Plaza

Nicaragua, Nicaragüita, la flor más linda de mi querer

8.11.2006
Panu

Aihealueet: Ajankohtaista, Politiikka, Maailmanpolitiikka

Nicaragua, Yhdysvallat, poliittinen kontrolli, sota, vaalit, fantasia, Amerikka, korruptio, propaganda

Tässähän tulee ihan muistoja mieleen, kun uutisissa kuuluu nuoruudesta tuttuja nimiä: Nicaraguan vaalit on voittanut ikäsandinisti Daniel Ortega. Murrosikäni ja ensimmäiset yliopistovuoteni vietin asianomaisen herran varjossa, kun kaikki tiedostavantupakoivat nuoret julistivat solidaarisuuttaan Nicaragualle niin että meitä heikkopäisempiä - minua ja isoasiskoani - hieman hirvitti. Isosisko, joka siihen aikaan päätoimitti Suomen Kristillisen Ylioppilasliiton äänenkannattajaa, mainitsi kerran minulle jonkun Nicaraguan-ystävyystoimintaan osallistuneista tuttavistaan väittäneen, ettei Nicaraguassa ole vankiloita, koska se oli niin puhtoinen utopiamaa.

Sekä isosisko että minä olimme tästä aika lailla järkyttyneitä, mutta pakkohan se oli hyväksyä, että solidaarisuustoiminnassa joutuu tekemisiin erilaisten utopistihöyrypäiden kanssa. Sittemmin olen toki havainnut, että samanlaista lapsellisuutta esiintyy myös poliittisen spektrin vastakkaisella laidalla; ja kyllähän tässä on tullut nähtyä täysin epäpoliittistakin vieraiden maiden ihanteellistamista, koska sen kohteeksi joutuu varsin usein juuri Irlanti, jonka asioihin olen sattuneista syistä hieman keskivertokansalaista paremmin perehtynyt.

Ortegan Nicaragua oli ainakin osan aikaa arveluttavan läheisessä yhteistyössä Neuvostoliiton kanssa; Salman Rushdie, joka kirjoitti perusvireeltään myötämielisen, mutta samalla varsin kriittisen matkakirjan maasta, antoi ymmärtää, että neuvostomyönteisyys johtui lähinnä vallankumouksen fetissimäisestä merkityksestä sandinisteille niin sanana kuin käsitteenäkin. Mistään marxistis-leninistisestä perehtyneisyydestä ei ollut kysymys, pikemminkin herttaisesta naiiviudesta: neuvostoliittolaisten tarvitsi vain sanoa olevansa vallankumouksellinen valtio, ja nicat olivat heti sitä mieltä, että samalla puolella oltiin. Pääasiallinen ongelma sandinistivaltiossa ei myöskään ollut mikään kommunistinen sorto, vaan ne Latinalaisen Amerikan tavanomaiset vaivat, eli nepotismi, korruptio ja populismi. Reaganin propagandakampanja, jossa Ortegan hallinto esitettiin latteasti kommunistisena totalitarismina ja sitä vastaan taistelleet, julmuuksistaan tunnetut contra-kapinalliset demokratian puolustajina, ei toki hämännyt ketään. Huomattavasti oleellisempaa oli, että Nicaraguan lähinnä jamaikalaishenkisen, pitkälti englanninkielisen Karibian-rannikon ja espanjaa puhuvien vallanpitäjien välille syntyi veriseksi sisällissodaksi puhjenneita ristiriitoja, joissa erityisesti miskitointiaanit kävivät omaa sissisotaansa sandinisteja vastaan. Tätäkin jenkit kyllä yrittivät hyödyntää propagandassaan, mutta miskitojen sota päättyi muistaakseni rauhansopimukseen ja kompromissiin sandinistien ollessa vielä vallassa.

Nicaraguasta tuli silloin 80-luvulla koko länsieurooppalaisen nuorison vapaaehtoisen avustustyön lempikohde, mikä käytännössä tarkoitti, että sinne painuttiin miehissä ja naisissa esimerkiksi poimimaan kahvipapuja ja oppimaan luonnonmenetelmällä keskiamerikkalaista kansanespanjaa. On vaikea sanoa, kuinka paljon hyötyä ”sandalistien” (nicaragualaisten pilkkanimi vapaaehtoisille) työavusta oli. Ilkeänä ihmisenä olen tietysti sillä kannalla, että naispuoliset vapaaehtoistyöläiset antoivat suurimman työpanoksensa makuuhuoneen puolella, mutta oikeudenmukaisuus vaatii myöntämään, että se varmasti nosti kelpo nica-miesten mielialoja kummasti ja antoi motivaatiota taistella entistä reippaammin pahan jenkin imperialismia vastaan.

