin todeta ajankohta, jona venäläisiä alkoi muuttaa Jäämeren rannoille. Puhe oli alueen asutushistoriasta kai. Venäjää nuo pomorit kai puhuivat. Oliko venäläisten uudisasukkaiden virrassa jonkin pitkä katkos vai miksi heitä alettiin alettiin pitää jossain määrin muista venäläisistä erillisenä ryhmänä?
”Muuten. Kiva, että ”slaaviväestö”. Myönnä pois, että mielesi teki sanoa ”venäläiset” :-) Ihan muuten vaan sillä, että kuka sanoo (ellei ole niinko aikaisemmin sanotun perusteella vähän kivempi) ”slaaviväestö” tässä yhteydessä :-) ;-) Just tuntuu, että Tehtaankatu kirjoitti käsikirjoituksen 4 minuuttia edellisen sanoman jälkeen…”
Pomorit tulivat Novgorodista. Venäjä oli aika hajanainen tuohon aikaan. Kesti vielä 200 vuotta ennenkuin se alkoi yhdistyä Moskovan alaisuuteen.
- 16.
-
Jos olen oikein ymmärtänyt, YK:n paikannimien standardointiin pyrkivän elimen (UNGEGN) päähuomio on siinä, että alueilla on niillä asuvan väestön kieliset nimet. En tiedä, voisiko YK:ta siis huudella tässä apuun lainkaan, kun suuri osa luovutetussa Karjalassa asuvista puhuu nykyään venäjää.
(Kotuksen sivuilla esittely aiheesta ja linkit pariin raporttiin: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=3362 ).
Historiallisissa yhteyksissä toki pitäisi käyttää sen ajan nimiä, ja toki myös kielivähemmistöillä pitää olla oikeuksia. Venäjällä ne ovat usein vähän niin ja näin, muuallakin kuin Karjalan kunnailla.
- 17.
-
Tulipa käytyä viikonlopulla saunomassa Vartpäkissä eli Svartbäckissä. Sieltä löytyi myös Päkki Bar.
Kun postinumerot otettiin käyttöön, nimi muutettiin muotoon Purola.
Että sillä lailla, heh, höh! - 18.
-
Google Earth on hieno asia, josta tälläinen karttafriikki olisi maksanut vasemman kät… no ainakin yhden sormensa. Käytän sitä usein kirjojen lukemisen sivumateriaalina. Ikävää on vaan se, että Karjalan kannaksen paikannimet ovat siellä venäjäksi. Kalle Päätalo jatkosodan aikaan Siiranmäessä; Onko Kirovskoye? Samoin Finnairin asiakaslehtien englanninkielisissä kartoissa karjalaiset paikannimet ovat venäjästä 'hjuvitavasti' transliteroituja.
Tuo nuorten toimittajien tietämättömyys kaupunkien suomalaisista nimistä on silmiinpistävää. Vienna ja Florence on jo bongattu, ensimmäistä Stockholmia suomenkielisessä jutussa odotetaan.
- 19.
- 20.
-
Myös Capitolium Hill Roomassa.
