Koko kansan presidentti
7.2.2008
Panu
Aihealueet: Ajankohtaista, Politiikka, Maailmanpolitiikka
Nyt kun Yhdysvalloissa valitaan maalle presidenttiehdokkaita, minäkään en malta olla spekuloimatta hieman sillä, kenestä tulee seuraavaksi nelivuotiskaudeksi maailman mahtimaan johtaja, jonka luokse mahdolliset maahan saapuvat ulkoavaruuden humanoidit pyytävät meitä viemään itsensä. Tarjolla tuntuisi olevan ehdokasta joka lähtöön, jos kohta todellista valtiomiesainesta vain niukahkosti. Demokraattien puolella kisa käydään kahden melko kiistellyn ehdokkaan välillä, republikaaneilla taas näkyisi olevan tyrkyllä kolme hörhöä ja koko kansan presidentti.
Demokraattien pääehdokkaat jo tunnemme: he ovat Barack Obama ja Hillary Clinton. Obama on reipas ja nuorekas veikko, mutta hänen poliittiset linjauksensa ovat olleet demokraattien rivimiehen, ja häntä vaivaa värittömyys sekä määrätietoisuuden ja johdonmukaisuuden puute. Keskimääräistä tummemmasta katsannosta huolimatta Obamaa ei mielletä kulttuurisesti mustaksi, hän ei ole mikään keskikaupungin slummeista amerikkalaisella sisulla vaikuttajaksi noussut self made -mies, eikä ole tähtiin kirjoitettu, että mustat äänestäjät kannattavat häntä samastumissyistä. Jos hänet valittaisiin, valta liukuisi luultavasti perässähiihtäjille. Yksi jos toinenkin on todennut valitsevansa mieluummin Clintonin, koska ei usko Obamassa olevan riittävästi miestä kaivatun terveydenhuoltouudistuksen toteuttamiseen. Hillary Clinton on ainakin määrätietoinen poliitikko, joka tietää mitä tahtoo ja joka on keitetty aika monessa liemessä.
Demokraattien kilvassa on mukana myös kolmas ehdokas, alaskalaisena ikämiespoliitikkona tunnettu, mutta etniseltä taustaltaan kanadanranskalainen (kuitenkin Yhdysvaltain syntyperäinen kansalainen ja siksi presidenttikelpoinen) Maurice ”Mike” Gravel, joka lienee saanut kannatusta lähinnä nettinörteiltä - ainakin hänen netti- ja blogisivunsa ovat saaneet aika ajoin paljon enemmän osumia kuin puolueen tunnetumpien ehdokkaiden kampanjasivut. Tämä ei kuitenkaan ole tuonut Gravelille realistisia mahdollisuuksia nousta demokraattien presidenttiehdokkaaksi, ja näyttääkin siltä, että nettihuomio ei nykyisellään vielä riitä tuomaan kellekään merkittävää poliittista kannatusta.
Republikaanien puolelta löytyvät tietysti välttämättömät uskonnolliset konservatiivit: Mitt Romney ja Mike Huckabee. Romney on mormoni, mikä ei välttämättä ole kaikkien uskonnollisten konservatiivien silmissä mikään suositus. Hänen kannanottonsa aborttikysymyksiin ja muihin uskonnolliselle oikeistolle tärkeisiin henkilökohtaisiin seksuaalimoraalikysymyksiin ovat sitä paitsi olleet menneisyydessä huomattavasti nykyistä liberaalimpia, mikä on saanut jotkut arvostelijat syyttämään häntä periaatteettomaksi nilkiksi ja kiipijäksi.
Mike Huckabee on etelän baptisteja ja edustaa siis yhtä merkittävimmistä amerikkalaisen raamatunplaraajakristillisyyden virtauksista. Toisin kuin Romney, hän on kiistattomasti ankaran periaatteen miehen maineessa. Hän on toiminut fundamentalistisena baptistipastorina ja kuuluu olevan suhteellisen pätevä rock-muusikkokin. Pappismiehenä Huckabee on tietysti sanavalmiskin, mutta erehtyy silloin tällöin mauttoman huumorin puolelle, mistä on seurannut jonkin verran pikkuskandaaleja. Mustia äänestäjiä miellyttänee se, että Huckabee on osallistunut etelän kirkkoelämän roturajojen kaatamiseen silloin kun siihen vielä tarvittiin jonkinasteista kansalaisrohkeutta. Yleisesti ottaen Huckabeen poliittiset kannat ovat kreationismiin uskovalle amerikkalaiselle konservatiiville ominaisia kovan kundin kantoja, mutta ympäristö- ja ilmastonmuutosasioissa hän on profiloitunut varsin vihreäksi.
