Plaza

On mielenkiintoista, että päätoimittajat julistavat nyt yhdestä suusta Natoon liittymisen puolesta. Oliko tilanne vajaa vuosi sitten presidentinvaalien alla muka niin tyystin toisenlainen? Pohjustaako lehdistö (HS vähemmän yllättävästi etunenässä) nyt Tarjan takinkääntöä asiassa, luottaen siihen, että kansan muisti on kuitenkin lyhyt. Juuri tuo ”perinteinen suomalainen keskustelukulttuuri” hiukan ällöttää, kun kansa pitää saada äänestämään kulloinkin soveliaalla tavalla. Tiukaksi meni tosin siitä huolimatta pressanvaaleissakin.

14.10.2006 klo 02.39, aateeämmä (vierailija)

Mielestäni jätit käsittelemättä yhden oleellisen jutun: jos liitytään Natoon, mihin siinä varsinaisesti liitytään? Mikä siitä klubista on tulossa?

14.10.2006 klo 11.45, junakohtaus (vierailija)

Niinistö totesi vaalitaistelun aikana kannattavansa nykyistä eurooppalaisempaa Natoa. Hiukan hämäräksi käsitteen sisältö kieltämättä jäi, mutta Halonen profiloitui aika selkeästi Natoon liittymisen vastustajaksi. Hygieniasyiden vuoksi ainakin vuosi-pari kestänee, ennen kuin Halonen voi kääntää takkinsa kasvojaan menettämättä. Natoon liittymisessä on eräinä pointteina mm:
- ei sinne ihan noin vain milloin tahansa mennä tai edes kutsuta; liittymiseen halukas valtio pyytää jäsenyyttä
- Naton periaatteiden mukaan liittymisen edellytyksenä on, että suurin osa liittymiseen halukkaan valtion kansalaisista kannattaa sitä. Gallup tuskin riittää tällaisessa asiassa kansan mielipiteen kartoittamiseen, joskin odotettavissa on erilaisia gallupeita, jotta selviää, uskalletaanko äänestys järjestää.

Oma kantani on hiukan auki; missähän se kaikkien Nato-keskustelujen äiti pidetään? Noita hyviä kysymyksiä kannattaa alkaa listata sitä varten. Joitakin laskelmia kustannuksista on muistaakseni tehtykin, joskin niiden tarkoitushakuudettomuuteen en välttämättä luottaisi.

14.10.2006 klo 19.29, aateeämmä (vierailija)

”Kokoomuksessa minua ylipäätään ärsyttää se vanhasuomalaisuus, tsaarin kaipuu: tuntuu siltä kuin kokoomuslaisuuteen kuuluisi oleellisesti tarve löytää ulkomailta ankara, hallitseva ja standardit määräävä taho, joka vapauttaisi suomalaisparat itsenäisyyden ikeestä ja antaisi kokoomuslaisille mahdollisuuden kuulua johonkin juntti-Suomea suurempaan ja parempaan kokonaisuuteen. Niinpä, kun kokoomuslaisilla oli sellainen hinku EU:hun, minun oli hyvin vaikea uskoa, että heidän vaikuttimenaan olisi ollut aito huoli isänmaasta - pikemminkin aito häpeä omasta suomalaisuudesta.”

Täytyy myöntää, että tunnistan tässä jotain itsestäni :/

No, synkät salaisuutensa kullakin :)

14.10.2006 klo 22.11, Hazazel

Jos Nato-keskustelu Suomessa onkin juuttunut kylmän sodan aikaisiin argumentteihin, se johtuu pelkästään siitä, että Nato itsessään on kylmän sodan jäänne, jolla ei ole mitään järkevää virkaa nykymaailmassa.

Kun Neuvostoliitto oli hengissä, Natolla oli aito syy olemassaoloonsa, koska NL oli kiistatta laajentumishaluinen sotilasmahti.

Nato on yksinomaan väline, jolla pyritään saamaan Yhdysvaltojen ulkopolitiikalle kansainvälistä legitimaatiota. Kylmän sodan aikana tämä ei ollut suuri ongelma, koska Yhdysvaltain ulkopolitiikan pääpyrkimys eli kommunismin leviämisen vastustaminen oli myös Nato-liittolaisten intressissä.