Sen satun tietämään suoraan hevosen suusta, että ainakin jotkut miespuoliset kehitysauttajat, jotka eivät halunneet jäädä pirkkoa pahemmaksi, käyttivät puolestaan hyväkseen alaikäisiä nicaragualaistyttöjä: pari vuotta sitten parantelin espanjantaitoani vaihtelemalla sähköpostikirjeitä nicaragualaisnaisen kanssa, jolla oli ollut suomalainen novio (poikaystävä) kun hän oli neljäntoista. El novio oli tietysti ollut raavas ja karvainen aikuinen mies, joka oli maassa vapaaehtoistyöntekijänä. Koska tällaiset suhteet ovat ilmeisesti Latinalaisessa Amerikassa sosiaalisesti hyväksytympiä, hän ei erityisesti salaillut eikä kauhistellut asiaa, mutta oli selvästi havaittavissa, että se oli vammauttanut hänen mielenterveyttään.

Veikkaanpa, että sekin mies olisi Suomessa ollut kunnon edistyksellinen profeministi ja ehdottomasti tuominnut vastaavanlaiset suhteet ja pitänyt niitä harrastavia pedofiilijammuina. Mutta vieraalla maalla asiat olivat toisin. Kukaties el novio ajatteli mystisesti ja romanttisesti rakastelevansa itse Nicaraguaa maatessaan sikäläisen naisen kanssa; tytön ikä ja henkilö oli sivuseikka, koska hänen roolinsa oli vain olla välikappale tässä fantasiassa. Naispuolisia vapaaehtoistyöläisiä lienevät motivoineet samantyyppiset fantasiat, mutta heille oli aina tarjolla aikuisia miehiä.

Itse seurailin Nicaraguan tilannetta tuohon aikaan ikään kuin viran puolesta. Moraalinen velvollisuus tuntui toki olevan ottaa kantaa sandinistien puolesta Reaganin Yhdysvaltoja vastaan, mutta siihen lienee vaikuttanut lähinnä jonkin sortin talvisodan henki, halu pitää pienemmän puolta. Järkeilin varmaankin asiat siihen malliin, että sandinistihallitus ei välttämättä ollut oikeudenmukaisin mahdollinen, mutta että oli inhimillisesti ymmärrettävää, jos nicaragualaisten enemmistö asettui sen taakse Yhdysvaltojen painostaessa - se tuntui olevan demokraattisesti valitun hallituksen paras mahdollinen vastine niissä oloissa.

Sitten sandinistihallitus kaatui, kun sen vastustajien kokoama kansanrintama äänesti valtaan Violeta Chamorron. Tiedostavat tupakoijapiirit viettivät asian johdosta maansurua. Muuan lukioaikainen koulutoverini, demarinuorten aktiivi, joka oli jo tuolloin tainnut onnistua änkeämään Yleisradioon töihin, teki aiheesta dokumentinkin, jossa hän tuntui jotenkin syyllistävän persoonallisesti puhuttelemaansa Nicaraguaa siitä, ettei se ollutkaan sellainen utopia kuin hän oli luullut; ja eräs kaveri, joka oli kirjoittanut samaan ruotsinkieliseen kulttuurilehteen kuin minäkin, suri vaaleja reaaliajassa yhdessä sandinistikaveriensa kanssa.

Tuolloin olin vielä sen verran ajan fraasien lumoissa, etten osannut keksiä sanoja sille, miksi nämä molemmat tapaukset ärsyttivät minua epämääräisesti. Nyt vasta tiedän: täkäläinen idealistivasemmisto piti viime kädessä tavallisia nicaragualaisia tykinruokana omassa henkisessä sodassaan Yhdysvaltoja ja mahdollisimman epämääräisesti määriteltyä ”kapitalismia” vastaan. Koska Suomessa oli kahdeksankymmenluvulla aika mukava olla, sen porukan mieleen ei tietenkään olisi ikinä tullut ryhtyä mihinkään oikeaan vallankumoukseen täällä kotimaassa - kunhan julistettiin että oltiin viran puolesta ”kapinallisia”. Niinpä taistelu delegoitiin tavallisille nicaragualaisille, ja kun nämä vallankumouksellisiin fraaseihin ja USA:n itsetarkoitukselliseen uhmaamiseen väsyneinä äänestivätkin Ortegan sijasta Chamorroa, suomalaiset vasemmistolaiset olivat raivoissaan. Teidänhän piti olla meidän puolellamme! Ei teillä omaa tahtoa kuulunut olla!