Ron Paul on republikaanien puolella hörhöjen ehdokas - sameasta vedestä ääniä kalastava ääriainesten edustaja, joka on aikaisemmin ollut suuntautunut lähinnä rasistiseen oikeistoon ja salaliittoteoriaharrastajiin. Nykyisessä vaalikampanjassaan hän sitä vastoin kannattaa eristäytyvää ulkopolitiikkaa, Irakin sodan lopettamista ja ääriliberaalia kapitalismia - ns. libertarismia. Hänen yhteytensä sekä rasistiseen oikeistoon että libertaristeihin ovat varsin läheiset, vaikka hän on yrittänytkin selitellä pois ensinmainittuja. Vaikka libertaristiset teoreetikot mielellään lähtevätkin siitä, että rasismi ja fasistisluonteinen äärioikeistolaisuus eivät sovi yhteen libertarismiaatteen kanssa, käytännön politiikassa näiden kahden kannattajajoukolla ei ole selvää rajaa, minkä osoittaa Ron Paulinkin poliittinen ura. Tämä johtunee siitä, että molemmat suuntaukset ovat viime kädessä äärisuuntauksia - amerikkalaisen oikeistolaisuuden yksi aspekti paisutettuna ulos raameistaan - ja ääriaatteiden kannattaminen on luonne- ja mentaliteettikysymys: kaikkia äärisuuntauksia tukevat elämänasenteeltaan samantyyppiset ihmiset. Siksi joku Ron Paul voi heilua libertarismin ja fasismin välillä, ja samasta syystä kommunistit ovat parempaa natsiainesta kuin sosiaalidemokraatit, kuten Hitler ja Goebbels tiesivät hyvin.
Kuten Gravel, myös Paul on ollut nettipuolella odottamattoman suosittu ehdokas. On kuitenkin taaskin kyseenalaista, missä määrin nettikannatus kääntyy todelliseksi vaalikannatukseksi.
Tunnetumpien ehdokkaiden lisäksi republikaanien kilpaan osallistuu muuan Alan Keyes. Koska hän on musta ja hänen tärkeimmät ansionsa ovat diplomatian ja ulkopolitiikan alalta, hänellä tuskin on mahdollisuuksia nousta republikaanien presidenttiehdokkaaksi. Poliittisilta linjauksiltaan hän on ristiriitainen: tuntuu siltä, että hänen diplomaatin kokemuksensa ja hänen republikaaninen poliittinen vakaumuksensa joutuvat jatkuvasti ristiriitaan hänen päänsä sisällä, eikä hän osaa päättää, kummalla kannalla oikeastaan onkaan. Mitä ilmeisimmin Keyesin suurin ongelma on, että hän ei oikeasti ole mikään poliitikko.
Jäljelle jää John McCain, Vietnamin veteraani, amiraalin poika ja pojanpoika - asevoimien mies. Muuan nettituttavuuteni arveli, että jos McCain nousee republikaanien ehdokkaaksi, hän voittaa vaalit. McCain onkin ainut tyrkyllä olevista ehdokkaista, jossa on ainesta koko kansan presidentiksi. Monissa asioissa hänellä on kovapintaisen konservatiivin asenne, ja esimerkiksi Yhdysvaltain sotilaallinen läsnäolo Irakissa saa hänen siunauksensa - ”vaikka sata vuotta, jos on tarpeen”, hän on sanonut. Hänellä on kunnian ja toiminnan miehen imago, ja hänen mielletään edustavan myönteisiä sotilashyveitä - isänmaan ja koko kansan palvelemista, uhrautuvaa vastuunottoa. Yhdysvaltain nykyisessä tulehtuneessa ja vastakkainasettelun täyttämässä poliittisessa ilmapiirissä on virkistävää ja tervettä, että McCain on selkeästi sanonut pyrkivänsä jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen demokraattien kanssa. Niin ilmastokysymyksessä kuin laittomien maahanmuuttajien kotouttamisessakin McCain on reippaan toimeentarttumisasenteensa ansiosta ollut riidoissa republikaanisen puolueen bushilaisten kanssa.