Nyttemmin ei enää ole olemassa yhteistä vihollista, joka perustelisi Naton olemassaoloa, vaan Natoa käytetään Valkoisessa talossa ja Pentagonissa luotujen haamujen jahtaamiseen. Useimmat eurooppalaiset pitävät Yhdysvaltain vastausta terrorismiin täysin ylimitoitettuna ja muihin kuin toivuttuihin päämääriin johtavana, mutta Nato-maat eivät silti voi muuta kuin lähettää poikiaan kuolemaan Yhdysvaltain valloitussotiin.

En näe pienintäkään syytä sille, miksi Suomen pitäisi liittyä Natoon. Nato pitäisi minusta lakkauttaa ja kehittää eurooppalaista sotilasyhteistyötä, mihin siihenkin tietysti liittyy se ongelma, että ”yhdistynyt Eurooppa” on pelkkä kulissi, jonka takana vanhat vastakkainasettelut ja intressierot kukoistavat.

15.10.2006 klo 12.24, puolimieli (vierailija)

Hmm. Miten Nato uhkaisi Suomen itsenäisyyttä? Tämä jäi hieman epäselväksi, kun kokkareiden epäitsenäisyyttä ja ulkomaisen johtajan kaipuusta puhuttiin tai heitä tällaisesta syytettiin. Onhan Israel/USA-myötäilyä puolueessa tietysti havaittavissa, mutta suurin osa lienee todellisuudessa maltillisempia ja nimenomaan ”eurooppalaisempia”.

15.10.2006 klo 18.18, Tylsä mies (vierailija)

Presidentinvaalimittelössä ärsytti se kun Tarja Cronberg rähjäsi että jos Niinistöstä tulee presidentti niin silloin NATO on jo ovella. Tilanne ei ole yhtään erilainen Haloskan ollessa presidenttinä se voidaan jo heti todeta. Näin vain ihmisiä valheellisesti ohjaillaan ja pelotellaan tiettyyn suuntaan. Ei liitytä mihinkään sotilasliittoihin ja erotaan vaan EU:stakin kun siihen ei olla edes kunnolla liityttykään kun katsoo mikä on tilanne sen vapaan kaupan suhteen. Ensin kyllä ollaan vapauttamassa ulkomaisen työvoiman tuloa. Meidän tulisi edelleenkin pitää maamme sivussa suurvaltojen kahnauksista ja vieraat sotavoimat rajojemme ulkopuolella. Tämä politiikka on ollut siunaukseksi jo 62 vuotta.

16.10.2006 klo 08.51, Jääkäri

”Nato-maat eivät silti voi muuta kuin lähettää poikiaan kuolemaan Yhdysvaltain valloitussotiin”

Entä Irakin sota, Saksa, Ranska, Belgia ja Norja? Mahtoiko ranskalaisia olla edes Afganistanin retkellä? Tarjoan kuitenkin vinkin tuleviin keskuteluihisi: lisää alkuun ”uudet”, niin väitteelläsi on enemmän merkitystä etenkin Suomen kannalta. Uudet Nato-maat vaikuttavat todistelevan hyödyllisyyttään Natolle osallistumalla kaikkiin mahdollisiin puuhiin etunenässä. Ei sekään kuitenkaan niin yksinkertaista ole: Suomi ei kuitenkaan ollut rautaesiripun itäpuolella kuten uudet Nato-maat, joten aivan samanlaista osoittamisen tarvetta ei ole.

””yhdistynyt Eurooppa” on pelkkä kulissi, jonka takana vanhat vastakkainasettelut ja intressierot kukoistavat”

No, sinun kommenttisi takana kukoistaa Yhdysvaltain-vastaisuus. Ei sitä vastakkainasettelua Atlantin ylitsekään kannata ottaa itsetarkoitukseksi, vaikka sillä joissain väittelyissä saakin vedettyä puolelleen sellaisiakin ihmisiä, jotka olisivat itse väiteltävästä asiasta eri mieltä.

Huomioita aiemmista Nato-keskusteluista, joihin olen törmännyt:

- Nato-keskusteluita on ollut käynnissä reserviläisten keskuudessa jo vuosia. Niissä pohditaan yleensä juuri noita juttuja, joita Panun kirjoituksen viimeisessä kappaleessa kaivataan. Keskustelu pitäisi vaan saada siirtymään poliitikkojen suuhun, koska ainakin hallitus voisi teettää ministeriöillä kaivattuja laskelmia jäsenyyden tai jäseneksi liittymättömyyden hinnasta.