Nyt on - ketäpä se hämmästyttäisi - menty ympäri täysi kierros, eli sandinismi ja Ortega tekevät jälleen kauppansa. Kuten Octavio Paz aikoinaan sanoi, Latinalaisessa Amerikassa painovoima vie vasemmalle, eli neutraali ja valtavirtainen tapa suhtautua politiikkaan on siellä luonnostaan jonkin verran vasemmalla. Niinpä nyt, kun Yhdysvaltain poliittinen kontrolli on hellittänyt, valtaan nousee Lulan, Hugo Chavesin tai Ortegan kaltaisia vasemmistopopulisteja. Samalla tavallahan ”painovoima” nostaa vaikkapa jossain Puolassa valtaan oikeistopopulisteja.

Panu Höglund

1.

No jopas, nolottaako lukuisia Nicaraguan-kävijöitämme kommentoida tätä tekstiä, vai onko kommenttiosasto rikki?

2.

Kyllähän tämä kommentointi toimii, mutta ihan oikeasti, Mr. Höglund. Nicaraguan politiikka ei kiinnosta meikäläistä tippaakaan. Eikä ilmeisesti kovin montaa muutakaan itsesi lisäksi. Olet silti nokkela ja teräväkynäinen mies, tykkään.

3.

No politiikka politiikkana, mutta tässä maassa on aika paljon Nicaraguassa vapaaehtoisina kehitysauttajana palvelleita, joiden luulisi provosoituvan tästä.

4.

”Sen satun tietämään suoraan hevosen suusta, että ainakin jotkut miespuoliset kehitysauttajat, jotka eivät halunneet jäädä pirkkoa pahemmaksi, käyttivät puolestaan hyväkseen alaikäisiä nicaragualaistyttöjä”

No, täytyyhän työntekijän työstään joku palkka saada ;)

”Koska tällaiset suhteet ovat ilmeisesti Latinalaisessa Amerikassa sosiaalisesti hyväksytympiä, hän ei erityisesti salaillut eikä kauhistellut asiaa, mutta oli selvästi havaittavissa, että se oli vammauttanut hänen mielenterveyttään.”

Tai ehkä sinä vain halusit nähdä asian olevan niin

Älkää nyt kukaan saako sellaista käsitystä, että minä kannattaisin jotain sakkoliha ikärajojen poistamista. Kyse on nyt vain siitä, etten pidä meidän normejamme mitenkään absoluuttisena totuutena.

Ja ei. Minä en ole ollut avustustyöntekijänä Nicaraguassa, enkä missään muuallakaan.

5.

”Tai ehkä sinä vain halusit nähdä asian olevan niin”

Voin vakuuttaa, että kyseinen henkilö oli espanjankielisten sähköpostituttavuuksieni joukossa selkeästi psykonartuimmasta päästä, mistä syystä en sitten kauaa jaksanutkaan kirjoitella.

6.

”Voin vakuuttaa, että kyseinen henkilö oli espanjankielisten sähköpostituttavuuksieni joukossa selkeästi psykonartuimmasta päästä, mistä syystä en sitten kauaa jaksanutkaan kirjoitella.”

Jospa se oli naisena ihan luonnostaan psykonarttu ;)

Olenko ymmärtänyt oikein kun olen käsittänyt, että sinusta tietyn maalaiset naiset, ihan vain esimerkkinä suomalaiset naiset ovat taipuvaisempia olemaan psykonarttuja kuin vaikka latinonaiset?

7.

Pakina on hyvä mutta ei ikävä kyllä kerro 70-luvun Väli-Amerikasta. Muutama sana espanjaa sinne, inkakielen sanoja tänne… tähän uskomme. Nuorena delegaation jäsenenä kysyin kerran vastapuolen Pomolta että ”miten teillä Neuvostoliitossa huumeongelmaiset hoidetaan?” Se vastasi, siis sen tulkki, että ”meillä ei åle huume ongelma.” Kuvittelin ettei tulkki käsittänyt mitä kysyin ja kysyin uudestaan - ja tulkki käänsi; saatana kun Pomo suuttui kun siltä kysyttiin samaa asiaa uudestaan… ovet vain paukkui kun se lähti saunomaan.