Lukijoilta ei jääne huomaamatta, etten pitäisi McCainin valintaa presidentiksi suorastaan katastrofina. Mielestäni on reaalipoliittisesti todennäköistä, että Yhdysvallat jää Irakiin joka tapauksessa pitkäksi aikaa. Siksi olisi ihan mukavaa saada Washingtoniin sellainen mies, jolla aivan ilmeisesti on sekä vilpittömät aikeet että käsitykset siitä, miten homma hoidetaan niin, että se koituu pitkällä tähtäimellä irakilaisten omaksikin eduksi. En myöskään kuulu niihin ihmisiin, joiden mielestä on periaatteessa siistiä ja lauhaa, että amerikkalaisilla menee huonosti ja että he riitelevät keskenään. Jos McCain voittaa vaalit, sekä liberaalit että konservatiivit saavat Yhdysvalloissa paljon, ja tie kansakunnan eheytymiseen aukeaa. Minusta se olisi aivan hieno juttu sekä amerikkalaisille että meille muillekin. Yhdysvalloista emme pääse eroon, joten toivotaan, että meillä on mahdollisimman hyvät Yhdysvallat - ja McCain olisi käypä ja pätö mies niitä rakentamaan.
- Tuotesuunnittelija, KomponenttipaketointiMurata Electronics Oy
- VHDL osaajaMurata Electronics Oy
- Asiantuntijoita tuotekehitykseen ja prosessitukeenMurata Electronics Oy
- Software development manager, AndroidMurata Electronics Oy
- Junior ConsultantBentley Systems
- Kirjanpitäjä järjestelmän käyttöönottoprojektiinHR Yhtiöt Oy
- Java DevelopersVaadin Oy - Saranen Consulting Oy
- ServerPro - 10 järjestelmäasiantuntijaaSaranen Consulting Oy
- ServerPro - 10 kehittymishaluista it-tukihenkilöäSaranen Consulting Oy
- Tiedolla johtamisen konsultti (BI)Knowit Oy - Saranen Consulting Oy
- 1.
-
”Muuan nettituttavuuteni arveli, että jos McCain nousee republikaanien ehdokkaaksi, hän voittaa vaalit.”
Voisi sanoa myös niin, että jos Hillary TAI Obama voittaa demokraattien esivaalit, Yhdysvalloilla on republikaanipresidentti seuraavat neljä vuotta. Eli käytännössä McCainin presidenttiydelle kannattaa pistää rahansa nyt. ;)
- 2.
-
”Ron Paul on republikaanien puolella hörhöjen ehdokas - sameasta vedestä ääniä kalastava ääriainesten edustaja, joka on aikaisemmin ollut suuntautunut lähinnä rasistiseen oikeistoon ja salaliittoteoriaharrastajiin. Nykyisessä vaalikampanjassaan hän sitä vastoin kannattaa eristäytyvää ulkopolitiikkaa, Irakin sodan lopettamista ja ääriliberaalia kapitalismia - ns. libertarismia.”
Paulhan nimenomaan on vanhastaan profiloitunut libertaristina ja ulkopoliittisena isolationistina - hän on esimerkiksi ylpeillyt sillä, ettei monikymmenvuotisen kongressimiehen uransa aikana ole koskaan äänestänyt yhdenkään veronkorotuksen puolesta. Hän oli myös näkyvästi Irakin sotaa vastaan alusta asti. Rasistisiin ja salaliittoteoriapiireihin Paul on varsinaisesti liitetty vasta näiden vaalien aikana - osittain aiheesta, enimmäkseen miehen maineen lokaamiseksi.
”– laittomien maahanmuuttajien kotiuttamisessakin McCain on reippaan toimeentarttumisasenteensa ansiosta ollut riidoissa republikaanisen puolueen bushilaisten kanssa.”
Tämäkin meni väärin päin. McCain on ollut nimenomaisesti Bushin kanssa samoilla linjoilla maahanmuuttoasiassa: molemmat kannattavat avoimia ovia ja laittomien maahanmuuttajien laillistamista, kun taas republikaanien kenttä vastustaa niitä. Voi olla, että McCain on liian liberaali ehdokas republikaaneille militarismistaan huolimatta.
- 3.
- 4.
- 5.
-
Panu, kyse oli siitä, minä Paul on vanhastaan profiloitunut. Kirjoituksessasi väitit, että hän on ”aikaisemmin ollut suuntautunut lähinnä rasistiseen oikeistoon ja salaliittoteoriaharrastajiin” mutta että ”[n]ykyisessä vaalikampanjassaan hän sitä vastoin kannattaa eristäytyvää ulkopolitiikkaa, Irakin sodan lopettamista ja ääriliberaalia kapitalismia - ns. libertarismia”.