- On tietysti ongelmallista siirtää ulkopoliittinen keskustelu poliitikkojen pariin, sillä silloin siitä tulee sisäpoliittista. Jos poliitikoilta kysytään, Nato-keskustelun aika on aina seuraavien vaalien jälkeen, ja sitten unohdetaan koko juttu, kunnes seuraavat vaalit lähestyvät, jolloin käytetään samaa perustelua.

- Nato-päätöksiähän voi oikeastaan tehdä kolme: haetaan jäsenyyttä lähiaikoina, ei haeta jäsenyyttä lähiaikoina tai ”pidetään Nato-optio avoimena” eli päätetään olla päättämättä mitään.

- Entä jos Ruotsin uusi hallitus taipuu vähitellen (ja meneillään olevien skandaalien unohduttua) Nato-kannalle, vaikkei halunnut vaalikampanjassa erottua kilpailijoista?

16.10.2006 klo 09.38, Rebyk (vierailija)

Viime aikoina on näkynyt merkkejä siitä, että Suomen puolustuspolitiikassa on tapahtumassa suuria muutoksia. Ensin puolustusvoimien komentaja Kaskeala alkaa puhua siviilipalveluksesta yhtenä palvelustapana muiden joukossa, ja nyt sitten päätoimittajat ryhmittyvät joukolla Naton taakse.

Turvallisuuspolitiikan muutos on siis tehty, ja sitä ajetaan selvästikin läpi <a href=”http://www.mpkk.fi/fi/esittely/organisaatio/muut/mpk/”>maanpuolustuskursseilla</a>, joille suomalaisen yhteiskunnan silmäätekevät <a href=”http://www.mpkk.fi/fi/esittely/organisaatio/muut/mpk/osanottajavalinnat.html”>erikseen kutsutaan</a>. Tämä selittää päätoimittajien ryhmittymisen Naton taakse. Natoonhan tässä mennään heti sopivan tilaisuuden tullen.

16.10.2006 klo 09.48, Dyro (vierailija)

(Kämmäsin linkit, pahoitteluni)

Viime aikoina on näkynyt merkkejä siitä, että Suomen puolustuspolitiikassa on tapahtumassa suuria muutoksia. Ensin puolustusvoimien komentaja Kaskeala alkaa puhua siviilipalveluksesta yhtenä palvelustapana muiden joukossa, ja nyt sitten päätoimittajat ryhmittyvät joukolla Naton taakse.

Turvallisuuspolitiikan muutos on siis tehty, ja sitä ajetaan selvästikin läpi maanpuolustuskursseilla (http://www.mpkk.fi/fi/esittely/organisaatio/muut/mpk/), joille suomalaisen yhteiskunnan silmäätekevät erikseen kutsutaan (http://www.mpkk.fi/fi/esittely/organisaatio/muut/mpk/osanottajavalinnat.html). Tämä selittää päätoimittajien ryhmittymisen Naton taakse. Natoonhan tässä mennään heti sopivan tilaisuuden tullen.

16.10.2006 klo 09.49, Dyro (vierailija)

Ei Irakissa eikä Afganistanissa sotinut Nato, vaan Yhdysvaltojen johtama liittoutuma. Naton operaatiot ovat melkeinpä sataprosenttisesti rauhanturvaoperaatioita, ja niissä suomalaiset ovat vahvasti mukana jo nyt.

Liittyminen ei oikeasti muuttaisi käytännössä yhtään mitään, paitsi että Suomella olisi enemmän sananvaltaa Natossa. On typerä harhaluulo, että Nato voisi lähettää suomalaisia sotilaita USA:n valloitussotiin kuolemaan ilman Suomen omaa päätöstä.

16.10.2006 klo 10.25, Karambola (vierailija)

Mutta mitä iloa Nato-jäsenyydestä olisi Suomelle? Miksi Suomi tarvitsisi sotilaallisia liittolaisia? Onko jonkinlainen välttämättömyys saada lähetettyä suomalaisia joukkoja ulkomaille?

En oikein usko, että Suomi voisi olla mukana Natossa ilman että tekisi aitoja sotilaallisia panostuksia järjestön operaatioihin. Miksi muut Nato-maat antaisivat Suomen olla mukana vapaamatkustajana?

Mitä virkaa Natolla ylipäätään on nykymaailmassa?

16.10.2006 klo 11.22, puolimieli (vierailija)

”Liittyminen ei oikeasti muuttaisi käytännössä yhtään mitään, paitsi että Suomella olisi enemmän sananvaltaa Natossa. On typerä harhaluulo, että Nato voisi lähettää suomalaisia sotilaita USA:n valloitussotiin kuolemaan ilman Suomen omaa päätöstä.”