8.

Äskinen juttu oli siinä mielessä huono ees vitsinä, koska ”Pakina on hyvä mutta ei ikävä kyllä kerro 70-luvun Väli-Amerikasta. Muutama sana espanjaa sinne, inkakielen sanoja tänne…” ei ole totta. Inhoan valehtelijoita, ja nyt itseäni; Panun analyyseista olen oppinut paljon enemmän kuin… kuin ”monesta muusta”.

9.

http://www.cnn.com/2006/POLITICS/11/08/rumsfeld.ap/index.html

!!!!!!!!!!!

10.

Kas kas. Rummy lähtee. Kuka tulee?

11.

http://news.bbc.co.uk/2/hi/americas/6130296.stm

Mahdollisesti joku entinen CIA pomo, näemmä.

12.

Onko USA:n teokratiaan siirtymisprosessissa jokin väliaikainen tauko?

13.

Se on kyllä Frankfurt an der Oder.

14.

No se tauko vai ei?

15.

Teurastamo nro 2, tuumina.

16.

Katsotaan mitä tahot jenkeissä sanovat.

17.

helvetin masentavaa, kun joka tekstissäsi pitää mainita että naiset ovat vain munan perässä juoksevia huoria tai psykonarttuja. Ryhdistäydy iso mies ja keskity vähemmän tunnepitoiseen kirjoittamiseen. Olisit monin verroin kiinnostavampi ja uskottavampi kirjoittaja jos jättäisit nuo naisilkeilyt vähemmälle…

18.

janiinedelleen: ”helvetin masentavaa, kun joka tekstissäsi pitää mainita että naiset ovat vain munan perässä juoksevia huoria tai psykonarttuja. Ryhdistäydy iso mies ja keskity vähemmän tunnepitoiseen kirjoittamiseen.”

No, traumansa kullakin, Panulla naiset.

Panun kirjoitukset naissukupuolesta ja feminismistä on tietysti täyttä potaskaa, mutta tinkimättömässä yksisilmäisyydessään ja lattapäisyydessään usein aika hauskaa potaskaa. Viime aikojen helmiin kuuluu esimerkiksi yhteyden näkeminen Tarzanin ja feminismin välillä.

19.

Outoa, minähän itse tekstissä keskityin lähinnä vinoilemaan suomalaisten vapaaehtoistyöntekijöiden seksiharrastuksille ja kaksinaamaisuudelle.

20.

Täytyy sanoa, että minä en tämänkertaisessa jutussa aistinut mitään erityistä nais- tai feministivihamielisyyttä. Tuskinpa se nyt kenellekään yllätyksenä tulee, että tietyn tyyppiset suomalaisnaiset mielellään harrastavat seksiturismia latinomaihin.

21.

”Tuskinpa se nyt kenellekään yllätyksenä tulee, että tietyn tyyppiset suomalaisnaiset mielellään harrastavat seksiturismia latinomaihin.”

Ei se ole seksiturismia. Rohkeat ja ennakkoluulottomat ihmiset vain tutustuvat vieraisiin kulttuureihin ja toteuttavat naiseuttaan ;-).

22.

”Ei se ole seksiturismia. Rohkeat ja ennakkoluulottomat ihmiset vain tutustuvat vieraisiin kulttuureihin ja toteuttavat naiseuttaan”.

Sattuiko kukaan katsomaan eilen 45minuuttia-ohjelmaa. Ripsa Koskinen-Papusella oli valmis asenne…Miehethän ne vain harrastavat seksiturismia ja sitten saastuttavat viatomat vaimonsa.

23.

Loistavaa settiä. Nyt erityiset rispektit siitä, että nostit pöydälle tuon makuukammarissa tapahtuvan vapaaehtoistyön. Vaatii uskallusta puhua asioista noin suoraan omalla nimellä. Ihan oikeesti, rispektit.

24.

Olipa harvinaisen törkeää ja eettisesti ja moraalisesti harvinaisen arveluttavaa tekstiä nämä Panu Höglundin kirjoitelmat.En voi kuin ihmetellä ja olla huolissani tällaisen äärioikeistolaisen ja suorastaan fasistisen mielipiteiden
yleistymisestä.Tämä on tätä hyvintoimeentulevan pullamössösukupolven aikaa.
Sitä ihmettelen,että ajattelevatko lainkaan jälkipolvensa tulevaisuutta.