Tämä on yksinkertaisesti virheellinen kuvaus. Paul on aina ollut ensisijaisesti libertaristi (verojen leikkaamisen ja liittovaltion vallan alasajon kannattaja) ja isolationisti (hän vastusti jopa ensimmäistä Irakin sotaa). Tämä on nimenomaan ollut hänen julkinen kuvansa; kyse ei ole mistään hänen yhtäkkiä vaaleja varten populistisesti omaksumista mielipiteistä. Se, että hänellä on poliittisesti epäkorrekteja mielipiteitä, ei muuta tätä.
- 6.
-
puolimieli, panu
Mitäpä väliä tuon hörhön Paulin kannoilla on? Mies on pärjännyt niin heikosti esivaaleissa, että hän ei voi kuin hävitä. Sen jälkeen hänestä tulee ns. kolmas ehdokas, joka syö republikaaniehdokkaalta ääniä. Presidenttiä hänestä ei tule koskaan, joten hänen mielipiteittensä syväluotauksella ei ole väliä.
Se puolestaan, että libertarismi ja fasismi ovat läheisiä aatteita, on selvää. Ei siitäkään kannata keskustelua aloittaa.
- 7.
-
EA, Paulin merkitys on siinä, että establishmentinvastaisesta asemastaan huolimatta hän on onnistunut masinoimaan ison kampanjan (hän on yksi eniten kampanjalahjoituksia saanut ehdokas) ja valtavan vapaaehtoisten joukon - optimistisesti voisi ajatella, että nämä nuoret kannattajat voisivat aikanaan muuttaa Amerikan politiikan duopoliin, jossa kaksi marginaalisesti toisistaan eroavaa puoluetta käyttää kaikkea valtaa. Toisin kuin Panu väittää, Paulin kannattajakunta ei etupäässä koostu Ku Kluxin Klanin perinneyhdistyksestä ja sen sellaisista, vaan nimenomaan ihmisistä jotka ovat kyllästyneen USA:n politiikan kaksinapaisuuteen, suuryritysten valtaan, sotapolitiikkaan jne. Ihanteena näillä ihmisillä on usein New Dealia edeltänyt ”libertaristisempi” Amerikka, joka saattoi tietysti sinun mielestäsi olla fasistinen.
Paul on muistaakseni sanonut, että jättää kamppanjansa, jossei häntä valita republikaanien ehdokkaaksi.
- 8.
-
Kun Jenkki (tai kuka tahansa) menee äänestyskoppiin, hän saattaa vielä matkalla olla lujasti ”It´s time for change - NOW!” - mieltä. Äänestyskopissa hän kuitenkin valitsee kokeneen (vanhan) valkoisen miehen.
McCain, uskokaa pois!
- 9.
-
Sen sijaan, että Obamaa ”vaivaa värittömyys” sanoisin, että hänen kampanjaansa haittaa ennemminkin värillisyys.
- 10.
- 11.
-
Tämä ”ihonväri”-juttu taitaa olla Obamalle itseasiassa yksi potentiaali ongelma,mutta ei varsinaisessa ”pigmenttisyydessä”,vaan siinä saako hän mustan äänestäjäkunnan kallistettua puoleensa.Siellä taitaa olla aika paljon myös Hilaryn kannattajia ja siksi Obama pyrkii vetoamaan ns.etnisyyteensä.
Tämä oli käsittääkseni syynä mmm.hänen sukujuurtensa ja isovanhempiensa esittelyyn.
Henk.kotht.tukisin McCainia,jos olisin jenkki-Hän vaikuttaa kaikkein täyspäisimmältä tuosta joukosta.
Sinänsä on hauska seurata näitä jenkkilän vaalikamppanjoita,tuntuvat välillä olevan kuin eri planeetalta-Tosin ymmärtävät kyllä showmeiningin päälle! - 12.
-
Ei helkkarissa enään republikaanipresidenttiä
- 13.
-
Viime kongressivaaliin vedoten uskon demokraattien voittavan.
Kyse on kuitenkin osavaltioiden voittamisesta. - 14.
-
Tosissanneko kuvittelette, että tuo presidenttisirkus muuttaisi valtaapitävien valtaa, päätöksiä, ajatuksia, suunnitelmia tai mitään muutakaan mihinkään suuntaan? Oletteko niin naiiveja, että teille voi syöttää valheita lusikalla ja nielette ne todeten 'ai miten hyvää, saanko lisää'?