16.10.2006 klo 10.25, Karambola (vierailija

Ei tarvitsekaan lähettää ketään suomalaista muualle kuolemaan kun jo joutuu terroristien maalitauluksi. Riittää että olemme puoltamassa Yhdysvaltain ulkopolitikkaa varauksetta. Joutuisimme NATO-jäsenenä olemaan solidaarisia sille miten tahansa. Vaikka NATO:n huoltojoukoissa. Vaikka suomalaiset olisivat jossakin hyökkäyssodassa pelkkiä ruokapalvelun järjestäjiä niin kusessa oltaisiin. Artiklat sille löytyvät NATO:n säännöistä joihin jouduttaisiin sitoutumaan. Lisäksi jouduttaisiin joka tapauksessa tiivistyvän yhteistyön merkeissä ottamaan maaperällemme vieraita joukko-osastoja muutenkin kuin laivastovierailun merkeissä. Meillä ei pitäisi olla mitään syytä hinguta NATO:n jäseneksi. Tämä ei voi olla tunnepitoinen asia. Pelkkä USA-vastaisuus tai -puolteisuus ei voi olla kuitenkaan syy ratkaista mielipide tässä asiassa. Pitää olla Suomelle etu jos sotilasliittoihin aletaan liittymään. Mutta todellisessa hätätilanteessa Suomi joutuu puolustautumaan yksin kuten aina ennenkin. Apua saatiin sodan aikana Saksalta mutta vain puijaamalla. Kohta jouduttiin nekin ajamaan pois maasta. Suomi on pienenä valtiona vain pieni syötettävä pelinappula suurvaltojen pelilaudalla.

16.10.2006 klo 11.49, Jääkäri

Natolla on sama virka nykymaailmassa kuin Puolustusvoimilla: vaikka juuri nyt tai lähitulevaisuudessa ei ole kriisitilanne päällä, Puolustusvoimat on oltava valmiiksi olemassa, jotta siitä olisi jotain hyötyä mahdollisessa kriisissä.

Uskottava puolustus ehkäisee kriisejä jo ennalta, ja sotilaallisen liittoutumisen voi odottaa toimivan samoin. Jääkäri-kommentoijan mukaan Suomelle on ollut siunaukseksi pitää 62 vuotta vieraat sotavoimat maamme ulkopuolella, mutta saanen muistuttaa, ettei Nato-maihinkaan ole mitkään vieraat sotavoimat hyökänneet Naton olemassaolon aikana, on niissä ollut liittolaisten sotavoimia tai ei. Emme voi siis päättää pelkän historian perusteella mitään.

Voidaan toki oikeutetusti pohtia, lisäisikö Nato-jäsenyys toisenlaisten uhkien, esim. terrorismin, mahdollisuutta Suomessa merkittävissä määrin, vaikka Suomi ei osallistuisi terrorismin vastaisiin operaatioihin. Kuinka on käynyt esimerkiksi Virolle?

Viron Nato-jäsenyyttä voi tutkia myös siltä osin, millaisia sotilaallisia panostuksia siltä on vaadittu ja millaisia panostuksia _ei_ ole vaadittu.

16.10.2006 klo 12.14, Rebyk (vierailija)

Jääkäri, minun käsittääkseni Suomi sai jatkosodassa apua Saksalta ihan puijaamattakin ennen Ribbentrop-sopimusta eikä joutunut puolustautumaan yksin.

”Riittää että olemme puoltamassa Yhdysvaltain ulkopolitikkaa varauksetta. Joutuisimme NATO-jäsenenä olemaan solidaarisia sille miten tahansa.”

Mikäs muu Nato-maa kuin Iso-Britannia on ollut viime aikoina noin solidaarinen Yhdysvalloille? En väitä, etteikö Nato-jäsenyydellä olisi vaikutusta ulkopolitiikkaan, muttei se nyt rähmälläänoloa tarkoita.

16.10.2006 klo 12.36, Rebyk (vierailija)

noin vuosi sitten venäläistä sotakalustoa havaittiin liian lähellä viron rajaa, 5 saksalaista NATO hävittäjää oli 2 minuutissa täydessä taisteluvarustuksessa ilmamassa suojaamassa viron rajaa. tämmöistä apua kyllä vois ottaa vastaan. onhan islantikin ollut nato maa jo 25 vuotta eikä ole kertaakaan osallistunut mihinkään operaatioon, samoin norja,tanska, viro.