25.

”äärioikeistolaisen ja suorastaan fasistisen mielipiteiden
yleistymisestä”

Äärioikeistolainen ja fasisti? Koska olisin puoluekannaltani jossain sosiaalidemokraattien vasemmalla laidalla, jos niillä olisi semmoinen, otan tuon loukkauksena. Katsokin, ettei tuollainen toistu. Kuriositeettiarvon vuoksi jätän tuon väitteen poistamatta, koska se on niin ilmeisen absurdi, mutta jos tuon sortin loanheittoa alkaa esiintyä yleisemmin, se sensuroidaan saman tien.

26.

”Miehethän ne vain harrastavat seksiturismia ja sitten saastuttavat viatomat vaimonsa.”

Juu, sehän tiedetään: miehet sikailevat, naisilla on romansseja. Esimerkiksi viisikymppisillä valkoisilla naisilla kaksikymppisten jamaikalaispoikien kanssa.


Liisa Laukkarinenhan kirjoitteli 90-luvulla paljon suhteestaan nuoreen venäläismieheen, jonka hän ilmeisesti mielsi jonkinlaiseksi rakkaudeksi, koska hän oikeasti välitti asianomaisesta nuorukaisesta ja tämän hyvinvoinnista. Mutta mitenkähän kävisi, jos joku kirjoittaisi romaanin, jossa suomalaisen keski-ikäisen miehen suhde kaksikymppiseen tyttöön eksoottisessa ulkomaassa esitettäisiin herkkänä ja vilpittömänä rakkautena (miehen puolelta)?

27.

Itse asiassa voin hyvin uskoa, että keski-ikäinen mies voi olla -tai ainakin uskoa olevansa- aidosti rakastunut nuoreen naiseen. Enemmänkin kyseenalaistan tuon tapaisessa pidemässä suhteessa sen nuoremman osapuolen motiiveja.

28.

Derailaan, koska löysin jotain herkullista, nimittäin Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunnan toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman:

http://hyy.helsinki.fi/tiedostot/HYYn%20tasa-arvosuunnitelma%202007-2008.pdf

”Sukupuolten tasa-arvo ja hyvinvointi edellyttävät pakkosukupuolittamisesta luopumista. Jokaisella ihmisellä pitää olla vapaus ilmaista omaa sukupuoltaan - myös vaihtelevin tavoin - tai sukupuolettomuutta.Tämä vapaus ei toteudu, jos kaikki tilat, roolit ja tehtävät jaetaan tarkasti naisten ja miesten kesken.”

Konkreettinen parannusehdotus tämän ongelman korjaamiseksi on unisex-vessojen rakentaminen. Katso, kenen pöntön vedät, sillä nykyään sekin on poliittinen akti.

29.

”Konkreettinen parannusehdotus tämän ongelman korjaamiseksi on unisex-vessojen rakentaminen. Katso, kenen pöntön vedät, sillä nykyään sekin on poliittinen akti.”

Tässä on ylipääsemätön ongelma, nimittäin istuinrenkaan asento: Oli kumpi asento (ylhäällä tai alhaalla) hyvänsä oletusarvona, niin se syrjii toista sukupuolta.

30.

Mielestäni Nicaraguaa pantiin aika härskisti perseeseen jenkkien puolelta, koska maa ei ollut kiinnostunut sylikoiraksi. Sansinistien vaalejakin valvottiin kansainvälisesti. Vuoden 1990 vaaleissa USAn tukemalla puolueella (toisten vaaleihinhan ei sitten sotkeuduta?) UNOlla oli vaaliaseena sodan loppuminen, kas kummaa kun vetosi kansaan. Nyt kaiketi koettiin, että uskalletaan taas äänestää mitä oikeasti halutaan?

31.

”Mielestäni Nicaraguaa pantiin aika härskisti perseeseen jenkkien puolelta, koska maa ei ollut kiinnostunut sylikoiraksi.”

Siitä epäilemättä myös oli kyse, mutta valitettava tosiasia on, että sandinistit eivät olleet hirveän demokraattisia asenteiltaan hekään, eivätkä vapaita korruptiosta. Mutta ilman muuta on selvää, että vasemmistopopulistinen Nicaragua ei ollut mikään ”totalitaristinen kommunistivaltio”. Samoihin aikoihin USA tuki todella härskejä junttia, joiden ihmisoikeustilanteesta ei voinut puhua Nicaraguan kanssa samana päivänäkään.