Ei demokraateilla tai republikaaneilla ole mitään merkitystä, se on pelkkää hämäystä - kyseessä on joka tapauksessa oikeasti ihan sama sakki, joka kannattaa samoja asioita, ja todellinen valta on joka tapauksessa keskittynyt pysyvästi niihin samoihin käsiin, joissa se on ollut aina ennenkin, eikä tämä asiantila muutu millään kansan hämäykseksi rakennetulla presidentti-mediasirkuksella.
- Vortac
- 15.
-
Ron Paul on liian omituisen näköinen ja kuulostaa debateissa vinkuvalta valittajalta. McCain on vanha, huonokuntoinen, heikko ja estynyt. Huckabeen ehdokkuus on absurdia eikä hänessä mitään presidentin oloista. Republikaaniehdokkaista ainut kunnollinen, perinteinen, puhetaitoinen, siisti, miehekäs ja oikeannäköinen, presidentiksi sopiva ehdokas on Mitt Romney.
Loistava puhuja Barack Obama suorastaan huokuu tähteyttä ja karismaa. Hänen luontainen itsevarmuutensa imaisee mukaansa. Liian helposti. Liian hämäävästi. Ei sovi presidentiksi, vaan jonnekin muualle, tähdeksi.
”Se puolestaan, että libertarismi ja fasismi ovat läheisiä aatteita, on selvää.”Ahaa. Miksi sitten kaikki erilaisia aatteita esittelevät neutraalitkin kirjat, oppaat ja johdatukset ovat eri mieltä? Minä luotan Wikipediaan enemmän kuin sinuun.
Fasismi:
”Kaikille fasismin muodoille yhteisiä piirteitä on katsottu olevan kansallisuusaate, vahvan valtion olemus, vallan keskittyminen, korporaatioperiaate ja voimakas tekniikan, voiman ja väkivallan ihannointi. Fasismi sisälsi kansan alistumista voimakkaan johdon tai johtajan alaisuuteen, ja usein esiintyi myös suoranaista johtajan palvontaa. Oleellista fasismissa oli myös yksilön velvollisuus uhrautua kansallisten päämäärien hyväksi. Voimakkaan kansallisen politiikan takaamiseksi keskitetty johto oli tärkeää.”
Libertarismi:
”Libertarismi juontaa juurensa klassisesta liberalismista ja osittain individuaalianarkismista. Se korostaa yksilönvapautta, omaisuusinstituution merkitystä ja vapaiden markkinoiden paremmuutta keskitettyihin talousmalleihin nähden. Vapaus määritellään klassiseen liberaaliin tapaan negatiivisesti eli perusoikeudeksi päättää omista asioista ilman että muut puuttuvat päätöksiin.
Libertarismi on näin individualistinen aate. Se korostaa yksilön itseisarvoa, ihmisten erillisyyttä toisistaan ja inhimillistä monimuotoisuutta. Yksilöillä katsotaan olevan peruuttamattomia, toisten mielipiteistä riippumattomia perusoikeuksia, ja heitä pidetään ensisijaisena poliittisena yksikkönä.”
Ei kuulosta kovin läheiseltä. - 16.
-
Hillary on valtaeliitin valitsema ehdokas. Eivät ehkä perässähiihtäjiä, vaan pikemminkin narunvetäjiä ja kaiken rahoittajia. Obama vaikuttaisi pikemminkin juuri ottavan etäisyyttä dynastioihinja eliittiin. Tietysti eliitti saa halutessaan äänestyskoneet ym. manipuloitua, joten jos Obama voittaa, niin se ei merkitse suinkaan, että hänet täytyisi murhata, vaan että hänkin on eliitin mieleen.
Onhan hänelle tullut rahaakin valtavasti jostain kampanjaa varten.
- 17.
- 18.
-
Kun on näitä vaaleja tullut seurattua niin on huomioinut että ihan kaikkia aiheita on tullut käsiteltyä väittelyissä.
Outo havainto on että kaksipuoluejärjestelmä hurjalla esivaalirumballa ja osavaltiokohtaisena äänestyksenä toimii.
Perusäänestäjä tietää mitä saa. Toisin kuin suomessa…
Amerikassa voi valita. - 19.
-
Wikipedia = liberalistien propagandatuutti.
- 20.
-
Kyllä siinä käy nyt niin Panu, että feministit lyövät taas pissivehkeensä yhteen ja Clintonin ämmästä tulee pressa.
- 21.