16.10.2006 klo 12.46, selvityjä (vierailija)

”noin vuosi sitten venäläistä sotakalustoa havaittiin liian lähellä viron rajaa, 5 saksalaista NATO hävittäjää oli 2 minuutissa täydessä taisteluvarustuksessa ilmamassa suojaamassa viron rajaa. tämmöistä apua kyllä vois ottaa vastaan. onhan islantikin ollut nato maa jo 25 vuotta eikä ole kertaakaan osallistunut mihinkään operaatioon, samoin norja,tanska, viro.”
16.10.2006 klo 12.46, selvityjä (vierailija)

Ei tarvita tuollaistakaan apua kun rajavalvonnan pystymme edelleenkin hoitamaan itse. Venäläisten rajaloukkauksiin vain olisi reagoitava vähän tiukemmin kuin mitä on tapana ollut. Sekin on maanpuolustusta ja antaa muillekin viitteitä siitä että: ”…poikamme valveill´on..”

16.10.2006 klo 14.04, Jääkäri

”Mutta mitä iloa Nato-jäsenyydestä olisi Suomelle? Miksi Suomi tarvitsisi sotilaallisia liittolaisia? Onko jonkinlainen välttämättömyys saada lähetettyä suomalaisia joukkoja ulkomaille?”

Nato on resurssipooli, johon integroitumalla Suomenkin puolustusvoimat voivat pysyä ajan tasalla ja säilyttää jonkinlaisen relevanssin. Sodankäynnin teknistyminen kiihtyy lähivuosikymmeninä. Reserviläisarmeija amatööreistä koostuvine miehistöineen on pian museotavaraa.

16.10.2006 klo 15.06, MJ3 (vierailija)

Natoon kannattaisi liittyä siksi, että vain sisältäpäin Suomi voi kunnolla vaikuttaa Naton kehitykseen. Suomi on tietysti pieni maa, mutta päätökset esimerkiksi joukkojen lähettämisestä täytyy tehdä yksimielisesti, ja toisaalta Suomi voi liittoutua asiakysymyksissä Naton sisällä vaikka Norjan ja Tanskan kanssa. Eurooppalaisempi Nato olisi mielestäni maailmalle parempi kuin liian vahvasti Yhdysvaltojen intresseihin samastuva Nato.

Mitä terrorismiargumenttiin tulee, en oikein jaksa pitää sitä kauhean relevanttina. Tietysti Nato-jäsenyys voi olla terroristeille jonkinlainen lisäkiihoke esimerkiksi Tanskan pilakuvajupakan tapaisten tilanteiden yhteydessä, mutta lieneekö vaikka Norja oikeasti yhtään sen turvattomampi maa kuin se olisi Naton ulkopuolella?

16.10.2006 klo 16.43, Karambola (vierailija)

”Reserviläisarmeija amatööreistä koostuvine miehistöineen on pian museotavaraa.” Reserviläisarmeijan miehistö ei ole aivan amatöörejä. Kun verrataan Yhdysvaltain armeijan miehistön saamaa tosiasiallista koulutusta Suomen varusmieskoulutukseen, nähdään, että ne ovat samaa luokkaa pituudeltaan.

Yhdysvaltain maavoimien GI Joe saa kaksi kuukautta alokaskoulutusta - saman kuin suomalainen asevelvollinen virkaveljensä Jakke Jääkäri. Kolmen viikon miehistökoulutuksen jälkeen Joe onkin jo valmis lähetettäväksi Irakiin. Suomalainen Jakke on tässä vaiheessa E-kaudella, joka jatkuu 11 viikkoa. Tätä seuraa yhdeksän viikon J-kausi, jonka kuluessa varusmiesjoukko-osasto harjoittelee sodan ajan kokoonpanossa. Tämä tarkoittaa useita laajoja aselajit yhdistäviä sota- ja taisteluharjoituksia, joissa käytetään länsimaisittain runsaasti todellisia ampumatarvikkeita.