”Vuoden 1990 vaaleissa USAn tukemalla puolueella (toisten vaaleihinhan ei sitten sotkeuduta?) UNOlla oli vaaliaseena sodan loppuminen, kas kummaa kun vetosi kansaan.”

Niinpä. Jengi oli väsynyt sotaan eikä jaksanut enää. Meikäläiset vasemmistolaiset vain tuntuivat syyllistävän tavalliset nicaragualaiset tästä sotaväsymyksestä. Mutta UNO ei ollut mikään oikeistopuolue, vaan kaikkien Ortegaan kyllästyneiden (myös vasemmiston) tukema yhteisrintama, joka hajosi nopeasti.

”Nyt kaiketi koettiin, että uskalletaan taas äänestää mitä oikeasti halutaan?”

Niinpä. Kun jenkkien painostus heikkeni, niin ”nyt me äänestetään sitä, kun saa”. Kuten Octavio Paz sanoi, painovoima lattareissa vie vasemmalle, samoista syistä kuin painovoima Neukkulan entisissä alusmaissa vie oikealle. Sitten voi kysyä, onko Ortega (tai Lula, tai Hugo Chaves) oikeasti fiksu valinta; jos on, niin hyvä on, jos ei, niin itsepähän tekevät erehdyksensä.

32.

Äärioikeistolaisuutta Panun jutusta ei hevin löydy, mutta nuorten idealistien
mollaaminen pelkästään ”sandalisteiksi” ilahduttaa kovasti kaiken maailman lokalaitisia. Vapaaehtoiset kahvinpoimijat eivät pystyneet pelastamaan Nicaraguan taloutta, mutta ei se poimintakaan aina ihan vaaratonta ollut. USA:n/CIA:n rahoittamat ja kouluttamat contrat kun hyökkäsivät kahvitiloille ja poimijoita kuljettavien bussien kimppuun. Ja kyllä ulkomaalaisista oikeasti hyötyäkin oli. Siis ainakin ammatti-ihmisistä. Tarkoitan esim. Nicaraguan kaltaiselle kehitysmaalle elintärkeitä maa- ja metsätalous-, ja kaivoshankkeita ja rokotuskampanjoita, terveydenhoidon kehitystyötä ja lukutaitokampanjoita, joihin suomalaisetkin lääkärit, hoitajat ja opettajat osallistuivat. Tämä on fakta, ei hevosmiesten juttuja.

33.

Vai ovat palstavahti-feministit löytäneen tiensä tännekkin, ja yrittävät nyt vaientaa Panun vai?

Minun mielestä taas on upeaa kun lukee noita kettuiluja profeministeistä ja feministeistä.

Erityisesti nuo profeministit ovat niin vastenmielistä jengiä että minä taas toivon että Panu kirjoittaisi niistä enemmän kiusaa.

Buena Vista

34.

Oletko ihan varma muuten siitä, että naispuoliset vapaa-ehtoiset käyttivät hyväkseen aikuisia miehiä? Vain onko myytti siitä, että nainen automaattisesti on hienompi ja moraalisempi olento päässyt vahingossa läpi sihdin?

35.

Onko jotenkin moraalista ja hienoa käyttää hyväkseen aikuista miestä?…

36.

”Ja kyllä ulkomaalaisista oikeasti hyötyäkin oli. Siis ainakin ammatti-ihmisistä. Tarkoitan esim. Nicaraguan kaltaiselle kehitysmaalle elintärkeitä maa- ja metsätalous-, ja kaivoshankkeita ja rokotuskampanjoita, terveydenhoidon kehitystyötä ja lukutaitokampanjoita, joihin suomalaisetkin lääkärit, hoitajat ja opettajat osallistuivat.”

Kyllä minä uskon että oikeista ammatti-ihmisistä oli hyötyä, mutta oliko näistä suurista sandalistien laumoista, jotka tulivat Nicaraguaan vain elämyksiä etsimään?

37.

Kyllä tämä politiikka kiinnostaa vielä joitain nykyajan nuoriakin. Esim. http://sandinisti.livejournal.com/

38.