-
Hyvä kolumni ja tämä kohta lopusta pitää vielä poimia esiin:
”En myöskään kuulu niihin ihmisiin, joiden mielestä on periaatteessa siistiä ja lauhaa, että amerikkalaisilla menee huonosti ja että he riitelevät keskenään. Jos McCain voittaa vaalit, sekä liberaalit että konservatiivit saavat Yhdysvalloissa paljon, ja tie kansakunnan eheytymiseen aukeaa. Minusta se olisi aivan hieno juttu sekä amerikkalaisille että meille muillekin.”
Juuri tässä nimittäin on syy miksi en missään nimessä halua Hillary Clintonista presidenttiä. Todella suuri osa amerikkalaisista inhoaa Clinton(e)i(t)a ja jos rouvasta nyt vielä sattuisi presidentti - epäilemättä hyvinkin niukalla marginaalilla - tulemaan, niin sama riitely ja eripura sen kun jatkuisivat.
Lisäksi pidän Clintoneita henkilöinä vastenmielisinä, mutta väliäkös sillä kun en äänestää noissa vaaleissa saa.
”Kyllä siinä käy nyt niin Panu, että feministit lyövät taas pissivehkeensä yhteen ja Clintonin ämmästä tulee pressa.”
Tähän en usko. Ei feminismillä ole Yhdysvalloissa tarpeeksi vahvaa jalansijaa, vaikka hulluja siinä maassa toki riittääkin.
McCain on lähes varmasti republikaanien ehdokas. Mutta kaatuuko hän loppuottelussa siihen, ettei ole republikaaniselle äänestäjäkunnalle tarpeeksi uskonnollinen ja/tai rikkaita suosiva? Riittääkö, että on ns. pienempi paha etenkin Hillary Clintoniin verrattuna?
- 22.
-
..”kommunistit ovat parempaa natsiainesta kuin sosiaalidemokraatit,..”
Heidät saa halvemmalla ostetuksi. Siitä se vain johtuu eikä mistään muusta.
- 23.
-
Amerikan neekerimiehistä 87% kannattaa PUOLINEEKERI-OBAMAa, koska tämän SIITTÄJÄ-ISÄ oli TÄYSNEEKERI. Mielenkiintoisen tutkimuksen julkaisi L.A.Times, vain 12% neekerimiehistä pitäisi Obamaa ”mustana” ja voisi äänestää tätä , mikäli Obaman isä siis siittäjä olisi ollut VALKOINEN MIES ja äiti neekerinainen! Mitä tästä voi päätellä? Sen, että Amerikassa kuten myös Suomessa(esim. Somalit) NEEKERIMIEHET ova paljon pahempia RASISTEJA ja SOVINISTEJA kuin Panu Höglund!
- 24.
-
Obamahan on oikeastaan lähtöisin Amerikan värittömästä keskiluokasta eikä mustista lähiöistä. Henk. koht uskon, että Obamalla on Clintonia paremmat saumat tulla valituksi, sillä Clintonilla on rasitteenaan sosiaaliämmän maine, jota moni jenkki kavahtaa. Obama on sen sijaa kohtuullisen tuore kasvo ja tuoreus ja nuorekkuus ne vasta jenkkeihin vetoavatkin.
McCainista sen verran, että on kohtuullisen riskaabelia valita vanha mies stressaavaan ja työlääseen tehtävään. On melko todennäköistä (ehkä p=1/3 tjsp.), että virassa ollessaan sen ikäinen ihminen sairastuu vakavasti, vaikka terveys olisikin hyvä. Jenkit valitkoot kenet haluavat, eikä McCain minustakaan huonolta vaikuta, mutta koen McCainin äänestämisen myös vahvana äänenä varapresidenttiehdokkaalle, kuka hän sitten onkaan.
- 25.
-
”Lisäksi pidän Clintoneita henkilöinä vastenmielisinä, mutta väliäkös sillä kun en äänestää noissa vaaleissa saa.”
Vaikka olisit USA:n kansalainen, äänesi ei vaikuttaisi ollenkaan. On nimittäin lottovoittoakin epätodennäköisempää, että joku ehdokas voittaisi yhdellä äänellä. Ja eihän sellaista tulosta hyväksyttäisikään. Sinun äänesi hukkuisi turhana massaan. Nimenomaan meillä suomalaisilla on siis oikeus sanoa, kuka olisi USA:lle hyvä pressa ja kuka paska.
- 26.
-
On se hienoa että joku jaksaa saivarrella.
- 27.