Selvää on, että sotakokemusta GI Joella on ensimmäisen Irakin keikkansa jälkeen paljon enemmän kuin Jakke Jääkärillä. Ei Jakke kuitenkaan aivan amatööri enää ole. Hänellä on keskimäärin ottaen paljon enemmän oppimiskykyä kuin amerikkalaisella toverillaan, joten hän kykenee oppimaan myös teknisiä asioita. En ole kenenkään koskaan kuullut moittivan ammattitaidottomiksi esim. viestijoukkoja, jotka toteuttavat sotaharjoitusten viestiyhteydet pääosin varusmiesvoimin. (Kantahenkilökunta ei ehdi todellakaan pitämään jokaista päätemiestä kädestä.) Sama koskee myös Ilmavoimien teknillisiä kouluja, BUK- ja ELSO-miehiä ja muita vastaavia erikoismiehiä. Kukaan ei ole tietääkseni väittänyt, etteivät näiden alojen varusmiehet oppisi heille tarkoitettuja, varsin vaativia tehtäviä kuudessa tai kahdessatoista kuukaudessa.

Jos varusmieskoulutusta tosiaan väitetään liian lyhyeksi, jotta tarvittavat taidot olisi mahdollista oppia, on harkittava esimerkiksi 18 kuukauden palvelusaikaa vaativimmille erikoisyksiköille.

16.10.2006 klo 16.45, Erastotenes aleksandrialainen (vierailija)

”onhan islantikin ollut nato maa jo 25 vuotta eikä ole kertaakaan osallistunut mihinkään operaatioon, samoin norja,tanska, viro.”

Islannilla ei ole puolustusvoimia, Yhdysvallat hoitaa sen maan puolustuksen. Norjalla, Tanskalla ja Virolla on ollut joukkoja eri operaatioissa ulkomailla.

16.10.2006 klo 21.11, puolimieli (vierailija)

Tähän mennessä terroria on esiintynyt USA:ssa, Englannissa ja Espanjassa. USA:n ja Englannin terrori-iskuissa on jotain hämärää.

http://www.saunalahti.fi/wtc2001/kirje.htm

Samoin oli outoa Saksan terrorisuunnitelman estämisen paljastus juuri ennen Afganistanin sotaa ja WTC-iskuja. Aivan kuin media olisi muokannut mielialoja otolliseksi Afganistanin sotaa varten. Hyökkäyksestä oli jo kerrottu Pakistanille ja Intialle kesäkuussa 2001. Kesän jututkin olivat sen mukaisia maailman mediassa. Siten WTC-iskutkin tulivat juuri oikeaan aikaan sdoan käytyä ajankohtaiseksi.

Tuntuu siltä, että lähes kaikki terrori länsimaissa on lavastettua ja tavoitteena on vain oikeuttaa sotaretket sekä yhteiskuntien muuttamienn poliisivaltioiksi. Epäilen, että terrori-iskut vastedeskin kohdistuvat vain suuriin valtioihin tavoitteena muokata niiden kansojen yleistä mielipidettä. Miksi terrori-iskuja ei tapahdu useammin, vaikka pommien teko on helppoa?

Kaikesta päätellen jäsenyyden hylkääminen terrorismin pelossa on suuri erehdys. Kuitenkin Suomi lasketaan oikeiden terroristien parissa syntiseksi länsimaaksi.

16.10.2006 klo 21.22, Tylsä mies (vierailija)

”Riittää että olemme puoltamassa Yhdysvaltain ulkopolitikkaa varauksetta.”
–> Kyllähän Ranska kyseenalaisti aika vahvasti USA:n ulkopolitiikan. Toisaalta sai se siitä supervallalta sitten kuullakin. USA:n nykyisen presidentin harjoittama ulkopolitiikka on helppo kohde kritisoitavaksi, ja se on varmaankin tehokkain argumentti Natoa vastaan. Oleellista lienee, missä määrin ne ovat sama asia.

Olisi muuten mielenkiintoista nähdä Ruotsin reaktio, jos Suomi aloittaisi säästösyistä massiivisen puolustusvoimiensa alasajon vielä Ruotsiakin rajummin. Tuskinpa kauaa kestäisi kun Ruotsin puolustusbudjetti triplattaisiin, ja taitaisi Naton ovellakin käydä koputus. Ruotsin pv:n alasajo on Suomelle paskamainen juttu, koska sotilaallisilla tyhjiöillä on lopulta aina taipumus täyttyä. Se puolestaan aiheuttaa rauhantahtoisille naapureillekin lisää paineita. Uskon ”vaaran vuosien” NL:stä tulleiden paineiden Suomea kohtaan johtuneen osaltaan siitä, että NL ei uskonut Suomen puolustuskykyyn/-haluun, ja arvioi oikeasti hyökkäyksen tulevan Suomen alueen kautta; sotaahan on aina kivampi käydä jollakin muulla kuin omalla maaperällä.