Epäilen, että vapaaehtoistyöhön menevistä huomattava osa on hyödyttömiä. Kyllä minunkin lukio- ja opiskeluaikoinani jotkut lähtivät ties mihin ”auttamaan”, idealistiset pikku viherpiipertäjät. Ammatti-ihmiset voivat jotain saada aikaankin, mutta jos lukiolainen menee kahvipapuja poimimaan -no, paikalliset luultavasti poimivat tehokkaammin. Mutta onhan se tietysti hienoa voida ajatella olevansa Jalo ja Oikeamielinen, kun menee auttamaan kehitysmaita.

Useimmista ihmisistä olisi globaalisti ajatellen eniten hyötyä, jos he pitäisivät oman takapihansa siistinä ja sitten, jos energiaa jää alkaisivat näperellä muiden asioiden kanssa.

Arawn: epäilemättä on moraalisempaa käyttää hyväkseen aikuista miestä kuin alaikäistä poikaa. Sinänsä kyllä uskon, että enemmän niitä aikuisia miehiä hyväksi käytetään, koska mitä iloa jostain teinipojasta olisi?

39.

Herra/Rouva nimimerkki ”inhimillinen etiikka ja moraali”: geenit periytyvät. Siksi suosittelen että ”manipuloisit” itseäsi vain yksiksesi. (Tietysti tiedän, että et ole tosissasi. Mutta minä olen. Tämän kommenttipalstan taso laskee tarpeeksi jo minun takiani.)

40.

Off-Topic

Kaikkien feminstisten radio-ohjelmien äiti YLEn Moninainen lopetetaan. Voi tätä riemun ja ilon päivää (ei tietenkään toimittaja Istalalle).

41.

”Erityisesti nuo profeministit ovat niin vastenmielistä jengiä että minä taas toivon että Panu kirjoittaisi niistä enemmän kiusaa.”

En minäkään sentään ihan mihin tahansa alennu. :D

42.

Lopetettiinko myös Naisten tunti ja naisten illat? Saiko Päivi Istala kenkää? Eikös Erkko ole juuri saanut luvat kehdelle feministiradiokanavalle?

43.

Kas, tänäänhän on Panun päivä!

44.

Niinpä onkin! Onnittelut (tosin 20 min. myöhässä).

45.

Profeministeistä vielä Panu.

Isänpäivästä. Sai sitten STM valittua profeministin vuoden isäksi. On tuo aika hassu joukko tuo tasa-arvotoimisto. Heh!

Ensin laitetaan vihamielinen profeministi moderoimaan ministeriön tukemaa mieskeskustelua. Sitten, feministien kansoittamaan tasa-arvoyksikköön saadaan yksi mies, eli Suomen tunnetuin miesfeministi ajamaan ”miesten asioita”, ja hieman myöhemmin Taneen toinen profeministi ajamaan prostituutiopalvelujen ostokieltolakia. Eipä tämä vielä tässä. Nyt saatiin ”vuoden isäksi” profeministi Hannu Säävälä.

Huhheijaa, tuohan on huumorina täysi kymppi!

46.

”Lopetettiinko myös Naisten tunti ja naisten illat? Saiko Päivi Istala kenkää?”
–> feministit reklamoivat luovasti vedoten 1995 Pekingin naisten konferenssiin:
https://listserv.uta.fi/cgi-bin/wa?A2=ind0611b&L=naistutkimus&T=0&P=77

”Eikös Erkko ole juuri saanut luvat kehdelle feministiradiokanavalle?”
–> Varsin luonteva reaktio Erkkolaiselta demarifemarimedialta.

(Sorry off-topicista)

47.

Pakinassa olisi voinut latteasta ”idealistit ja naiset ovat pellejä” -mentaliteetista huolimatta olla jotain särmää tai itua, mutta kirjoittaja paljasti itsensä kommenteissa:

”No politiikka politiikkana, mutta tässä maassa on aika paljon Nicaraguassa vapaaehtoisina kehitysauttajana palvelleita, joiden luulisi provosoituvan tästä.”

Provokaatiota siis kaikki tyynni. Mitään asiaa ei sitten olekaan.

48.

Vierailijan mielestä siis asia ja provokaatio sulkevat toisensa pois?

49.

Ei, eikä päin vastoin.

Kirjaudu sisään

Tai kommentoi vierailijana

HUOM! Rekisteröitymällä käyttäjäksi varaat itsellesi pysyvän nimimerkin!

Takaisin ylös