-
Panu taisi nyt unohtaa, että McCain ei pelkästään kannata USA:n joukkojen läsnäoloa Irakissa vaan on ollut myös laajemman sotilaallisen interventionismin vankkumaton tukipilari jo Bushin presidenttiyttä ennen. Eli siis McCainin presidenttikaudella mentäisiin Iraniin niin että rytisee, ja mahdollisesti vielä Syyriaan ja herra ties minne. Jos Irakin sota oli Panun mielestä hyvä ja järkevä ratkaisu niin kaikin mokomin lisää vaan. Suurin osa lienee kuitenkin eri mieltä.
- 28.
-
McCainista tulee melko varmasti republikaanien ehdokas nyt kun Romneykin vetäytyi. Huckabee on liikaa uskonnollinen hörhö, jotta voittaisi maltillisten republikaanien luottamuksen ja varsinaisia vaaleja hän ei varmasti voittaisi. McCain on nimenomaan sellainen ehdokas, joka saa myös maltillisten ääniä ja epäilevän uskontosiiven on joka tapauksessa pakko äänestää häntä.
Tämähän se tällaisten äänestysten ratkaisu juuri on, pitää vakuuttaa epävarmat. Tästähän Esko Aho sai aikoinaan opetuksen. Hänen toisen kierroksen porvarikampanjansa aikoinaan vakuutti vain ne, jotka olisivat häntä joka tapauksessa äänestäneet. Demariduuunariäijät, jotka eivät naista olisi muuten äänestäneet, se sai Halosen kannalle.
Itse pidän aika todennäköisenä sitä, että McCainista tulee seuraava Yhdysvaltojen presidentti, vaikka hän ei tosiaan oman puolueensa uskontosiivelle mieluinen olekaan. Mikäli vastaehdokas on Hillary, homma on selvä. Liian moni vihaa Hillarya, jotta hänestä saataisiin presidentti. Obaman voittaessa kisa on varmasti tiukempi.
- 29.
-
Haista sinä muslimien perseennuolija KiljuPannuHomo paska. Älä tule sanoon oikestolaisia mamuvastaisia ehdokkaita ”hörhöiksi”.
- 30.
-
Netissä näyttää Obaman ”pahimpia” kannattajia vaivaavan nuoruuden intoileva ylimielisyys ja Clintonin (nais-)kannattajia keski-ikäisyyden kyynisen öykkärimäinen ylimielisyys. Paul oli menneisyydestään ja ”valtio on mafia”- jyrmylibertarismistaan huolimatta jonkinlainen ihmiskasvoisen republikanismin kannattajien kapinaliike. Kehno presidentti, mutta kannattajissa oli myös puhdassydämisiä. McCainin ehdokkuushan oli pitkään henkitoreissaan. Kampanjoiden suonissa virtaava veri on raha. Merkityksellistä ei ole välttämättä sen määrä, vaan myös lahjoittajien määrä ja rahanhankinnan tehokkuus. Kassasta saattaa ajoittain pohja paistaa, mutta ehdokkaan kannalta on parempi, että organisaatio kerää rahat nopeasti useasta purosta, kuin omasta tai muutamasta syvästä taskusta. On lohdullista, että todellisen fasistin aineksista koottu Giuliani hävisi jopa Paulille. Huckabee on fundamentalistinen hörhö, mutta joviaali sellainen. Sisäinen tasapaino ja jonkinlainen sosiaalinen omatunto erottaa hänet sapen ja raivon voimalla käyvistä muista hörhöistä. Konservatiivit ovat kummaa porukkaa: he luottivat Romneyn tapaiseen seteliselkärankaiseen enemmän kuin Huckabeehin.
Clintonin valtti on kokemus, mutta McCainillä sitä on monin verroin enemmän. Clintoneilla piisaa vihailijoita, mutta McCain on joutunut myymään palasia sielustaan möyryoikeistolle ja Bushille päästäkseen ehdokkaaksi asti. On mahdollista, että hihhulit ja kova oikeisto kieltäytyy äänestämästä McCainia. Olisi hienoa, jos Obama voittaisi ja paljastuisi kyvykkääksi presidentiksi. Clintonin tervaskantokannattajien kyynisyys kylmää: he katsovat, että republikaanit ovat lähtökohtaisesti ryssineet mahdollisuutensa presidentiksi, joten demokraatien esivaali on samalla presidentinvaali. Voisi olla, että rouva presidentti Clinton ja hänen miehensä joutuisivat käyttämään kaiken kokemuksensa oikealta tulevan tulituksen väistelyyn. Clinton olisi McCainia todennäköisemmin 51%:n presidentti.