16.10.2006 klo 23.58, aateeämmä (vierailija)

”Olisi muuten mielenkiintoista nähdä Ruotsin reaktio, jos Suomi aloittaisi säästösyistä massiivisen puolustusvoimiensa alasajon vielä Ruotsiakin rajummin. Tuskinpa kauaa kestäisi kun Ruotsin puolustusbudjetti triplattaisiin, ja taitaisi Naton ovellakin käydä koputus. Ruotsin pv:n alasajo on Suomelle paskamainen juttu, koska sotilaallisilla tyhjiöillä on lopulta aina taipumus täyttyä. Se puolestaan aiheuttaa rauhantahtoisille naapureillekin lisää paineita. Uskon ”vaaran vuosien” NL:stä tulleiden paineiden Suomea kohtaan johtuneen osaltaan siitä, että NL ei uskonut Suomen puolustuskykyyn/-haluun, ja arvioi oikeasti hyökkäyksen tulevan Suomen alueen kautta; sotaahan on aina kivampi käydä jollakin muulla kuin omalla maaperällä.”

16.10.2006 klo 23.58, aateeämmä (vierailija)

Sehän on ihan mukava jos läntinenkin naapurimme luottaa puolustuskykyymme niin paljon että siksi supistaa omia asevoimiaan. Vaan en usko sen olevan syyn. Syynä lienee pikemminkin Venäjän omien joukkojen supistukset itärajamme takana. Jos Venäjä edelleenkin vähentää asevoimiaan ja osoittaa todellista rauhantahtoa niin meidänkin on sitten aika supistaa. Mutta Venäjä ei supista vaan lisää mutta painopiste on nyt Kaukasuksen suunnalla jossa on todellisia ongelmia kuviteltujen sijasta. Sota on käynnissä. Sekin olisi saatava loppumaan. Myös uhittelu Georgian kanssa ja Viron rajapainostus myös.

17.10.2006 klo 07.57, Jääkäri

Erastotenes, katsoin asiaa muutaman vuosikymmenen aikajänteellä. Ei silloin enää nurmiporat ryynää pitkin metsiä. Ihmiskeho lakkaa olemasta taisteluväline. Teknologian kehitys ei näet ole lineaarista vaan eksponentiaalista ajan suhteen. Ihminen on hauras, hidas ja vaativa huollettava. Hävittäjälentokoneen ohjaamoa on sanottu maailman kalleimmaksi teho-osastoksi. Maasta-ilmaan ohjusteknologian halpeneminen ja paraneminen ja samalla taistelulentokoneiden kallistuminen on alkanut jo tehdä kyseenlaiseksi miehitettyjen lentokoneiden käytön taistelutehtävissä.

Annetaanpa puheenvuoro The War Nerdille:

”That's why the really scary anti-US forces don't waste their time and money on it. They know how to fight US-type forces without aircraft. Hezbollah has no air force, unless you count the low-cost RPVs they used to scout Israeli positions. Like all good guerrilla armies, they put their resources into making the sky as unsafe as possible for enemy aircraft. That means lots of SAMs, including antitank weapons that have shown well against choppers, and training your men to hit chopper tail-rotors with unguided RPGs – one of those lessons our ex-allies in Afghanistan developed against the Russian Mi-24s and then turned on us in Somalia and Iraq.

Right now, the technology is tilting toward the defense. Every year, shoulder-fired guided missiles get better and cheaper. And every year, fighter jets get more insanely expensive. What that really means is, the line between guided missile and manned aircraft is getting blurry except in one area: cost.

To make a plane a man can fly in, you need to spend really sick amounts of money, whereas missiles that can acquire that plane as a target, follow it through chaff and EW countermeasures and kill it, are relatively cheap (and getting cheaper). In fact, the missile has to win sooner or later, because it's not limited by all the stresses that can kill a human body. The missile can pull any g's you can pack propellant for; the pilot can't. To make the cockpit a livable place you need to turn it into the world's most expensive intensive-care unit, then build the armament around that. The missile has no veins to pop, no eyes to squeeze, no lungs to burst. It's not that much more expensive than a Discman, and it can turn that magnificent fighter jet into splatter video. It doesn't take a rocket scientist to figure that out.”