McCain merkitsisi, että Irakissa pysytään ja ehkä lisää sotia (bomb-bomb-bomb bomb-bomb-Iran).
- 31.
-
Joo, kysymys on siitäkin että Obama ja Clinton voivat saada sellaisten evankeelisten köyhien ääniä, jotka menivät yli kymmenen vuotta republikaaneille. Vuonna 2006 vaaleissa demokraatit onnistuivat saamaan nimenomaan uskonnolisen väen ääniä keskilännessä. En tiedä onko McCain heidän ehdokkaansa jatkossakin.
- 32.
-
Obama voittaa!
- 33.
-
Merkillistä siionistien ja interventionistien tukemista aistittavissa. Ilmeisetsi toivotaan McCainin hyökkäävän Iraniin ”hyvää levittämään” (kuinka kukaan voi uskoa Bushia ja että USA olisi vain hyvää levittämässä ? Nyt sekin on nähty). Vaikka kuinka kauhistelisi Hizbollahin ja sissiliikkeiden kannattajia ja romantosoijia, niin tuohan on aivan vastaavanlaista esiintymistä.
- 34.
-
Onko Panu horroksessa, kun ei ole reagoinut öyhötykseen, vai lieneekö tahallaan valittu strategia? Katsomme, jos saamme elää. :)
- 35.
-
”kuinka kukaan voi uskoa Bushia ja että USA olisi vain hyvää levittämässä ? Nyt sekin on nähty”
Sehän nimenomaan on hyvää levittämässä. Juju onkin siinä, että muslimeille ei kelpaa hyvä (=demokratia, vapaus), koska se on islamin vastaista (ja tulee vääräuskoisilta). Kaikille ei vain demokratia sovi.
Obaman pitäisi voittaa, niin saataisiin vaihtelua. Obaman kaudesta tulisi oikeasti mielenkiintoinen. Joku ”kokemus” ei ole koskaan johtanut mihinkään hyvään.
- 36.
-
Tarkennus: Lähi-idän kulttuureihin ei sopisi vakaa demokratia vaikka ne olisivat ateisteja eli ei islamia alueen ongelmista voi syyttää.
- 37.
-
Clinton on juuri keski-ikäinen ja vauras feministinen kermaperse, joka on vielä tottunut olemaan muita parempi ja jonkinlaiseen vallankäyttöön. Tällaisista tädeistä on Suomessa saatu yleensä aika karmeita kokemuksia.
- 38.
-
”Panu taisi nyt unohtaa, että McCain ei pelkästään kannata USA:n joukkojen läsnäoloa Irakissa vaan on ollut myös laajemman sotilaallisen interventionismin vankkumaton tukipilari jo Bushin presidenttiyttä ennen. Eli siis McCainin presidenttikaudella mentäisiin Iraniin niin että rytisee, ja mahdollisesti vielä Syyriaan ja herra ties minne. Jos Irakin sota oli Panun mielestä hyvä ja järkevä ratkaisu niin kaikin mokomin lisää vaan. Suurin osa lienee kuitenkin eri mieltä.”
Luulen, että Panun mielestä Irakin sota oli hyvä asia. Saatiinhan Irakiin demokratia.
Minä taas luulen, että Persianlahden maissa ei ole kykyä toimivaan demokratiaan. Kyseessä kun ovat myrkyllisistä myrkyllisimmät ”kunniakulttuurit”. Kompromissihalukkuus on vähäistä ja ”kunnia” pakottaa kostamaan vähäisetkin loukkaukset. Korruptio ja sukulaistensuosinta ovat maan tapa. Kaikenlainen vieraiden ja varsinkin vääräuskoisten kusettaminen on yleistä. Jopa rauhallisen ja vauraan Bahrainin parlamentti muistuttaa lähinnä apinatarhaa, jossa nyrkki heiluu ja arvon valtiopäivämiehet tarttuvat toisiaan kauhtanoista tuon tuostakin. Maltin ja järjen miehet joutuvat tasapainottelemaan kuumakallejen välissä vähemmistönä. Ei tuollaista joukkoa voi päästää valtiollisista asioista päättämään.
Lukekaa Mahmood's Deniä ja Mahmoodin kotimaansa politiikkaa käsitteleviä artikkeleita, niin saatte kuvan Bahrainin politiikasta liberaalisti ajattelevan bahrainilaisen näkökulmasta.