Teknisiin erikoistehtäviin on taloudellisesti järjetöntä käyttää varusmiehiä jo nykyään. Toki jonkun teekkarin palvelusaika jossain teknisessä erikoistehtävässä vuoden (tai ehdotuksesi mukaan puolentoista vuoden) ajan tulee _Puolustusvoimille_ halvemmaksi kuin ammattilaisen palkkaaminen, mutta valtiolle ja kansantaloudelle tulee paljon kalliimmaksi viivästyttää 1-2 vuodella teekkarin valmistumista ja siirtymistä työelämään.

18.10.2006 klo 17.33, MJ3 (vierailija)

Yksi asia on jäänyt huomiotta keskustelussa ja se on Iranin ydinohjelma.Ette kai ole niin sinisilmäisiä ja ymmärtämättömiä miksi Nato-joukkoja käytetään eri operaatioissa.Siksi että me saisimme halpaa öljyä.Kysymys ei ole siitä onko ko.maissa demokratia ja oppisivatko he käyttämään demokratian keinoja yhteiskuntansa kehittämiseen.
Ajatusleikki,voisiko yksikään maa hyökätä Irakiin,Iraniin,Saudi-Arabiaan jos niillä olisi atomiaseita,tuskinpa.Irakin tai muiden vallottaminen on aivan samaa touhua mitä harrastettiin vuosisatoja sitten.Silloin perusteena oli kumma kyllä raaka-aineet,ehkä myös käsitys valkoisen rodun paremmuudesta.
Kuinka monta pommia on tuohottu ennen räjähtämistä Euroopassa ja tekijäksi on todistettu ääri-islamilainen järjestö.Lontoon pommi-iskut eivät sitä olleet.Jos ja kun meidän turvallisuusviranomaiset löytävät pommin tai pidättävät tekijät ennen isku niin luulisi heidän kehuvan saavutuksellansa.
Mitä vielä,kaikki on salaista.Kuitenkin he sanovat työnsä olevan tärkeää mutta tuloksista ei saa puhua.

4.11.2006 klo 14.53, erilainen näkemys (vierailija)

Minusta Suomella on enemmän yhteistä puolustuspolitiikassaan vaikkapa Saksan, Viron, Puolan ja vaikkapa Ruotsin kuin Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa, siksi minusta kannattaisi enemmän tutkia eurooppalaisen sotilaallisen yhteistyön mahdollisuuksia. NATO hakee omaa rooliaan maailmassa, kylmää sotaa ei enää ole eikä siis vihollista - nyt sellaiseksi yritetään maalata terrorismia (50-vuotisjuhlapäivän kunniaksi piti Serbia ajaa selkä seinää vasten, että hampaattomalta näyttäneelle järjestölle saataisiin edes hiukan uskottavuutta kylmän sodan jälkeisessä maailmassa) - vaikka Irakin ja Afganistanin kokemusten perusteella pitäisi olla selvää, että terrorismia ei voi tehokkaasti hoitaa asevoimin tai sotilasliitoin. Natolle voisi kuvitella roolia eräänlaisena alihankkijana YK:N rauhanturvaoperaatioille, mutta silloin sotilasliiton luonne muuttuisi niin perustavalla tavalla, että jälleen kerran on syytä kysyä, tarjoaako se Suomelle mitään, pärjäsimme rauhanturvaoperaatioissa varsin mukavasti ennen KFOR:iakin.

5.12.2006 klo 09.15, Mika Rantanen (vierailija)

Lisäksi minusta on soveliasta kysyä, kuinka Suomi voisi mitenkään hyötyä NATO-jäsenyydestä esimerkiksi ulkomaisten yhteistoimintaharjoitusten myötä, jos niihin ei tälläkään hetkellä ole varaa, ja mistä resursseja sitten tulevaisuudessa irroitetaan? Paljon puhuttu yhteispuolustuksen viides artikla on niin ympäripyöreää diplomaattista liirumlaarumia, ettei siitä kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä - sillä se vain toteaa, että vaikka hyökkäys yhtä jäsentä vastaan on tulkittava hyökkäykseksi jokaista kohtaan, jokainen valtio voi aivan itse päättää millaista apua tarjoaa pulaan joutuneelle ja millaisella aikataululla. Real politikin karussa ja kovassa maailmassa hölmöläinenkin ymmärtää, ettei Yhdysvallat olisi valmis riskeeraamaan maailmanrauhaa lähettämällä merijalkaväkeä toiselle puolelle maailmaa taistelemaan vaikkapa venäläisjoukkoja vastaan.

5.12.2006 klo 09.19, Mika Rantanen (vierailija)